keväänsinistä

keväthuumaa

Olen aloittanut uudessa työssä, ja se on vienyt alkuun melkein kaikki vapaa-ajan voimat. Siksi on tää Pretty Gingham ollut niin hiljanen. Anteeksi. Mutta voi ihmiset, miten olenkaan tykännyt ja innostunut. Vaikka kroppa on iltaisin väsynyt ja pää kumisee tyhjyyttään, on tää muutos tehnyt silti hurjan hyvää mielialalle. Puhumattakaan siitä, että kevätaurinko vihdoin lämmittää! Linnut huutaa, kadut pölisee, puskissa roikkuu vielä kuolleet röhnät, mutta uudet silmut pullistelevat jo. Välillä tulee sellainen tietynlainen pakahtumisen tunne.

Niin että terve taas!

p.s. Aina niin, tässäpä hyvä tsibale, ja siitä oivallinen versio. Tästä biisistä tulee mulle kevätolo. Että välillä askel on aivan melkein painoton, tennarin kärki tuskin edes koskee maata, ja sitten taas seuraavassa hetkessä apeus hiippailee mieleen ja maailman murheet kaatuu päälle.

astiahyllyllä

Joitain suosikkeja astiakaapistani.

havaittu keväistä valoa

Ystäväpiirissäni remontoidaan. Jotenkin kiehtovaa käydä katsomassa koteja, jotka ovat työn alla, rakenteet näkyvissä, edellisten asukkaiden jäljet vielä hetken läsnä ja monet mahdollisuudet avoinna. Itsekin vähän täpinässä, kaikenlaisia kodinlaitteluajatuksia pää täynnä. Ja kun tällä viikolla pilkahti vihdoin tuo kaivattu aurinkokin!

helmikuuta

Kyllä kai kerran talvessa täytyy polttaa kielensä liian kuumaan termospulloteehen? Eilen poltin, mutta ei se mitään, kompensaatioksi sain retkilläin rapsuttaa lupsakkaa porokoiraa, ihanaa sekarotukoiraa ja kolmea hurjan kaunista huskya (joista yhdestä tuli välittömästi mun vieruskaveri — noo, hetkeksi vain, mutta oli se mukavaa silti). Tämä viikko on ollutkin oikea koirakohtaamisten viikko! Aiemmin viikolla tapasin ihan mahtavan saksanpaimenkoiran, jonka kanssa sain kunnian reuhata ja telmiä. Ja hupaisan suloisen parsonrussellterrierin, joka oli just sellainen touhupeppu, niin kuin terrierit tuppaavat olemaan.

kevätvaatetta oli määrä löytää, mutta tulikin kukkakimppu

Kevään kaipuu vain kovenee, olen lääkinnyt sitä pienin kukkakimpuin, tuoksuvin yrttipuskin ja juustokimpalein. Tällä viikolla olen sovittanut ainakin neljääkymmentä keväistä vaatekappaletta, ahdistunut vähän peilikuvastani, tekokuiduista, vaatteiden ankeasta laadusta, mutta saanut ostetuksi sentään uudet hyvät farkut. Näkösälle olen ripustanut ystäväni tekemän ihan mahtavan takin alun, jonka sain häneltä. Siitä tulee minulle vielä hyvä kevättakki.