11/10/2010

looking for some inspiration - brown




Feeling such energetic today I started to continue my never-ending home-organizing project. Every now and then amidst bustle I cherished myself by looking for atmosphere inspiration and booster for my dreams via always so great Emmas Designblogg.

~~~

Pitkästä aikaa energinen olo. Väsymyksen jalkoihin jäänyt kodinkohennusoperaatio jatkui vihdoinkin. Sain siirreltyä huonekaluja ja lamppujen paikkoja. Pikkutavaraa olisi vielä paljon läpikäymättä. Puuhailun välissa naukkailin kahvikupposia ja oikein paneuduin Emmas Designbloggiin löytäen sieltä paljon kiinnostavaa. En lähtenyt etsimään ruskeaa, mutta keräiltyäni houkuttelevimmat kuvat, huomasin, että nehän ovat kuin samasta paletista.

10/10/2010

much better!




After a painful but soothing visit in a doctor on friday I'm little by little starting to feel better with my achy feet. Weekend was purrrrfect! Filled with: peaceful, lovely and rewarding time with my love (and with dear Zappa too!), treats, good and swinging moments with a new Django Reinhardt-cd-box, candles and beautiful autumn light, Aki Kaurismäki -films,
umm, what else... being so befuddled by all this bliss, cannot say anything more than mmmmwah!

~~~

Perjantaina lääkärissä rääkättävänä, mutta helpotti! Vähitellen alkaa tuntua pikkuisen paremmalta ja luottavaisemmalta. Toimenpiteen jälkeen viikonloppu olikin ihana! Ja minä pystyin nauttimaan siitä. Se oli täynnä kaikkea ihan parasta ja rakasta. Kunnolla aikaa ihanimman kanssa, se oli kaikkein tärkeintä. Rauhallista ja antoisaa olemista. Herkkuja. Rouhean svengaavaa musiikkia – brunssin jälkeinen visiitti Digeliukseen, sieltä mukaan seitsemän levyn boxi Django Reinhardtia. Teki mieli sytytellä kynttilöitä päiväsaikaankin, vaikka hienoja syysvalopäiviä olikin. Jotenkin sellaisessa talveen orientoitumismielessä niitä sytyttelin. Aki Kaurismäki-filmejä kolmin kappalein. Hmm... mitä vielä. Päässä on melkein pökertynyt olo, kun muistaakseni elämäni kipeimmän ja kurjimman viikon jälkeen tulikin niin ihanat oltavat. Innospäissäni lähetän suukot kaikille!

06/10/2010

ei hääviä - complaining about arthritis, but sorry, only in finnish



Voiko sairastamisesta puhua raikkaasti? Kuulostamatta valittajalta? Provosoimatta säälipuheeseen? No, pakko siitä on puhua, puheliaan ainakin on pakko. Ehkäpä seuraamuksista ei kannataisi niin paljon edes huoliakaan. Ikävistä asioistahan puhutaan kaduillakin, kun tuttuja tavataan. Paitsi sellaiset ihmiset eivät taida puhua ikävyyksistään, jotka hymyilevät aina yhdentekevää hymyä, vaikka mikä olisi. Toivon vaan, että ihmillä olisi silmää-korvaa, ymmärrystä ja tilanantohalua.

Näinä päivinä täällä makoilee apea, kipeä ja kireä nainen. Olen tylsistynyt ja melkein lannistunut, pelokaskin välillä olen. Nivelsairauteni on pitkästä aikaa ihan raivostuttava hankalana. Homma on jonkinlaisessa hoidossa, joten en siis ihan hirmusti tykkää mistään ulkopuolisesta hoitovinkkailusta. Toiset sairastajat ainakin ymmärtänevät tämän.

Malttia tarvittaisiin enemmän kuin mitä minulla on. Huomiselle kuitenkin tiedossa kivat aamutreffailut ja perjantaina taas lääkärille avuntoivossa. Sellainen tässä ihmetyttää, että kun nyt olisi aikaa tehdä kaikenlaista pientä täällä kotona, vaikkapa edes ajattelutyötä, mutta en vaan jaksa mitään. En niin mitään. Enimmäkseen olen todella väsynyt ja nukun, hereillä olen keskittymiskyvytön. Odotan vaan terveitä päiviä. Ja välillä kauhistun ajatusta, että jos niitä ei tulekaan. Käyn mielessäni rajanvetoa. Mietin milloin alan elää odottamatta ja vaan yksinkertaisesti tehdä asiota sairaana.

Minun käy Zappaa sääliksi, kun se ei pääse pitkälle lenkille. Onneksi tässä lähellä on kuitenkin pieniä metsäpaikkoja, joissa se saa telmiä vapaana. Heittelen sille keppiä. Ja sehän tykkää.

Olen minä kuitenkin miettinyt kaikenlaista ja löytänyt monenlaista kivaa. Hajamielisetkin irtomietteet, kun niille vaan antaa tilaa, ja kiinnostavat ärsykeet kuljettavat tylsän kaavamaisilta ajatuspoluilta virkistäviinkin hetkiin. Tänään muunmuassa mietin, että jos päätyisin opiskelemaan valokuvaajaksi, kenen töistä saisin ammatillista inspiraatiota. Ainakin Barcelonalaiselta Pancho Tolchinskyltä. Pötkötellessä voi myös laulaa. Se rentouttaa.

frankie



Amidst boring sick leave days awesome and interesting and neat Frankie cheers me up. Thank you so much, Enya, for your utterly delightful gift ( I got chocolate too)! I am quite a, umm, I am a too bad magazine-o-holic.

And music-o-holic I am too, but it cannot harm anybody, anything.