Tanja, arvelinkin sinun päätyvän tuohon ratkaisuun; talo ja etenkin työhuone kotia vastapäätä kuulostivat sinun näköisiltäsi juuri tässä hetkessä.
Ihastuttavat sinisävyiset kuvat, sinulla on pettämätön värisilmä! Keskimmäisessä kuvassasi värit tukevat ja tuovat toisensa esiin todella herkullisesti!
Terry blogin osoite on: http://www.terryjohnwoods.blogspot.com/
Mukavaa matkaa sen kautta Terryn maailmaan Maineen Uuteen-Englantiin.
Ps. Terryä googlettamalla muussa yhteydessä löysin ihanan blogisi.
raining sheep, i love blues too, blue is my all-time favourite. Thanks that you commented, I took a very quick peek at your interesting blog and I'll come back again.
Tuhkimo, ihan tosi hauska yhteensattuma, kun avasin nuo TJW:n sivut hänen bannerissaan on tismalleen samasta kankaasta pari tyynyä kuin jota ostin itselleni juuri, tosin en limenvihreänä vaan sellaisena kulahtaneen ruskeana. Kaunis kangas! Uuteen-Englantiin kun pääsisi! Voisi järki lähteä antiikkikaupassa... Tuo TJW:n maailma on minun makuuni vähän liian laitettu, sommiteltu, harkittu - liian ehjä kokonaisuus, mutta silti en lakkaa ihastelemasta kuvissaan näkyviä tavaroita ja yksityiskohtia.
Terry John Woods varmaan pitkälti myy työtään suunnittelijana ja taiteilijana/käsityöläisenä näiden sivujen kautta, ehkä siksi ne ovat näin huoliteltuja ja harkittuja. Nuo hänen maalauksensa ja nallensa tuovat mukanaan lisää persoonallisuutta ja piristystä hänen blogiinsa. Suuri maailma ja suuret rahat...Nuo vanhat puulelut kyllä löytäisivät kotinsa heti luotani ja kunpa voisinkin kävellä tuota ruusujen reunustamaa polkua meren rantaan. Voin kuvitella ilman lämmön ja vienon tuulen vireen ihollani, makeiden ruusujen ja suolaisen meren tuoksun ilmassa, nähdä meren pinnan kimalluksen auringon säteistä ehkäpä kuulla jopa laineiden läikkeen!...Tosin sielläkin näyttäisi olevan yllin kyllin lunta tällä hetkellä :o))!
Toive matkasta Uuteen-Englantiin elää täälläkin, mutta taitaapi jäädä vain haaveeksi. Kirjojen kautta olen siellä pistäytynyt. En tiedä onko edesmennyt lastenkirjailija Tasha Tudor sinulle tuttu. Hänellä on aivan ihana talo ja puutarha siellä Vermontissa. Minulla on muutama hänen kirjansa harrastuksiini liittyen ja kirjastosta olen lainannut useita hänen kirjojaan. Monia vuosia olen toivonut uusintana hänestä tehtyjä tv-ohjelmia, mutta toive ei ainakaan vielä ole toteutunut. Jos kiinnostuit, niin googlettamalla saat lisätietoa ja ihania kuvia tästä herttaisen suloisesta vanhasta naisesta.
Minuakin kiehtoo nuo veitset ja haarukat, kauniit. Itselläni on vain yksi hopeoitu lusikka, ei siis edes hopealusikka. Mutta kyllä sillä pyykkipulveria annostelee!
ihan hurjaa! en sit varmaankaan ole vähään aikaan käynyt täällä luonasi. aivan uskomattoman kauniita näkymiä- kuvia vaan katselin , en vielä lukenut mitään. kelasin ja kelasin taksepäin, että milloin olin viimeeksi. on ollut niin paljon kaikkea. suorittamista ja omaa tekemistä. tämä blogailukin on sortunut vähän suorittamisen piikkiin. semmosta se joskus on, tämä elämä. halusin vaan sanoa että kovasti pidin siitä mitä näin. kuvasi ovat kauniita! äh, ehkä kauniskaan ei ole se sana jota tarkoitan. sisällöllisiä. no joo, sanana aika mahdoton tuokin. terve!
Tuhkimo, hauska yhteensattuma tosiaan. En edes ole nähnyt tuota kangasta missään muualla. Tunne Tasha Tudorin, juu. Jospa toiveemme Uuden Englannin kokemisesta joskus toteutuu...
Eilen tänään huomenna, I love to see them unshiny but when I use them I polish them. I have a feeling it would taste not so good if unpolished, but I am not sure.
Mandarine D'Italie, thanks, I love my cutleries too.
Martta, nämä ovat kirpparilta ja käytän niitä toisinaan kovastikin, viime aikoina eivät näköjään ole päässeet kattaukseen :) Mutta sitten minulla on lahjaksi saatuja hopealusikoita, joita jostain kumman syystä pihtaan rasiassa. Outoa.
Ritva, mikä ihana kommmentti! Kiitos ja terve.
Liivia, mulla on oikein sinivihreän ja viheän sinisen nälkä.
Täytyy palata erääseen aiempaan postaukseen.. Tuo Edward Sharpe kumppaneineen on huippu hyvä ja kipale Home aivan paras. Oletko nöhnyt tämän live-version. Minusta aivan ihana.
lovely photos. I love the blues.
ReplyDeleteTanja, arvelinkin sinun päätyvän tuohon ratkaisuun; talo ja etenkin työhuone kotia vastapäätä kuulostivat sinun näköisiltäsi juuri tässä hetkessä.
ReplyDeleteIhastuttavat sinisävyiset kuvat, sinulla on pettämätön värisilmä!
Keskimmäisessä kuvassasi värit tukevat ja tuovat toisensa esiin todella herkullisesti!
Terry blogin osoite on: http://www.terryjohnwoods.blogspot.com/
Mukavaa matkaa sen kautta Terryn maailmaan Maineen Uuteen-Englantiin.
Ps. Terryä googlettamalla muussa yhteydessä löysin ihanan blogisi.
Tuhkimo
raining sheep, i love blues too, blue is my all-time favourite. Thanks that you commented, I took a very quick peek at your interesting blog and I'll come back again.
ReplyDeleteTuhkimo, ihan tosi hauska yhteensattuma, kun avasin nuo TJW:n sivut hänen bannerissaan on tismalleen samasta kankaasta pari tyynyä kuin jota ostin itselleni juuri, tosin en limenvihreänä vaan sellaisena kulahtaneen ruskeana. Kaunis kangas! Uuteen-Englantiin kun pääsisi! Voisi järki lähteä antiikkikaupassa... Tuo TJW:n maailma on minun makuuni vähän liian laitettu, sommiteltu, harkittu - liian ehjä kokonaisuus, mutta silti en lakkaa ihastelemasta kuvissaan näkyviä tavaroita ja yksityiskohtia.
Tanja, olipa hauska sattuma nuo tyynyt!
ReplyDeleteTerry John Woods varmaan pitkälti myy työtään suunnittelijana ja taiteilijana/käsityöläisenä näiden sivujen kautta, ehkä siksi ne ovat näin huoliteltuja ja harkittuja. Nuo hänen maalauksensa ja nallensa tuovat mukanaan lisää persoonallisuutta ja piristystä hänen blogiinsa. Suuri maailma ja suuret rahat...Nuo vanhat puulelut kyllä löytäisivät kotinsa heti luotani ja kunpa voisinkin kävellä tuota ruusujen reunustamaa polkua meren rantaan. Voin kuvitella ilman lämmön ja vienon tuulen vireen ihollani, makeiden ruusujen ja suolaisen meren tuoksun ilmassa, nähdä meren pinnan kimalluksen auringon säteistä ehkäpä kuulla jopa laineiden läikkeen!...Tosin sielläkin näyttäisi olevan yllin kyllin lunta tällä hetkellä :o))!
Toive matkasta Uuteen-Englantiin elää täälläkin, mutta taitaapi jäädä vain haaveeksi. Kirjojen kautta olen siellä pistäytynyt. En tiedä onko edesmennyt lastenkirjailija Tasha Tudor sinulle tuttu. Hänellä on aivan ihana talo ja puutarha siellä Vermontissa. Minulla on muutama hänen kirjansa harrastuksiini liittyen ja kirjastosta olen lainannut useita hänen kirjojaan. Monia vuosia olen toivonut uusintana hänestä tehtyjä tv-ohjelmia, mutta toive ei ainakaan vielä ole toteutunut. Jos kiinnostuit, niin googlettamalla saat lisätietoa ja ihania kuvia tästä herttaisen suloisesta vanhasta naisesta.
Tuhkimo
Lovely forks and knives. I like them unshiny, but can you tell, does it effeckt the taste of food?
ReplyDeleteNice mood - instill calmness - lovely light of the outdoor and nice and cozy inside!
ReplyDeleteP.S.Love your silver cutlery.
Minuakin kiehtoo nuo veitset ja haarukat, kauniit. Itselläni on vain yksi hopeoitu lusikka, ei siis edes hopealusikka. Mutta kyllä sillä pyykkipulveria annostelee!
ReplyDeleteihan hurjaa!
ReplyDeleteen sit varmaankaan ole vähään aikaan käynyt täällä luonasi.
aivan uskomattoman kauniita näkymiä- kuvia vaan katselin , en vielä lukenut mitään. kelasin ja kelasin taksepäin, että milloin olin viimeeksi.
on ollut niin paljon kaikkea. suorittamista ja omaa tekemistä. tämä blogailukin on sortunut vähän suorittamisen piikkiin.
semmosta se joskus on, tämä elämä.
halusin vaan sanoa että kovasti pidin siitä mitä näin.
kuvasi ovat kauniita!
äh, ehkä kauniskaan ei ole se sana jota tarkoitan. sisällöllisiä. no joo, sanana aika mahdoton tuokin.
terve!
TYkkään kamalasti tuosta viimeisestä kuvasta.Ikkuna ja oksia. Jotenkin vaan hieno.
ReplyDeleteIhanaa sinivihreää. Näen nyt jokapuolella ympärilläni sinivihreää, siis tarkoitan kotiani. Ostin "vahingossa" sinivihreää sukkalankaa, löysin kirpparilta sinivihreän räsymaton ja sinivihreät liinat jne.
ReplyDeleteTuhkimo, hauska yhteensattuma tosiaan. En edes ole nähnyt tuota kangasta missään muualla. Tunne Tasha Tudorin, juu. Jospa toiveemme Uuden Englannin kokemisesta joskus toteutuu...
ReplyDeleteEilen tänään huomenna, I love to see them unshiny but when I use them I polish them. I have a feeling it would taste not so good if unpolished, but I am not sure.
Mandarine D'Italie, thanks, I love my cutleries too.
Martta, nämä ovat kirpparilta ja käytän niitä toisinaan kovastikin, viime aikoina eivät näköjään ole päässeet kattaukseen :) Mutta sitten minulla on lahjaksi saatuja hopealusikoita, joita jostain kumman syystä pihtaan rasiassa. Outoa.
Ritva, mikä ihana kommmentti! Kiitos ja terve.
Liivia, mulla on oikein sinivihreän ja viheän sinisen nälkä.
Täytyy palata erääseen aiempaan postaukseen.. Tuo Edward Sharpe kumppaneineen on huippu hyvä ja kipale Home aivan paras. Oletko nöhnyt tämän live-version. Minusta aivan ihana.
ReplyDeleteAnuliina
http://www.youtube.com/watch?v=sRA5S59KjwY
Really love the cutlery photograph, you really do some beautiful, I always look forward to viewing your blog, keep up the beautiful work
ReplyDeleteSorry for my error I meant to say, you really do some beautiful photography
ReplyDelete