Heinäkuussa:
*maisemassa on pikkuisen liikaa tasaisen vihreää, mutta aikaisen aamun ja myöhäisen illan valo on ihanaa. Ulkona kuvaaminen on haastellista, jos ei erityisemmin diggaa tuosta kaiken valloittavasta, topakasta peruslehtivihreästä.
*laiskanpuoleinen folk ja kuumottava ethiojazz kuulostavat hyviltä.
*lakanat kiertyvät hikiseen ihoon.
*tekee mieli uutta isoa kahvimukia. Kuviollinen saisi olla tuo.
*on hyvä hetki haaveilla opiskelusta ja Australiasta.
*on jotenkin helposti vapaa olo kaikista velvollisuuksista huolimatta.
*on ihana pyöräillä. Ei hitsi, minä haluan edelleen tämän. Kombi Luxin menetys kirpaisee ihan pirusti vieläkin.
*kaupunki on täynnä hurjan nättejä tyttöjä. Voi kun jaksaisi itsekin kaunistautua. Minusta on tullut laiska pinnallisissa asioissa. Ja vaatehuoneeni on tylsyyden pyhättö. Tyhmää. Kynnet voisin kyllä lakata tänään.
*veli lähti Portugaliin. Pyysin tuomaan kaakelin. Pitänee vielä lähettää väritoiveet perään, ettei tule sinikeltaista.
*tekee parhaat kirpputorilöydät. Pitäisi mennä.
*voi istua sisällä ja upota vaikka Australialaiseen hömppäsisältöön, vaikka muka pitäisi olla ulkona. Ei tarvitse.
*voisi katsoa Priscilla aavikon kuningattaren. Taas.
*ei ole pakko syödä jäätelöä, niinkuin ei muinakaan kuukausina. Paitsi silloin, kun kummallisesti alkaa tehdä mieli.
*niveltulehdus usein iskee - niin nytkin. Tänään juuri lääkäri katsoi potilashistoriaani ja sanoi että heinäkuisin ne ovat olleet pahimmat. Ihme homma. Nyt jäin pienelle sairaslomalle jo varsin hyvissä ajoin, jospa lepo auttaisi.
*yöperhoset lentävät sisään ja tekevät oloni hetkittäin tukalaksi.
Pidän siitä että kun luen näitä sinun tekstejäsi niin näen ihan selvästi niiden takana yhden ja saman ihan tietyn henkilön. Eikä se johdu siitä (ainakaan yksinomaan) että olen tavannut sinut oikeasti.
ReplyDeleteAjan takaa; on niin paljon blogeja jotka "menevät minulla sekaisin", en saa otetta kirjoittajasta ja hänen ajatuksistaan, mielipiteistään.
Niin että kiitos taas sinulle.
On kiva voida saada sanoa muutakin kuin että kivat kuvat.
Ja nyt sitten sanon: Mulla hetkahtaa rinnassa aina kun sanotaan Australia. Mistä lie alkanut tämä mutta näin on asiat olleet jo muutaman vuoden. Luultavasti mulla on joku aivan täysin epätodenmukainen käsitys siitä maasta. Aion ehkä pitää sen kuitenkin.
Toivon ettet saa heja Sverige -kaalelia. Pa viesti perään, muuten saat varmasti.
Niveltulehdusjuttu on jännä. Siis se miten aina heinäkuussa. Lämpö? Jotenkin erilainen elämä?
Mun toinen nilkkani on ollut nyt 2 viikkoa siinä kunnossa että isompi poika vihjailee sellaisen kerrosten välille pantavan hissin suuntaan. En tiedä mikä nilkassa on mutta kohta en kävele, varsinkaan rappuja.
Tekisi mieli jatkaa vaan vieläkin. Nyt menen kuitenkin ulos varjon alle. Sisällä on plus 29.
Siis täh, Piilomaja, mitä juuttaan Heja Sverige -kaalelia? Olisinpa siellä Brysselissä nyt. Voitas yhessä linkata johonki korttelikapakkaan ja nauttia parit huurteiset ja hekottaa yhdessä. Ja mitä kirjoittamiseen tulee, olen ollut aiva pää tyhjä ja sumuinen, niin ei oo haluttanu naputella. Jospa tää tästä taas alkais urkenemaan.
ReplyDeleteJuuri pohdin Maijjan kommenttilaatikossa sitä, kuinka sitä tuntee lomailevansa töistä ja muista velvoitteista huolimatta.
ReplyDeleteToivottavasti saat mieleisesi kaakelin tuliaisiksi.
Varmaankin sitä sini-keltaista tarkoitettiin ;)
ReplyDeleteIhania kuvia taas, tekisi ihan mieli hypätä tuonne jokeen uimaan. Taitaa vaan vieläkin olla melko kylmää tuo vesi.
Ja ihania juttuja, tulee vallan hyvälle tuulelle näitä lukiessa. Nakerran täällä karppiaamiaista ja huomaan, että kohtuus ei ole mun juttuja.
Katsotaan se Priscilla kun palaan, siellä se napottaa hyllyssä. Voisi samalla katsoa jonkun muunkin hyvän aussielokuvan, ehkä Holy Smoke? Mulla on ainainen kaipuu Australiaan.
Tuo tulehdus on kyllä yks perkele! Sallittakoon voimasana. Myös mulla toinen nilkka ihan mummona. Luulisi nivelten nauttivan lämmöstä, mutta ei ilmeisesti. Toivottavasti ajoissa aloitettu sairausloma auttaa kohdallasi. Jätskiä ei totisesti tarvitse syödä muulloin kun tekee mieli - mun tekee aika usein. Ihanaa tekstiä olet kirjoittanut, ihan ahmaisin ja melkein "hymyilyttää niin, että poskiin sattuu" :).
ReplyDeleteNo juurikin sinikeltaista!
ReplyDeleteJa oi miten kiva oisikin ontua kanssasi juuri sinne minne sanoitkin;-)
Hanna, niin, se on jotenki heinäkuun henki, kun monessa paikassa on niin hidasta. Hyvä niin! Kaakeli - luotan veljeeni - öö tai enempi hänen kumppaniinsa.
ReplyDeleteJenny, no niinpä tietenki, kaakeli! Oon minäki tyhmä. Ajatus meni jo ihan muualla, ajattelin Piilomajan ruotsikontekteja. Pääsumu taitaa vaivata edelleen.
Karppiaamiainen kuulostaa hyvältä. Minä voisin mennä aamukahville part II. Tää Priscilla olikin itse asiassa pieni vinkki sulle, kun tiesin, että siellä se napottaa. Mutta se Holy Smoke vois olla jopa syynäysjärjestyksessä eka? Tuu äkkiä takas sieltä koiranrahtausreissuiltas. Mulla on sua jo ikävä.
Anniina, ai sullaki! Voimasana, useampikin, sallitaan ehdottomasti. Parannutaan pian! Minä en ole jäätelöihmisiä niinkään, mutta on se ihanaa jonkun lämpimän leivonnaisen keralla. Mukava kuulla että ranskalaisviivatekstini ilahdutti. Pitää tässä taas alkaa verryttelemään kirjoittamista.
Kuvasit kauniisti heinäkuuta. Tarkoitan, että poimit sieltä juuri sellaisia yksityiskohtia, jotka olivat jollakin tapaa merkityksellisiä tai mielenkiintoisia.
ReplyDeleteMinäkään en aina jaksa ulos, onneksi ei ole pakko. Mutta jäätelöllä voisin elää :) Toivottavasti nivelet lopettavat pian vihoittelun, ei ole varmasti kivaa ei.
Viimeinen lause on kuin romaanin aloitus. Ja ensimmäinen kuva tuo mieleeni Amerikan rämeiköt. Vain alligaattori puuttuu. Olen pahoillani niveliesi takia. Kummallista, että juuri heinäkuussa riehaantuvat. Luulisi, ettälämpö hellii. Niin ja Priscillasta tykätään täälläkin kovasti. Se jos mikä lannistaa murhemielen.:)
ReplyDeleteekaan kuvaan voisin hypätä!
ReplyDeleteYöperhoset on kammottavia,kalmaisia.Ulkona pystyn ihastelemaan perhosia mutta mikä tahansa sinisiipi saa ihon kananlihalle sisätiloissa,pelkään että lentävä toukka päätyy räpistelemään hiuksiini..
ReplyDeleteToivottavasti olosi paranee levolla.Heinäkuu on varmasti myös hyvä kuukausi levätä,kaikessa hitaudessaan.
Voi apua miten kauniita nämä kuvasi ovatkaan! Tuntuu,että ne kaunistuvat kerta kerralta. Ihanaa.
ReplyDeleteJa listasikin on ihana,oikein heinäkuumainen.
No niin nyt ehdin tekstiisikin.
ReplyDeletePerusvihreä kesäkuvien ongelma. Ja leikatut nurmet, ne ei vaan ole kuvauksellisia, kuten ei myöskään kaikenmaailman tehdyt ulkoterassit. Mutta niityt!!!
Mulla on soinut eilen Bueno Vista Social Club, yhä uudestaan ja uudestaan.
Mun tekee mieli kahvilasia, iskin silmäni marimekon sukatmakkaralla-sarjaan. Jospa kerrankin ostaisin itselleni ihka uuden astian.
Mullakin on Australia jostain syystä nyt tosi pinnalla. Haluan sinne ihan huutavasti!
Se hyvä puoli täällä maallaolossa on, kun luulee olevansa kaunein tyttö, heh. Täällä näkee vain mummoja...
Onnea kaakelinsaantiin. Ei mikään helppo homma, en nähnyt niitä siellä oikein missään(paitsi seinissä!). Paitsi yhdessä hienossa kaakelikaupassa, johon täytyi pimpottaa.
Priscilla, heh. En muistanutkaan sitä elokuvaa, joskus katsottiin miehen kanssa, kun tyttö oli saapunut laitokselta kotiin. Taisin olla aika huuruissa.
Verkkoa ikkunaan, tai huntu sängyn päälle!
Anteeksi kun meni nyt minä ite-sepustukseksi, mutta kiitos tästä. Oli kiva naputella ja viettää tässä tovi, tunnelmissasi.
Nii, tuo Brooklyn-pyörä. Yhä märkä päiväuneni, vaikka sainkin kelpopyörän, josta kovasti tykkään.
ReplyDelete(ihan pikkusen harmittaa, että sain pyörän pyöränä enkä rahana, olisin laittanut itse lisää ja hankkinut tuon)
Tuossa onkin jo monta hyvaa. Tosi ikavaa, etta tulehdus iski, ei varmasti ollenkaan kivaa. Joten toivon, etta alyaisi kadota pian.
ReplyDeleteKiitos linkeista! En ehdi nyt kommentoida kunnolla, mutta halusin sanoa jotain. Kayn kuitenkin aina lukemassa ja tunnelmoimassa taalla! :)
Kurjaa, että olet kipeänä. Toivottavasti voit pian jo paremmin ja voit olla vain laiskana :)
ReplyDeleteEhkä kipu haluaa joskus sanoa myös että tarvitsee vapaata olla, tai siis en tiedä sinusta, mutta itse olen vähän sellainen, etten aina huomaa hidastaa tarpeeksi ja sitten lopulta tarvitaan kipu. Laiska kuukausi on oikein oiva nimitys heinäkuulle.
Mulla on kaikenlaiset reissut mielessä, mutta ne on myös sellaisia laiskoja reissuja, joita ei mieti ollenkaan, kun vaan lähtee. Kaikki on vähän kuin "ei haittaa". Ei aikatauluja.
Australia-kuume, ehdottomasti!! Ja varhaisten aamujen ja myöhäisten iltojen tunnelmat, kyllä!
Jos sanoisin ei, niin se olisi varmaankin tuo, mitä Liiviakin sanoi, leikatut, trimmatut nurmikentät ja ihmisen rakentamat terassiviritelmät, jotka eivät vielä ole sopivasti vanhentuneet ja monia kesiä sateessa ja paahteessa eläneet.
Ihanaa sunnuntaita!