14/02/2012

aika tyhjä hillopurkki


Kuluneet viikot, farkut, silmät ja hammasharja. Takki, pipo, kahdet-tyhmät-hanskat-päällekäin ja kaulahuivi, alla monta kerrosta lämpimiä vaatteita, väärä ryhti ja jähmeä askel. Pois täältä.

Myös yleisöä arkailevan ihanaäänisen laulajattaren ensinäkeminen (voiko näin edes sanoa?), mutta jokin minussa jäi vähän kylmäksi, enkä kai ollut ainoa. Mutta siellä tapasin nopeasti ja yllättäin Celian, ja se jos mikä oli virkistävä ja ihana hetki, josta on tullut hymyä ja lämmintä mieltä monena päivänä jälkeenpäinkin.

Monta elokuvaa olen katsonut. Ja ollaanhan me täällä naurettukin.

Myös kivat hetket Hannan kanssa ja meidän blinikokkailut, ah nam.

Ja ihana päivä kahviloissa, putiikeissa ja kirppareilla E.:n kanssa.

En ole ollut juuri paljoakaan kotona. Koska koti tuntuu nyt jotenkin vieraalta olla sillä tavalla mukavasti kuten ennen. Zappaa ei enää ole. Tuo lause tuntuu melkein kaipaavan oman kappaleen, mutta haluan sen nyt kuitenkin tänne turvallisesti muiden lauseiden keskelle. Kohta on mennyt jo kolme viikkoa ilman sen täydellisen ihanaa läsnäoloa. Eilen olin sillä tavalla ensimmäistä kertaa kotona yksin, että ovikello soi. Se hetki oli ihan kamala, kun kellonsoiman jälkeen olikin vain hiljaisuus, eikä Zapan ääntä yhtään. Täällä kotona tulee vähän väliä vastaan noita tuollaisia, ja niihinpä nyt totuttelen, omaan tahtiini. Kiinnyin Zappaan aivan mielettömän lujasti. Sen varmaan tiesittekin. Moni on sanonut, että minua on vaikea kuvitellakaan ilman Zappaa. Meillä oli aivan erityinen kaveruus, sanoinkuvaamattoman mukava aika yhdessä.

Tuntuu melkein väärältä kertoa tällaista ystävänpäivänä. Mutta tänään oli minulle se hetki ja mielentila. Miellän teidät lukijani jollakin tasolla ystävikseni, ja osahan teistä onkin ihan elävässä elämässä, halusin huikata hei, mutta en voinut tehdä sitä ilman, että olisin kertonut. Mietin, laittaako kuvaa Zapasta. Olla laittamatta tuntui tyhmältä, laittaa tuntui vähän oikeammalta, mutta raastavalta myös.

Tänään on ollut kuitenkin aika kiva päivä - lukuunottamatta tämän postin kirjoittamisen aikaansaamaa märyä. Siivoilen täällä hiljalleen paikkoja, siirtelen vähän tavaroitakin. Asetun tänne kotiini nyt vähän kuin uudestaan, ilman kaikkien aikojen parasta nelijalkaystävääni.

***

Sorry, I have not been writing in English for a loooong time. This time I wanted to. Actually I would want to write in English more often but I have no time to do it profoundly. Eh, not only wanted to wish you a wonderful and joyous Valentine's day but also to tell the saddest news. I know the timing is not the most elegant. Well, the sad news. My dear Zappa-girl, my lovely four-legged-friend, the chocolate brown, jolly and cute creature is now only in my and our memories. I'm crying when I type this out. But some day I would have wanted to write about it to you anyways. I've been telling so much about Zappa to you through my photos that it would have felt unfair not to tell that in English too. I miss her so terribly much.


70 comments:

  1. Minäkin itkin. Mutta tämä on hyvä päivä muistella parasta Ystävää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuota en tullut ajatelleeksikaan, että onhan tämä hyväkin päivä muistella. Kun jotenkin pöljyyksissäni ajattelin, että tänään saa olla vaan sydämiä, leivoksia ja foliopalloja. Kiitos.

      Ja sitten oli sellainenkin ajatus, että haluan huikata hei teille lukijoille juuri tänään, mutta en voi huikkailla mitään, ennen kuin olen kertonut tästä asiasta, joka täällä on mua pitänyt hiljaisena.

      Delete
  2. Kyynel silmässä täälläkin. Minullakin on Zappasta muistot, hyvät muistot. Jostain syystä en ole niitä, joista koirat tykkäävät. Zappa tykkäsi, ainakin vähän, ainakin minusta tuntui että tykkäsin. Ja minä hänestä.
    Oikein hyvä päivä muistella Ystävää minustakin, ja kirjoitus oli niin kaunis ja vilpitön. Osaan oikein hyvin kuvitella tuskasi ja onttoutesi tyhjässä kodissa. Aikansa se varmasti ottaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No Zappa todellakin tykkäsi! Sehän tuli aina sinun jalkojesi juureen istumaan. Zappa ilmaisi tykkäämistään juuri sillä tavalla. Ja eikös se joskus koittanut ängetä sinun patjallesikin :) On tosiaan tyhjää ja hiljaista täällä. Aivan vääränlaista, nyt tuntuu siltä

      Delete
  3. Minäkin täällä tippa linssissä. Olen kiitollinen, että minäkin sain vähän niin kuin tutustua Zappaan tämän blogin kautta. Onneksi sinulla on kaikki ihanat muistot! Otan osaa suruusi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa, jos Zappa tuli vähän tutuksi kuvienkin välityksellä. Se oli niin mahtava persoona! Kiitos sinullekin, hippa.

      Delete
  4. Minä, joka tunsin ystäväsi vain näin blogin kautta, niistän ja pyyhin silmäkulmaani täällä ankarasti. Otan osaa suruusi ja jään kaipaamaan Zappaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Outi. Kyllä minäkin huomaan kiintyneeni jollain tavalla myös joihinkin muihinkin blogeissa olleisiin eläimiin, ihmisistä puhumattakaan. Jos pitkään seuraa jotain, niin luonnollisestihan se saattaa koskettaa.

      Delete
  5. Pidin otsikosta sen kaksitulkinnallisuutensa vuoksi: aika tyhjä hillopurkki tai aika, tyhjä hillopurkki. Ja heti sai ajatukset toisenlaisiksi. Ihailen rohkeuttasi kertoa vaikeista ja surullisista asioista. Itse en ole uskaltanut, tai osannut, kertoa kaikkea, mikä tuntuu toisaalta hyvältä, toisaalta teeskentelyltä. En sano että voin kuvitella tai tiedän miltä sinusta tuntuu, koska se ei olisi totta, mutta sanon että ajatukset ovat kanssasi. :')

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Tosiaan ajattelin, että en voi olla kertomatta, koska Zappa on ollut niin paljon esillä täällä. Mutta en minäkään niin rohkea ole, eikä minusta tarvitsekaan, että aivan kaikenlaista kertoisin täällä. Mutta tästä oli tavallaan helppokin kertoa. Mutta ei ihan heti. Tänään melkein pakottauduin, kun tuli sellainen olo.

      Delete
  6. Niin kauniisti kirjoitettu. Zappa. Kaunis tunnelma tässä kaikessa, koskettava, Werewolf soi taustalla. Hyvää ystävänpäivää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Zappa oli niin kaunis! Voi yyh, perhana. Tuo Werewolf on minusta hurjan lohduttava laulu jotenkin, rauhoittava. Kiitos sinullekin Aura!

      Delete
  7. Voi ei, multa on mennyt tämä ihan ohi. Pahoitteluni, osanottoni, ja .. mitä tässä nyt voi sanoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hanna, ei mitään! En ole tätä Facebookissakaan niin toitottanut. En oikein itsekään tiennyt, miten tällaisesta puhuisin. Olen aina ajatellut, että eläimet ovat ansainneet heille sopivan kohtelun, ei inhimillistämistä, siksi sellaiset ihmisten muistopuheen kaltaiset jutut ovat tuntuneet falskeilta. Mutta on ollut kyllä kauhea ikävä ja surku. Jotenkin sitäkin on kai hyvä ilmaista. Zappa oli niin kovin rakas kuin vain koira voi olla. Jossain määrin jopa tärkeämpi kuin yksikään ihminen. Mutta sitten taas aivan eri tavalla.

      Delete
  8. Tämä oli oikein sopiva päivä kertoa Zapasta, olihan se ystäväsi ja tärkeä. Kyyneleet tulivat silmiini...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukava jos valitsinkin päivän kuitenkin aivan hyvin. Itse olin ensin epävarma. Mutta olet oikeassa, Zappa oli minulle aivan mitä suurin ystävä.

      Delete
  9. Dear Tanja,
    may I offer you my heartfelt sympathy...
    All the best and many hugs,
    Love,
    Ariane.

    ReplyDelete
  10. Oi, muistan sellaisen ihanan iloisen kuvan, jossa Zappa juoksee luonnon helmassa. Siinä kiteytyi sellainen elämänilo ja riemu, joka onkin useamman ison itkun väärti. Ennen pitkää voitolle jää se riemu, ilo - ja ystävyys. Otan osaa, Tanja. Kaunis elämä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jos muistat sen viime syksyisen kuvan, niin oih, se oli jo niitä aikoja, kun tiesin jo lopun häämöttävän. Olin siitä sen riemurallista aivan superonnellinen. Zappa oli loppuun asti enimmäkseen tosi iloinen, kiinnostunut ja jaksavainen. Kuitenkin aina vain nopeammin etenevä sairaus pakotti tekemään tuon tärkeän päätöksen. Vielä viimeisenä päivänä teimme pitkän metsälenkin. Ihan tuntuu kuin Zappa olisi mennytkin omia teitään sinne metsiin, ihaniin paikkoihin, eikä tullut minun mukana sinne lääkäriin. Jotenkin näin tunnepitoisessa asiassa logiikka ei toimikaan. Sanot niin lohduttavasti, kiitos.

      Delete
  11. Olet(te) ajatuksissani. Hyvää ystävänpäivää!

    ReplyDelete
  12. Voi sinua .Otan osaa ja kiitos kun laitoit postia meille tänne ,tuollaisen ystävän menetys on suuri.Toivon sinulle kovasti Voimia jaksaa aloittaa uudenlainen arki kotona ilman häntä.
    Lämpöinen hali
    maria

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Maria kannustuksesta. Kyllä minä voimistunkin. Ja en edes ole onneksi koko ajan huonona laisinkaan. Kykenen keskittymään välillä muuhunkin. Mutta tosiaan kotona oleminen on nyt kummallisen levotonta.

      Delete
  13. Voi Zappaa. Voi sinua. paljon lämpimiä ajatuksia. Ja vähän surullisia myös.

    ReplyDelete
  14. Osanottoni. Se jättää kamalan haikean ikävän, tiedän sen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin tämä näyttää menevän. Haikea ikävä on hyvin sanottu, varsinkin, kun olin varautunut koko syksyn tähän.

      Delete
  15. tilkkutyttö14/02/2012, 23:20

    Aika. Aika tyhjä hillopurkki. Onneksi hieman hilloa vielä jäjellä. Ja onneksi on myös noita pieniä vaaleanpunaisia asioita ympärilläsi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koitan kartuttaa paljon pieniä vaaleanpunaisia asioita ympärilleni. Ja niitä onkin jo. Ja on yksi suurikin! :)

      Delete
  16. Kaunis muistokirjoitus, Tanja. Toivottavasti asioiden järjesteleminen uudelleen tekee hyvää!

    Ps. Yritin uumoilla, syntyykö sinulta vaaleanpunaisen ympärille koottua päivitystä. Olihan kirppari-termari siellä taustalla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai niin muistokirjoitus, en edes tajunnut kirjoittavani sellaista, kunhan referoin tuntemuksiani. Mutta Zappa kyllä ansaitsisi sellaisen oikein kunnon muistokirjoituksen, missä huomioitaisiin sen kaikki hienot piirteet. Ehkä kirjoitan sen itsekseni.

      Uudelleenjärjestely tehnee hyvää, se vaan sujuu nyt raivostuttavan hitaasti, kun koko ajan vaivun ajatuksiini.

      Ehkäpä rustaan vielä muitakin vaaleanpunaisia posteja.

      Delete
  17. Ihan varmasti on "tyhjä hillopurkki". Ihanasti kirjoitit asian tekstin sisälle, lämpöiseen suojaan.
    Kaunis kirjoitus ja kauniit kuvat. Kaunis blogi. Kaunismieli blogistilla. Kiitos!

    Alva

    ReplyDelete
    Replies
    1. Alva, kiitos paljon! Aivan häkellyn.

      Tuon lauseen jättäminen tyhjien rivien keskelle olisi tuntunut jotenkin juuri suojattomalta. En halunnut niin, enkä missään tapauksessa otsikkoon. Nyt se on siellä aivan hyvässä paikassa. Julma lause, itkuinen asia.

      Delete
  18. tanja, sorry i cannot write in your language. just wanted to say i am so sorry to hear about zappa. i love all of your photos especially those that featured your beloved friend. xo nina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oh Nina, your message in English is as welcome and comforting in English as in my language! Thank you.

      Delete
  19. So sorry to hear about the loss of your beautiful dog, Zappa. Its nice to see you writing in English.

    ReplyDelete
  20. wonderfully you are portraying reality everyday days. I like here to look, for the over half year I am leading the own blog and I am feeling happy;)
    I am greeting from Poland!
    m

    ReplyDelete
    Replies
    1. I try to get back on track posting more often again, and to peek in other blogs too. Your photos and especially baked goods looked so lovely!

      Delete
  21. Osanottoni Zappan vuoksi. Kaunis kirjoitus. Teksteistäsi on aina tullut esille miten tärkeitä olitte toisillenne. Kovasti voimia. -nina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Nuttulaan! Sinäkin sen niin tiedät, millaista on luopua rakkaasta koirasta. Hurmaava pinseriherranne on jäänyt itsellenikin mieleeni. Kiitos sinulle.

      Delete
  22. Our four legged friends are so precious, you losing your dear Zappa is very sad news. My deepest sympathy to you. I have tears in my eyes now.

    ReplyDelete
  23. Tanja, I so sorry to hear this news about Zappa! I am following your blog about some years now and yes without Zappa, the blog may feel so empty..
    But I am sure good things are coming to your life!
    Maria

    ReplyDelete
    Replies
    1. Indeed, it may feel a bit empty without her. She was so often the "the living" part of my posts. Maybe I should start to learn to photo more often human beings now. Thanks for your hearty message, Maria!

      Delete
  24. Oh sweetheart. Heartbreaking. I only knew Zappa in pictures, of course, but her spirit was so strong and came through your images so vibrantly I feel like I knew and loved her too. I have tears in my eyes for you and her. Peace be with you both. I send you love from far away. Wishing you peace and love and then more of both. I know this is very hard.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Alicia, your words are so consoling and lovely to read! Thank you.

      Delete
  25. Such sad news... like the other english readers I've been following along with your wonderful photos & I feel like I've gotten to know Zappa... thank you for sharing this with us.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thanks! Well, images tell so much. I sometimes ponder whether to write at all or not, that should I just keep photos. But then again, I like so much my own language, Finnish, that I always end up to write something too. When I started to keep this bog I used much more time for it and wrote in English too. Sometimes I miss that habit, but nowadays I have not time and patience to write in two languages. But as I know I have you lovely English readers too, I felt important to share this sad news with you.

      Delete
  26. Moi, muistan ystävästäsi aika monta upeaa kuvaa, erityisesti sen missä hän lensi painottomana. Paras, uskollisin ystävä.
    Olen haudannut jo useamman ystävän ja oli pitkään muistoja joita en kestänyt ajatella. Nyt lattialla puoliunessa on eräs tosi kiva tapaus.

    Lämmin osanottoni. Sait jakaa ihanan ajan hyvän ystävän kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi, Zappa oli niin kova juoksemaan metsässä, hän rakasti sitä niin, ja ihan loppuun saakkakin. Tosin tämä valtaisa lumimäärä aiheutti vähän hankaluutta, mutta kyllä me aina juoksupaikat etsittiin. Toinen mitä hän rakasti, oli heittäytyminen selälleen pikkujuoksusta, talvella nimenomaan. Voimia sinne puoliunisen kanssa! Ja kiitos sinullekin!

      Delete
  27. Kaunis kirjoitus. <3
    Voimaa, valoa ja lämmin osanottoni,

    Elina

    ReplyDelete
  28. Dear You,
    I'm so sorry for Zappa and you.
    Even if she is just on the other side.
    Not far from you.
    All my sympathy.
    Zappa is always in those beautifull pictures for us.
    And thank you again for the blog you do.
    (When you writte In English I can understand you.)
    See you
    Julie (from France)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you Julie! Happily we have those photos and memories!

      Delete
  29. So so sorry to hear the bad news, dear friend. Yes it feels like we knew this beautiful creature through your photos. It's so sad, I know.

    xo

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oh Shokoofeh, thanks for your touching words. Zappa was so beautiful, cute , fun and so personal in the photos.

      Delete
  30. Oi, paljon voimia suruusi! Zappa näytti aina niin onnelliselta kuvissasi.

    Taisinpa nähdä sinut vilaukselta Cat Powerin keikalla, mietin että mistä tuo henkilö näyttää niin tutulta, ja sitten yhdistin tähän blogiin. :)

    Anna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Anna, kiitos. Sellainen riipivin suru alkaakin jo pikkuhiljaa hellittää. Ikävä on vielä kova, varsinkin kotona ollessa, mutta nyt voi olla jo mukavastikin.

      Ihanaa, jos sinustakin Zappa näytti onnelliselta! Olikin se kauhean tyytyväinen ja iloinen ja kaikesta niin kiinnostunut koira, mutta rauhallinen.

      Mille mielelle sä jäit siitä keikasta?

      Delete
    2. No, mulle jäi vähän ristiriitainen fiilis keikasta. Toisaalta se oli ihana, ja sen naisen ääni nyt vain on niiiiin upea! Mutta fiilis vähän lässähti siinä vaiheessa, kun laulajatar lähti pois lavalta ja tuli se ihme musisointihetki, joka ei minusta keikkaan sopinut. Mutta loppua kohden parani taas.

      Toinen ongelma musta oli keikkapaikka. En tiedä olisiko toi toiminut paremmin jossain missä sais istua, vaikka Savoyssa...?! Itse kaipasin intiimimpää tilaa, kun biisitkin oli sellaisia.. Ja otti päähän kun pari miestä pulisi suureen ääneen takana.

      Tässä näin niin kuin lyhyesti :)

      Anna

      Delete
    3. Samat sanat, ja erityisesti tuosta istumishommasta. Juuri tuollainen musiikki olisi ihan parasta nauttia silmät kii, istuen ja vain kuunnellen. Joitakin tuntui haittaavan se, että lava oli valaistu takaa. Minua taas se ei vaivannut, minulle on lopulta ihan sama minkä näköisitä tyypeistä noin mahtava ääni ja musiikki tulee. Chan on kyllä kauniskin, ja minulle sekin välittyi valaistuksesta huolimatta. Mun kulta oli ihan tympääntynyt siihen vartin mittaiseen välituuttaukseen, minä jaksoin aika hyvin. Mutta niin ihana ja upea kuin Cat Power onkin, jäi silti vähän valju olo. Savoy olis saattnut toimia.

      Delete
  31. Oi, lämpöisin osanottoni ja voimia eteenpäin♥
    Niin koskettava, kyyneliin saava kirjoitus. Kuvasi kyllä välittivät, miten rakkaita ja tärkeitä olittekaan toisille Zapan kanssa.

    ReplyDelete
  32. I'm so sad to hear your beautiful dog is gone, I loved seeing her in your photos and could tell from them how much you loved her. farewell zappa.

    ReplyDelete
  33. Voi Tanja, voi Zappa...minä itkin vuolaasti kun rivien välistä luin ja se nousi otsikoksi.
    Voimia ja halauksia sinulle, ymmärrän, tiedän että koira on enemmän kuin toinen ihminen ja ei ihan niin kuitenkin ja on sittenkin. Sitä on vaikea selittää. Kiitos kun jaksoit kertoa tuosta teidän viimeisestä metsäretkestäkin. Koirat aavistaa ja tietää. Surullista mutat se päivä tulee ennen pitkää...minullekin.
    -Anne

    ReplyDelete
  34. i am so sorry to hear about zappa-i know just how you feel. i can tell how much she meant to you through your beautiful photos. take care.

    ReplyDelete
  35. dearest Tanja, i don't think i have officially gave you my condolences for your loss..i was (and still am) so sorry about it. and actually, i have a little story to share with you.
    a few days after she passed away, i dreamt that i went to your house. you weren't there, but i went inside anyway and sat down on your sofa. Zappa was there, and i called her to sit next to me. she did, and i pet her soft fur..and in the dream, i was feeling so sad that i started crying while brushing her fur, though i didn't know why i was so sad. i woke up almost immediately after that, and after i woke up then i remembered it was actually Zappa herself that had went away. i didn't want to tell it to you right then because i was afraid you might get even more sad, but now it feels like the right moment to tell you about it. i didn't get to see much of her, but even so, she made a big impression in my mind that i even dreamt of her :) take care, and i'm sending you big warm hugs!

    ReplyDelete
  36. Otan osaa. Lemmikit ovat niin vahvasti mukana elämässä. Niiden menettäminen on aivan kamalaa. Suru ottaa aikanasa.

    ReplyDelete
  37. Oh dear, how sorry I am to hear of Zappa's death! It is so very hard to lose those that we love so very much - I send you my condolences and a hug. Thank you for letting us all know about the loss of Zappa. She was one of my favorite things about your blog - I loved her thick, beautiful coat and her bright, intelligent eyes - it seemed to me she always had an expression that said she would have a lot to say, too, if only she could type! I am hoping your sadness will fade to fond remembrances of her, without the pain you are feeling now.

    Annette

    ReplyDelete
  38. Dear Tanja, I was just thinking of you and of Zappa today, and hoping your heart is healing, and feeling lighter with the coming spring season. Just wishing you all happiness -- and letting you know that even on the other side of the world jolly Zappa still comes into my mind, and makes me miss seeing her here, and makes me hope that you are well. xoxo

    ReplyDelete