13/09/2014

illalla




Illan elokuva on Carrie. Sitä ennen on sytytelty kynttilöitä, vedetty maha täyteen jokirapuleipiä ja juotu siideriä punaviinilasista. Mies soittaa kitaraa ja laulaa: maton kuviointi kertoo kaiken.

Huomenna laina-autolla Hankoon. Kuvitelkaa, minä en oo käyny koskaan Hangossa! Ja kunnolliset punaviinilasitkin ostin vasta viime syksynä. Joku ällisteli, että kolmekymmentäkuusivuotiaana vasta!

* * *

Kerroinko että olimme kuuntelemassa Juhlaviikkojen humussa, Huvilateltassa Jonathan Wilsonia? Sen jälkeen oon välillä käynyt 70-luvun Californiassa, ihan vaan piipahtamassa. Gentle Spirit.

9 comments:

  1. Hieno, erilainen ote näissä kuvissa!
    En ole minäkään käynyt Hangosa, kai...eiku kerran tulin sinne lautalla Saksasta, en nähnyt mitään, ajoimme tapahtumien keskipisteeseen Tampereelle.
    Jaa punaviinilasit? Saatiin häälahjaksi. Olin 35 ja pullokaupalla saanut juotua ilman niitäkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisko erilaisen otteen tuntu kuvissa sitä, että toisin kuin normaalisti, räppäsin kuvat vain sen kummempia justeeraamatta ja päätin olla välittämättä hämäryydestä, pistelin vain reippaasti, todella reippaasti ISO-lukemaa lisää. Minä kun en yleensä tykkää digikameran rakeisuudesta, värikuvissa varsinkaan. Mutta nyt oli yhtäkkiä semmonen olo, että otetaanpa pari kuvaa. Tältä istumalta. Näillä mitä on.

      Jokunenkin pullo on täälläkin uponnut ilman punaviinilaseja, mutta olen kyllä iloinen tästä lasihankinnasta, kyllä monet viinit maistuvat ja tuoksuvat isommin ja selkeämmin näistä. Mutta edelleenkään en sylje maitolasiviiniinkään, en!

      Delete
  2. Upeat kuvat, varsinkin tuohon ensimmäiseen silmäni juuttuivat. Kivaa, että pääset Hankoon, minusta se on parhaimmillaan näin sesongin päätyttyä, kun joka paikka ei ole niin täynnä ihmisiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hangossa oli kyllä kivaa ja nättiä! Mutta minua naurattaa tuo sinun "joka paikka ei ole niin täynnä ihmisiä". Kun siellä ei ollut missään ketään, ei ristin sielua kaduilla. Ravintolassa jossa söimme oli muutama ihminen. Kahvilassa jossa joimme hyvät kahvit, siellä oli pari ihmistä. Mutta kaikki kadut ja pihat olivat ihan tyhjät! Oli ihan epätodellinen tunne, kun missään ei ollut ketään! Mutta kyllä me siitäkin iloitsimme.

      Delete
  3. Upeat iltakuvat, tosi tunnelmaiset. Tykkään tuoli ja poninhäntä -kuvasta tosi paljon, sen tasaisista sävyistä.
    Ehkä laitat tänne Hanko-kuvia :) Olisi ihanaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Miehelläni onkin hieno poninhäntä, niin tuuhea mutta silkin sileä. Täytyypä katsastaa Hanko-kuvat, kun saan ne koneelle. En ihan hirveästi kuvannut siellä, katselin vain. Oli jotenkin niin tirakka auringonpaiste, että se jotenkin ei innostanut kuvaamaan. Sellainen olo tuli, että Hankoon pitäisi päästä marrakuisen sumuisena arkipäivänä. Ehkäpä menenkin!

      Delete
  4. Mää tulin uudelleen tutkimaan hämärässä hohkaavia munia ja huutavia naamoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sekin oli yksi syy, miksi niin spontaanisti tartuin pitkästä aikaa kameraan, tuo hämärän hohkaus. Lauantai-iltana oli sellainen ovela valo, jka sai valkoiset jutut just hohkaamaan, vaikka oli jo melkein pimeää.

      Delete
  5. Magnificent blog, with extraordinary photo, perfect and processed to provide a great beauty.

    Regards!

    ReplyDelete