10/02/2008

feeling tired - väsähtanyt

Last week was so backbreaking that I just about wasn't able to to do anything but sleep after working days. My painful joint inflammations and cheerless rainy weather have been very depressing. I wasn't even capable to blog last week :( Weekend elapsed lying in the bed and reading. Our sensible and lovely dog made company to me lying next to me nearly whole the weekend, at times caring for my aching toes sniffing and licking them gently. What a lovely, brown creature she is!

But something cozy and relaxing hobby I started, very slowly and without big aims. I started to cut patches. Old shirts will someday have a new life as a quilt. Now shirt button heaps are appearing odd places all around our little apartment. Well, I'll collect them when I'm more efficient than now.





Kulunut viikko oli, uuh, uuvuttava, mehut vei aivan. Harmillisesti en ole juurikaan jaksanut blogimaailmassa virkistäytyä työpäivien jälkeen. Taitaa pohjalla olla jonkinlainen kevätväsymys, ja lisäksi tämän viikon pitkät, hektiset työpäivät, ahdistavan kipeät nivelet ja säätilan masentavuus painavat mielen matalaksi. Viikonloppu kului torkkuessa ja lukiessa. Onneksi kultainen kumppanini huolehti muonapuolesta, kerrassaan hyvin huolehtikin! Neiti poro otti mielellään osaa lepohetkiin kanssani, tuo ruskea luontokappale tuottaa kyllä suuresti hyvää mieltä pelkällä olemassaolollaan. Liikuttavan huolehtivainenkin hän on - kun valitan kipeitä varpaitani hän nuuskii ja lipaisee niitä hellästi.

Jotain itseäni ilahduttavaa sain kuitenkin aloitettua; purin vanhoja paitoja ja aloin leikata niistä tilkkuja. Sopivasti ajatustyötä vaatimatonta ja leppoisaa puuhaa uuvahtaneelle, kun vain muistaa ilman tavoitteellisuuden painetta leikellä. Paidan nappeja lojuu joka paikassa sievinä röykkiöina. Keräilen ne parempaan talteen, kunhan jaksan. Paitatilkuista syntyy toivon mukaan sinisävyinen tilkkutäkki, mukaan pääsee myös kaupan kankaita sillä kaikkia paitojamme en aio purkaa. Otin esille muutamia kankaita sommittelumielessä. Herkästi kokonaisuudesta näyttäisi tulevan liiankin harmoninen. Jokin harmonian lempeästi rikkova elementti täytyisi kangasläjään keksiä. No, tällä tahdilla kestää kuitenkin jokunenkin tovi ennenkuin pääsen tilkkuja tosissaan sommittelemaan.

Ensi viikkokaan ei helppo ole, joten jos minua ei täällä näy, olen joko hikisenä raatamassa töissä tai naama tyynyssä höpöttämässä unissani. Eräänä yönä olin todennut, että "minä tässä köllöttelen tyytyväisenä kuin ranskanpottu."!

10 comments:

  1. tilkkutyttö11/02/2008, 01:04

    Hienolta näyttää! Ja mikäs sen kivampaa kuin valmista tilkkutäkkiä katsellessa miettiä, että tuo oli se ja se paita... Lisää joku tumman ruskean sävyinen kangas, tai sitten jotain tummempaa sinistä, (tai molempia), niin tulee kontrastia, mutta kaunis harmonia ei kuitenkaan rikkoonnu. Itse käytän usein sitä keinoa välttääkseni sen, että tilkkutöistäni tulisi liian "pliisuja". Minäkin kun olen harmoniaan taipuvainen... Toivottavasti tyytyväinen ranskanpottu saa tästä ideastani kiinni...;)

    ReplyDelete
  2. Your photographs are so beautiful! I have recently come across your blog, and I enjoy it so much. Your dog is so adorable and so sweet in those photographs! The fabric squares are going to make a very lovely quilt.

    ReplyDelete
  3. Minullakin on havaittavissa ennusmerkkejä alkavasta (jokavuotisesta) kevätväsymyksestä. En kärsi syys-apatiasta, kuten monet muut, vaan apatia iskee nimenomaan aina keväisin. Luulisi,että kevät ja päivien pidentyminen aiheuttaisi juuri päinvastaisen reaktion, mutta ei. On siis helpottavaa kuulla, että on joku muukin saman ongelman kanssa painiva :)
    Täkistäsi tulee varmasti huippu-kaunis!!

    ReplyDelete
  4. Hyvä idea käyttää vanhoja paitoja tilkkuihin!! Miksen itse ole koskaan hoksannut käyttää mitään vanhaa....

    ReplyDelete
  5. Rakastan koiraasi-se on niin hellyttävän ihastuttava!!!<3<3<3
    Olisi mukava pötkähtää sen viekkuliin ja höpötellä sille mukavia ja rapsutella neitokaista korvan takaa!!!=O)

    Sinut taas kietoisin suuren peiton lämpimään,paijaisin hiuksiasi ja hyräilisin lauluja!!!
    Toisin sinulle suuren kupillisen höyryäväistä sympatiaa kera suuren korvapuustin ja sytyttäisin kynttilän sinun kunniaksesi!!!
    Puhuisin jos pulpututtaisi tai olisin vain hiljaa-kuinka vain sinulle kävisi!!!
    Kun olisin aikani sinua kuunnellut,paijannut,hoitanut,hellinyt,paaponut,laittaisin sinut hellien nukkumaan!!!
    Enkelit vartioon pyytäisin ja he saisivat kuunnella höpinöitäsi-toivottavasti ne olisivat hyviä höpinöitä,onnistuneesta ja rentouttavasta illasta!!!=O)
    Äläkä naura siellä höpinöilleni....

    Lempeää hyvyyttä ympärillesi,
    jaksamista päiviesi tohinoihin,
    parantavaa kosketusta kipuihisi,
    iloa päiviisi suloinen Tanjuskainen!!!<3
    Olet ajatuksissani!!!

    ReplyDelete
  6. Voi, jaksamista kovasti! Itselle tuo kevätväsymys on myös kovin tuttua, jostain syystä lisääntyvä valo saa mielen apeaksi.
    Peitosta tulee varmasti aivan ihana. Minäkin olen rohkaistunut joitain tilkkuja leikkelemään peittoa varten, saas nähdä tuleeko siitä mitään! :)

    ReplyDelete
  7. Tyytyväinen ranskanpottu kiittää ajatuksistasi. Tummaa ruskeaa voisin koittaa. Ja ajattelin käyttää myös valkoista raikasteena. Olisi kiva nähdä sinun tilkkutöitäsi!

    Karin, how nice that you visited! I've been visiting in yours blog too, and I like it very much. When I have more time I'll go deep into it properly :)

    Marikki, minäkään en koskaan kärsi syksyllä, keväällä ennemminkin, jos silloinkaan. Tällaista tylsistymistä ja väsähtämistä en ole kyllä ennen kokenut. Syytän siitä tätä tihkuista hämäryyttä. Minä kaipaisin talvea, lunta, aurinkoisia helmikuun pakkaspäiviä. Voimia sinullekin Marikki!

    Hanna, minusta vanhat kankaat kuuluvat tilkkutyöhön kuin sialle otsatukka :) Ihailen vanhoja tilkkutöitä, joissa on hyödynnetty kaikki käyttökelpoinen materiaali.

    Kiitos Essun Tasku! Lämpöinen kommenttisi sai melkein kyyneleet silmiini! Sympatiaa ja korvapuustia tässä nyt tarvittaisiinkin. Itse asiassa teepannu tuolla jo pian kiehuukin :) Vain pulla puuttuu.

    Inkivääri, kiitos! Toivotan sinullekin iloisempaa mieltä ja hyvää jaksamista! Leikkailkaamme tilkkuja verkkaiseen, mieltä rauhoittavaan tahtiin.

    ReplyDelete
  8. Lähetän parantavia ja virkistäviä säteitä näin virtuaaliteitse!

    Paitatilkkutäkki-idea (mikä yhdyssana...) on hauska! Itse olen huomannut, että kirppareilla silmiini osuu helposti miesten paitoja, joiden kankaiden kuoseista pidän, mutta olen sitten jättänyt ne ostamatta. Tosiaan, niistähän voisi tehdä jotain muuta! (Tosin hienoimmat 'vintage'paidat jätän jollekin niitä arvostavalle miehelle löydettäväksi ihan mielelläni. :) )

    ReplyDelete
  9. tilkkutyttö12/02/2008, 17:45

    Valkoinen kuulostaakin oikein hyvältä! Voi kun löytäisinkin aikaa ja energiaa blogin perustamiseen, niin ehkä voisin esitelläkin joitain tilkkujuttujani... Olen tehnyt aika paljon juuri sellaisia, missä joka ikisellä kankaalla on mulle merkityksellinen tarina. Ja värisommitteluvaihe on ihan parasta! Voimia kevääseesi <3

    ReplyDelete
  10. Kiitos Scaredy-Cat! Parantavat säteet otetaan vastaan kiitollisin mielin. Juuri levitän Voltaren-geeliä kipeisiin kohtiin ja mussutan särkylääkkeitä, mutta terveisesi ilahduttaa paljon enemmän kuin nämä medisiinit. Paidoissa, varsinkin miesten, on muuten ilahduttavan paljon hyvää materiaalia.

    Tilkkutyttö, kommenttisi ovat aina niin kivoja, että uteliaisuus herää väkisinkin. Teetkö paljonkin tilkkutöitä? Ymmärrän ajanpuutteen! Kyllähän tähän bloggaukseenkin saisi aikaa kulumaan. Alkukankeuden jälkeen olen oppinuut tekemään postaukset kyllä aika nopsasti :)

    Sellaiset tilkkutyöt, joissa on oman elämän kankaita ovat ihan parhaita. Itse en siis todellakaan ole mikään tilkkutöiden tekijä, mutta tilkkutyökulttuuri ja -historia on kyllä kiinnostavaa.

    ReplyDelete