We also rummaged my ribbon box. Hoping to find a nice ribbon to tighten her new beanie. Since it's not so fun if the beanie is too loose and disturbs her eyes amidst playing and frolic. My ribbon box never fails, we found a fun green polka dot ribbon and a matching brooch to trim her beanie. Such a pretty result, I think! Couple of years ago I made those brooches as a factory.
Kummityttöni Márta - vallan mainio tapaus! Tänään hän pääsi hiukan ompelun makuun, käsissänsä syntyi pikkupikkukoiralle makuupussi. Voi, millaista keskittymistä! Meillä kaikilla oli kieli tarkasti keskellä suuta. Nauhalaatikkoakin pengoimme, sillä uusi piponsa kaipasi kiritystä. Onhan näet hankalaa, jos pipo valahtaa joka mutkassa silmille. Samalla sain hyvän syyn somistella pipoa kukkasella, joita tehtailin pari talvea sitten. Niitä löytyy vieläkin joka paikasta, tämä pikkuinen ja harmaa somistus nauhalaatikkoni pohjalta. Siinä sattui olemaan passelin väristä muliinilankaa, juuri sopivasti sen nauhan sävyä, jonka valitsimme pipon kiristimeksi. Pipo kireällä, hyvillä mielin läksimme ompelutuokion jälkeen haistelemaan ulos syksyn tuoksuja ja nauramaan porokoiraneidillemme, joka päätti pistää painiksi kahden melko hurmaavan Welsh corgin kanssa. Tapasimme polulla siis Eskon ja Veikon, mainiot pötkylät naapurustosta! Tyttöä nauratti ihan tolkuttomasti, minua myös. Hyvä päivä siis kaikille meille! Kiristäkää pipoja!
To teach a child to sew; that is a great thing to do.
ReplyDeleteLove your blog; beautiful pictures and words.
Hei ihan mainio piponkiristys-konsti! Laitankin heti kokeillen kutomaani turhan isoon myssyyn :D
ReplyDeleteVoih!!!<3<3<3
ReplyDeletePienten lasten
innokkuus on niin ihailtavaa...
Pienet ja näpsäkät kädet puuhastelevat ja lopputulos on omalaatuinen ja aitoudella ja antaumuksella tehty!!!<3<3<3
Tulipas pipan kiristys- piristysruiskeesta kerrassaan sieväkkäläisen söpöinen!!!!
Sinun kummityskälläsi on mitä ihastuttavin etunimi..<3
Ja voi teitä onnellisia tyttöjä,kun olette saaneet kiherrellä poroneitikoiruuden vouhotuksia Eskon ja Veikon kustannuksella!!!=O)
Syksyntuoksuinen rutistus
sinulle suloinen Tanjuskainen.
Kuiskuttele karvakuonolaiselle tykytykästyneet terveiseni...
Nauttikaahan raikkaista tuulahduksista ulkoilmassa ja sytyttele kynttilöitä illan hämyyn!!!
Olet ilo olla olemassa!!!
Vallan mainio kummitäti, kun noin kivoja juttuja puuhailee! Pipo erittäin nätisti tuunattu.
ReplyDeleteMinustakin olet ihan huippu kummitäti! (taas tuli ikävä omaa kummilasta, jota ei ole)
ReplyDeleteMinunkin tyttöni ensimmäinen ompelutuote oli pussi. Makuupussi, karkkipussi, kivipussi, kynäpussi...monta on ollut jo käyttöä, ja lapsi niin onnellinen itsetekemästään.
Sinunlaisiasi kummitätejä maailma tarvitsisi enemmän! Hienosti kiristetty pipo.
ReplyDeleteAnnavallance, I agree! Thank you for your kind words.
ReplyDeleteMarikki, hyvä, hyvä, jos ideastani olisi muillekin iloa. Pipoon tulee hauskasti epäsymmetristä muotoa tällä pikakiristysmenetelmällä. Tykkäsin itsekin ideastani, ja ajattelin kokeilla johonkin omaankin pipooni. Kohta pipoja ja myssyjä taas tarvitaan!
Katinkainen, minun kummityttöni on kyllä tykästystä aiheuttava pieni ihminen, niin suloinen ja ihana hän on. Oikea ilo minullekin! Kiitos sinulle ihanista sanoistasi, kylläpä ne lämmittävätkin mieltäni!
Merja, kiitos! Olen itsekin tyytyväinen äkilliseen ongelmanratkaisuuni. Hyvä tuli. Siksipä sitä piti täällä omassa nurkkauksessanikin esitellä polleana :)
Liivia, minusta oli kyllä jännittävää kuinka kärsivällinen tuo kolmevuotias saattoi ollakin. Oli myös hauskaa laittaa pikkukoira itsetehtyyn pussiin. Itsellänikin oli ihan täpinä ja into lapsen innokkuudesta. Kummityttö on kyllä mainio olla olemassa. Minulla on toinenkin kummityttö, mutta hän asuu kauempana ja on vielä ihan pieni, mutta toivottavasti hänenkin kanssaan pääsen puuhailemaan. En minä kyllä mikään supertäti ole, annan kiireen viedä liian usein. Olisi mukava viettää enemmännkin aikaa lapsen kanssa! Siitä tulee niin hyvä mieli.
Merruli, kiitos lämmittävästä kommentistasi! Tässähän tulee suorastaan sankarillinen olo :) Täytyy myöntää, että kummitytön äidillä on paljonkin tekemistä sen kanssa, että mukavia puuhia aina keksitään. Hän on niin spontaanisti innostuva ja innostava myös. Itse aina kuvittelen, että pieneenkin projektiin täytyy valmistautua ja laitella valmiiksi kaikkea. Pipon kirityksen lomassa keksimme, että Mártakin voisi kokeilla ompelemista. Kivaa oli!
syyslomalla meille tulee kanssa pikku vieras yökylään, ja nyt jo jännitän ja odotan mitä saamme yhdessä aikaiseksi.
ReplyDeletelasten kanssa on mukava touhuta!
Hyvä piponkiristysvinkki. Minulle vaan ehkä aavistuksen myöhässä..pipot pilalla.
ReplyDeleteHienoa pipon kiristystä ja kauniita kuvia!
ReplyDeleteMeilläkin 2 v "ompelee" teipinpätkien ja tilkkujen avulla. Toivottavasti pojasta sukeutuu räätälimestari. Olet takuulla ihana kummitäti.
ReplyDeletebeautiful photos
ReplyDeletelove the photos of your goddaughter learning to sew
Varmasti lapselle jää helliviä muistoja puuhastelusta noin mahtavan kummitädin kanssa!
ReplyDeleteSiis voi että näitä sinun kuviasi! En voi lakata ihastelemasta... Olet NIIN taitava kuvaaja. Kumpa itsekin osaisin. Tai sitten minulla on vain romu kamera -saanko udella , millaisella kameralla kuvaat?
ReplyDeleteAino, hyvää syyslomaa teille. Lapset ovat hyviä vieraita!
ReplyDeleteViolet, voi ei, miten sun pipot nyt pilalla on!
Katilein, kiitoksia. Lämmittää mieltä luulla kehuja :)
Matroskin, kiitos. Aina sitä vain tulee murehdittua ajankäyttöä ja toivoisi voivansa olla vähän enemmän kummilastensa kanssa. Onhan se kuitenkin kunniatehtävä ja suuri ilo saada olla kummi. Ja hei, räätäli olisikin oiva ammatti lapselle. Ihana ajatus pojastasi hommailemassa tilkkujen ja teipinpätkien kanssa.
Sew Nancy, thank you!
Sanctuary, tuota minäkin toivon. Ja toivon myös, että saisin olla kummilasten elämässä mukana myös silloinkin kun he ovat jo aikuisia.
Niina, kiitos paljon kuvakehusta. Harjoittelen vielä. Mutta kyllä onnistuneet kuvat itseänikin ilahduttavat. Haluan oppia lisää! Minulla on kaksi kameraa: digijärkkäri Pentax K10 sekä monta vuotta vanha Panasonic Lumix pokkari. Haaveilen uudesta pokkarista, mutta täytyy sanoa, että paljon mieluummin kuvaan tuolla järkkärillä vaikka se enemmän painaakin.
Katilein, piti sanomani, että lämmittää mieltä kuulla kehuja. Heh!
ReplyDelete