15/06/2009

complementary colour monday

This day was very, very nice and particularly irritating. At the same time, yes. And amidst complementary colours it was also typical grey shades too. I'm tired now. Phew.



Tässä päivässä oli kumpaakin tasapuolisesti: tosi kivaa sekä erittäin tympeää. Vastaväripäivä. No mahtui sinne väliin tyypillisen kesinkertaista harmaatakin. Väsyttää. 

11 comments:

  1. Harmaa mielletään usein keskinkertaiseksi ja tasapaksuksi väriksi. Kuitenkin se on väri jota rakastan ja josta löytyy paljon kauniita sävyjä, ainakin jos hiukkasen siristää silmiään...
    niinpä haastankin sinut nyt löytämään niitä sävyjä kamerallasi!
    Iloisia ja onnellisia harmaita.
    Etsitäänkö?

    ReplyDelete
  2. Että semmosta seiskaa, kuten Pirkko Liinamaa sanoi aina Levyraadissa.
    Semmosta seiskaa on silloin kun ei ole oikein hyvää, ei huonoa.

    Kiitän kuitenkin kovasti kuvista.
    Nuo ei olekaan kotoasi(?)
    Ainakin näyttävät erilaisilta.

    Mun eilinen oli koulun jälkeiseltä osalta vitosen luokkaa.
    Semmosta se on kun on paskaäiti joka ei anna tehdä "MITÄÄN".

    ReplyDelete
  3. Kata, minäkin rakastan harmaata väriä. Otan haasteen vastaan ilomielin, mutta vasta ensi viikolla ehkä. Tämä viikko kiireinen ja ohjelmaa täys. Etsitään siis!

    Violet, vuoristorataa paremminkin :) Alkuosa päivästä tasapaksua menoa, töiden jälkeen riemunkiljahduksia ja illalla paniikkikurjuutta lähinnä talousasioiden vuoksi. Kuvat eivät ole kotoani. Valikoima vanhempia kuvia, kun ei eilen ehtinyt kameraa ajatellakaan.

    Voi sun paskaäiti. Muistan lapsuudesta tuon tunteen, kun äiti oli maailman suurin tylsimys, kun rajoitti vaan kaikkea. Mutta kuten aina, nyt nuo rajat tuntuvat rakkadelta ja hyvältä vain. Parempaa mieltä sulle. Nosta kasiin tänään. Olet mainio!

    ReplyDelete
  4. Mies sai eilen kirjatun kirjeen työpaikaltaan ja olimme varmoja; siinä se on. Irtisanomisilmoitus. Sellaisia jaellaan kuulemma. Se olikin ilmoitus bonuksesta!

    Vuoristorata ajettiin siis ihan parissa minuutissa.

    ReplyDelete
  5. Tunnevuoristorata voi vetää kuitiksi melkein kuin ylipikä juoksulenkki.

    Harmaa: myös yksi kauneimmista asioista maailmassa, nimittäin sumu, on harmaata.

    ReplyDelete
  6. On monia kauniita harmaita mutta on myös keskinkertainen harmaa ja halpa harmaa...

    ReplyDelete
  7. Eilen oli ihan outo päivä, ihan kuin ilmassa olisi ollut jotain. Veljeni koiraihanuus nukkui pois nuoresta iästään huolimatta, itse olin tosi kärttyinen koko päivän selittämättömästä syystä ja mies kuuli huonoja uutisia. Nyt on taas päivä uus ja eri sävyjä.

    ReplyDelete
  8. tilkkutyttö16/06/2009 21:37

    Toivottavasti tänään on taas ollut toiveikkaampi mieli. Katselin kuvapariasi pitkään. Taideteos.

    ReplyDelete
  9. Harvoin kommentoin -usein ihailen.
    Hienoja kuvia Tanja, kautta linjan!

    ReplyDelete
  10. Väsymystä on täälläkin liikenteessä ja laitan se ihan tyystin tuon ilman syyksi...
    Päivä olisi mitä parhain,JOS aurinko hellittelisi olkapäitäni,
    jos ne saisivat olla esillä,
    vaan visusti piilossa ovat villatakin lämpimässä,kun tuo nenäkin meinaa vuotaa.
    Mahassa kuplii ja kiehuu,kun en voinut pitää näppejäni erossa raparperipiirakasta,joka sulaa suuhun ainoastaan jäätelön saattelemana,joka ei ollenkaan enään sovellut sulatukselleni,vaan saan ikäviä vatsapuruja,jotka olisi jo viimeinkin syytä uskoa,jos ei halua olla pelkkä ilmavaivaa varhaisesta illasta myöhäiseen iltaan.
    Hajusta puhumattakaan!!!=O(
    Ja takkuilevaisinta tässä on se,että lomani autuaallinen,joka piti yksinoloa sisällään monen monta päivää,on nyt OHI!!!!
    Menee taas aikansa tottua,suostua ja sulautua tähän härdelliin,jota kolme karuani saa pidettyä arjessani täysillä yllä!!!
    Eiköhän se tästä!!!
    Lomalta paluu on aina rankkaa....

    Tästä vuodatuksesta huolimatta:
    Kiitos Tanjuskainen olemasaaolostasi!!!
    On vain onni tietää sinun olevan siellä jossakin karvakuonolainen kainalossasi ja tarjoavan silloin tällöin oivallisen annoksen mahtavia kuvatuksia ja mukavaista rupatusta iloksemme!!!!=O)
    =O)

    ReplyDelete
  11. Ja jos en pitäisi
    aina niin hurjaa vauhtia,
    niin kompastelisin ajoissa painovirhepenteleisiin,eivätkä ne kerkiäisi luikkia jalkojeni välistä muiden luettavaksi.....
    Siispä korjailen jälkijunassa sanaa:
    Kakrujani,eikä karujani!!!!

    ReplyDelete