jeera, oi ei ollut tarkoitus räjäyttää tajuntaasi. Mutta kiitos silti!
Jenny, se oli lokki, ja se mäsähti miedän seinään melko rajusti. Se oli jo lentäessään jotenkin sekaisin. Me vain typykän kanssa tuijotettiin sitä ihan kauhuissamme. Tai no typykkä ei niin kauhuissaan, viettien viemänä enemmänkin.
Edellisviikolla löysin pihaltamme ikkunan edestä kuolleen tikan, ja suren sitä vieläkin. Ja mietin, että vielä runsas kuukausi sitten kuuntelin sen pesimistouhuja ja tikanpoikasten uikutusta. Nyt se kaikki on poissa. Pysäyttävää.
Anonymous, it was literally the moment of "face to face" to see the birds to die because it looked at me just before it crushed against our house wall. It was horrible.
Syysleimu, kuollut tikka, paha hetki. Minulla tuo linnun kuolema tuli uniin, minusta tuntuu kuin koko yön olisi tullut verta jalasta. Hullua.
En pysty koskemaan kuolleisiin lintuihin. viime kesänä pihaamme oli kuollut yksi. Koska mies on yhtä heikkohermoinen kuin minäkin, peittelimme sen vain heinällä, ja sinne maatui.
Seurailimme kahden linnun pesäpuuhasteluja keväällä, ja pikkupoikasten piipitystä alkoi kuulua talomme ulkolaudoituksen rakosesta. Emolintu lensi keittiön ikkunaan ja kuoli välittömästi. Hiljeni pesä pienokaisten...
Näin toissa yönä unta, jossa löysin aivan meidän kodin läheltä hienon hylätyn puutalon ja sitten yhtäkkiä toisen. Ajattelin ensimmäiseksi: täytyy heti kertoa Tanjalle.
Truly face to face...A moment of recognition. The birds' power & freedom suddenly ended. How precious & fragile is this life. Here is the practice isn't it. Living & loving, fully & freely each precious moment.
Olen pahoillani.
ReplyDeleteTuo ensimmäinen kuva räjäyttää tajuntani, se on todella, todella hieno!
Voi, toivottavasti ei ollut niitä mustarastaita. Tuli mieleen kuvista ja tekstistä "Blackbird" -biisi.
ReplyDeletejeera, oi ei ollut tarkoitus räjäyttää tajuntaasi. Mutta kiitos silti!
ReplyDeleteJenny, se oli lokki, ja se mäsähti miedän seinään melko rajusti. Se oli jo lentäessään jotenkin sekaisin. Me vain typykän kanssa tuijotettiin sitä ihan kauhuissamme. Tai no typykkä ei niin kauhuissaan, viettien viemänä enemmänkin.
Aivan upeat upeat kuvat aiheesta! Ja muutenkin. Huh.
ReplyDeleteFace to face with the fact of mortality, how will we live?
ReplyDeleteEdellisviikolla löysin pihaltamme ikkunan edestä kuolleen tikan, ja suren sitä vieläkin. Ja mietin, että vielä runsas kuukausi sitten kuuntelin sen pesimistouhuja ja tikanpoikasten uikutusta. Nyt se kaikki on poissa. Pysäyttävää.
ReplyDeletePellon pientareella, huh, kiitän.
ReplyDeleteAnonymous, it was literally the moment of "face to face" to see the birds to die because it looked at me just before it crushed against our house wall. It was horrible.
Syysleimu, kuollut tikka, paha hetki. Minulla tuo linnun kuolema tuli uniin, minusta tuntuu kuin koko yön olisi tullut verta jalasta. Hullua.
Minustakin eka on todella hieno kuva.
ReplyDeleteEn pysty koskemaan kuolleisiin lintuihin. viime kesänä pihaamme oli kuollut yksi. Koska mies on yhtä heikkohermoinen kuin minäkin, peittelimme sen vain heinällä, ja sinne maatui.
Seurailimme kahden linnun pesäpuuhasteluja keväällä, ja pikkupoikasten piipitystä alkoi kuulua talomme ulkolaudoituksen rakosesta. Emolintu lensi keittiön ikkunaan ja kuoli välittömästi. Hiljeni pesä pienokaisten...
ReplyDeleteKaunis sarja.
ReplyDeleteTuo ensimmäinen kuva on lumoava.
Näin toissa yönä unta, jossa löysin aivan meidän kodin läheltä hienon hylätyn puutalon ja sitten yhtäkkiä toisen.
Ajattelin ensimmäiseksi: täytyy heti kertoa Tanjalle.
Truly face to face...A moment of recognition. The birds' power & freedom suddenly ended. How precious & fragile is this life.
ReplyDeleteHere is the practice isn't it. Living & loving, fully & freely each precious moment.