Somebody said to me that my colours are October-colours. I stayed thinking that. Somehow I agree but even more I think my colours are November-colours. Sedate, earthy, dreamy... frosty, I'm waiting the minus temperature. What is your colour-month?
Ihania taas! Tuo ikkunakuva, että olet siitäkin saanut hienon.
Juuri eilen taas huomasin, että juuri nämä lokakuun lopun värit ovat omiani. Okraa, harmaansävyjä, maatuneita vihreitä, terävän keltaista, ruskeita...Tykkään enemmän kuin siitä värikkäämmästä loisteesta, joka tätä edeltää, vaikka onhan sekin komeaa.
Minäpä taidan olla tuo lokakuu vaikka joskus haluaisin olla huhtikuu, väritykseltäni heleä ja raikas.
Kuulostan jo ihan idiootille, kun aina kommentoidessani en osaa kuin huokaista, kuinka kauniita kuvasi ovat... sinulla on extraspesiaalitaikaa takataskussa, kun saat taltioitua niin ihania tunnelmia, sävyjä ja muotoja. Nautin näistä aina yhtä paljon. Joten kiitos taas tästä harmonisesta matkasta.
Ps. ihanahan tuo oma kuvasi oli - oikein kaunis :)
Eka kuva on huikea. Tämän sarja olisi upea tauluna täällä minulla, sillä nämä värit ympäröivät minua. Murretut. Harmaat, ruskeat, valkoiset ja ripaus mustaa. Väriä jos ihminen tarvitsee, se on vihreää tai okraa. Näin ainakin nyt, kun syksy jatkaa kulkuaan kohti talvea ja pimeyttä. Talviunta. Minä pidän kaikista väreistäsi. Pidän tavastasi tarkastella ja yhdistää niitä. Huomaan ihailevani joskus täällä väriä, jota en muuten olisi osannut niin arvostaa. Kamerassasi on taikaa :)
VAin yhden tiedän varmuudella: kevät väreineen on liian lälly ja hempeä ollakseen minun. Siinä on jotakin liian varovaista ja empivää, liian haurasta ja vaaleaa.
Kesästä en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata. Kai sekin kertoo jotakin!
Mutta sitten syksy. Loppusyksy. (Mitä se kenellekin tarkoittaa on eri juttu. Minusta syksy on täällä meillä vielä aika alussa kuitenkin.) Pidän tummuudesta, vahvoista väreistä, en ihan synkkyyttä aja takaa mutta hiukan. Pidän kuolleesta, rikkinäisestä.
Tiedän nyt jo että tammikuussa minulle tulee "valkoinen kausi" ihan kaikessa. Puhdistusta, siivoamista, riisumista, kuorimista. Liittyy kaikkeen. Kuona pois, valoa tilalle. Ihan joka mielessä.
Syksyn värit juuri ennen pysyvää lunta ovat minunkin lempiaikaani. Ehkä vielä hiukan kellastuneita lehtiä puissa. Seassa häkellyttävän kirkkaita lehtikuusia. Kynnetty pelto ja vieressä kyntämätön, mustanharmaata ja okraa. Kauniita kuvia sinulla taas, niistä muodostuu yksittäisen upean lisäksi hienoja kokonaisuuksia.
Jos Suomen kuukausista puhutaan niin ehdottomasti se aika kun jokapaikka jäätyy ja huurtuu, muttei ole vielä lunta. Englannissa on liian vihreää ympäri vuoden minun värimakuuni.
Minä olen syntynyt toukokuussa, liekö siksi tunnen, että kevät/alkukesä on minun ominta aikaani, väreineen kaikkineen. Jotkut hehkuvat näin syksyisin, minä taas lakastun samaa vauhtia kuin lehdet tippuvat puista.
Vaikka sisältyy tähän syksyyn paljon positiivistakin - mm. tekee mieli aina näprätä käsillään jotain pimeinä iltoina. Kesäisin ei viitsi, kun on niin paljon kaikkea muuta.
beautiful!!! Tanja, you combine color and texture in pictures and make poetry! i gravitate towards neutral and earthy as well, though I do love bright blues and pops of orange. I guess i'm a september/october kind girl.
Marraskuu on minunkin värikuukauteni. Kun ympärillä on jo ripaus viileää, sinervää valoa, jota vasten kirkkaat valonauhat ja kynttilän liekit säkenöivät. Tiedä sitten, johtuuko siitäkin, että olen marraskuussa syntynyt, on minulle omin kuukausi muutenkin. Vaikkakin syksyn mehevyys inspaa myöskin! Hieno kuvasarja, x
Minun värikuukausiani ovat kaikki huhtikuusta marraskuuhun. Harmaa ja valkoinen eivät sytytä isoa liekkiä, mutta kaikki muut tekevät niin.
Taidan enimmäkseen olla kirkkaiden sävyjen ihminen, mutta kyllä pehmeät luonnonsävytkin tulevat välillä tarpeeseen. Ainakin olen huomannut, että rakastan näitä sinun värejäsi!
En tykkää tästä vuoden ajasta koska on niin pimeää,märkää ja kylmää mutta värit ovat kyllä nyt kauniita. Kesästä ja keväästä pidän lämmön ja valon vuoksi,mutta silloin on taas liian värikästä ja kirjvaa. Minä en ole kovin kirjava vaan enemmänkin juuri tälläinen syksyn värinen..harmaa,ruskea,musta,sininenkin.
Minä en osaa enää sitoa värejäni mihinkään vuodenaikaan. Olemme nyt täällä paikassa missä värit vaihtuvat hyvin vähän ja vaivihkaa, ei mitään suuria eroja kesän ja talven välillä.
Pohjoisessa kun asuimme niin eniten kyllä sykähdytti se aika kun ikkunoita kutittavat koivunoksat saivat ne pienet vihreät nuppunsa. Se oli niin huikean kaunis näky, kauniimpi kuin mikään tapetti.
Minä olen kans tämä kuura-aika, en syksyn puna mutten talven sinikään, vaan juur se loka, marraskuinen sävykäs harmaa. Ai että minä rrrrrakastan näitä sävyjä! Ja nyt olen vieläpä lähössä jäämerelle niitä ahmimaan, voiko olla parempaa... ei.
Nyt on kyllä niin hieno kuvasarja, että... Tällä hetkellä sytyttää aika lailla sama väriskaala, mutta jotenkin se aina muuttuu vuodenaikojen mukaan. Luonto inspiroi väreillään. Juuri siitä pidänkin täällä, elämme samaan tahtiin väreinemme. Vielä pari postausta sitten hehkui keltainen, mutta nyt on marras pyyhkäissyt ylitse... Ajatella niitä raukkoja maailmassa, joilla ei ole kunnon vuodenaikoja! (Onneksi he eivät osaa lukea tätä suomenkielistä kommenttia.)
i really like your blog. its very serene and misty. my colors are late august. at that point where the colors have reached the saturation of golds and faded pinks, softened greens. colors that are baked in, and warm. i love that late summer feeling when all of the fruit is falling from the branches...
HEI! Tekstiliopelehti tulija luin heti kolumnisi :) ! HYVÄ OLI! Ja kyllä niin osuvasta aiheesta ja asioista käsityönopettajille, ainakin kolahti juuri minuun. Oikein hymyilytti! Minä tiedän ja muistan mitä olen ajatellut ja suunitellut mistäkin kankaasta tehdä. Kainkaita on siis paljon ja iäisyys sitten hankitu! Järjestys on kyllä pahvilaatikoissa pinussa. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on järjestää kankaat kauniista ja samalla jopa luopua jostain...
KIITOS KOLUMNISTASI ja blogisi kauniista kuvistasi. Jään miettimään itseäni; minkä värinen olen ja niitä kankaita. HEH :)
I just stumbled upon you and just love your blog. It's creative inspiration. How do you stay so inspired? Lovely to read - I will be back quite often :)
And ah yes, one more thing. I think I am probably winter colors -deep amethyst, shades of white / ivory, and grey with some *sparkle*. I never liked the winter months until I thought of it this way - so, thank you Pretty Gingham!
Ihania taas! Tuo ikkunakuva, että olet siitäkin saanut hienon.
ReplyDeleteJuuri eilen taas huomasin, että juuri nämä lokakuun lopun värit ovat omiani. Okraa, harmaansävyjä, maatuneita vihreitä, terävän keltaista, ruskeita...Tykkään enemmän kuin siitä värikkäämmästä loisteesta, joka tätä edeltää, vaikka onhan sekin komeaa.
Minäpä taidan olla tuo lokakuu vaikka joskus haluaisin olla huhtikuu, väritykseltäni heleä ja raikas.
ReplyDeleteKuulostan jo ihan idiootille, kun aina kommentoidessani en osaa kuin huokaista, kuinka kauniita kuvasi ovat... sinulla on extraspesiaalitaikaa takataskussa, kun saat taltioitua niin ihania tunnelmia, sävyjä ja muotoja. Nautin näistä aina yhtä paljon. Joten kiitos taas tästä harmonisesta matkasta.
Ps. ihanahan tuo oma kuvasi oli - oikein kaunis :)
Eka kuva on huikea. Tämän sarja olisi upea tauluna täällä minulla, sillä nämä värit ympäröivät minua. Murretut. Harmaat, ruskeat, valkoiset ja ripaus mustaa. Väriä jos ihminen tarvitsee, se on vihreää tai okraa. Näin ainakin nyt, kun syksy jatkaa kulkuaan kohti talvea ja pimeyttä. Talviunta. Minä pidän kaikista väreistäsi. Pidän tavastasi tarkastella ja yhdistää niitä. Huomaan ihailevani joskus täällä väriä, jota en muuten olisi osannut niin arvostaa. Kamerassasi on taikaa :)
ReplyDeleteVAin yhden tiedän varmuudella: kevät väreineen on liian lälly ja hempeä ollakseen minun.
ReplyDeleteSiinä on jotakin liian varovaista ja empivää, liian haurasta ja vaaleaa.
Kesästä en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata. Kai sekin kertoo jotakin!
Mutta sitten syksy. Loppusyksy. (Mitä se kenellekin tarkoittaa on eri juttu. Minusta syksy on täällä meillä vielä aika alussa kuitenkin.) Pidän tummuudesta, vahvoista väreistä, en ihan synkkyyttä aja takaa mutta hiukan.
Pidän kuolleesta, rikkinäisestä.
Tiedän nyt jo että tammikuussa minulle tulee "valkoinen kausi" ihan kaikessa. Puhdistusta, siivoamista, riisumista, kuorimista.
Liittyy kaikkeen. Kuona pois, valoa tilalle. Ihan joka mielessä.
Syksyn värit juuri ennen pysyvää lunta ovat minunkin lempiaikaani. Ehkä vielä hiukan kellastuneita lehtiä puissa. Seassa häkellyttävän kirkkaita lehtikuusia. Kynnetty pelto ja vieressä kyntämätön, mustanharmaata ja okraa. Kauniita kuvia sinulla taas, niistä muodostuu yksittäisen upean lisäksi hienoja kokonaisuuksia.
ReplyDeleteJos Suomen kuukausista puhutaan niin ehdottomasti se aika kun jokapaikka jäätyy ja huurtuu, muttei ole vielä lunta. Englannissa on liian vihreää ympäri vuoden minun värimakuuni.
ReplyDeleteIhanat kuvat!
Minäkin rakastan juuri tämän vuodenajan värejä, hiljaisia mutta niin sävykkäitä sävyjä ja olen syntynytkin lokakuussa, ehkä juuri siksi.
ReplyDeleteHienoja kuvia!
ReplyDeleteMinä olen syntynyt toukokuussa, liekö siksi tunnen, että kevät/alkukesä on minun ominta aikaani, väreineen kaikkineen. Jotkut hehkuvat näin syksyisin, minä taas lakastun samaa vauhtia kuin lehdet tippuvat puista.
Vaikka sisältyy tähän syksyyn paljon positiivistakin - mm. tekee mieli aina näprätä käsillään jotain pimeinä iltoina. Kesäisin ei viitsi, kun on niin paljon kaikkea muuta.
beautiful!!!
ReplyDeleteTanja, you combine color and texture in pictures and make poetry!
i gravitate towards neutral and earthy as well, though I do love bright blues and pops of orange. I guess i'm a september/october kind girl.
Marraskuu on minunkin värikuukauteni. Kun ympärillä on jo ripaus viileää, sinervää valoa, jota vasten kirkkaat valonauhat ja kynttilän liekit säkenöivät. Tiedä sitten, johtuuko siitäkin, että olen marraskuussa syntynyt, on minulle omin kuukausi muutenkin. Vaikkakin syksyn mehevyys inspaa myöskin! Hieno kuvasarja, x
ReplyDeleteMinun värikuukausiani ovat kaikki huhtikuusta marraskuuhun. Harmaa ja valkoinen eivät sytytä isoa liekkiä, mutta kaikki muut tekevät niin.
ReplyDeleteTaidan enimmäkseen olla kirkkaiden sävyjen ihminen, mutta kyllä pehmeät luonnonsävytkin tulevat välillä tarpeeseen. Ainakin olen huomannut, että rakastan näitä sinun värejäsi!
Aivan mielettömän upeat kuvat!
ReplyDeleteIhania!
En tykkää tästä vuoden ajasta koska on niin pimeää,märkää ja kylmää mutta värit ovat kyllä nyt kauniita.
Kesästä ja keväästä pidän lämmön ja valon vuoksi,mutta silloin on taas liian värikästä ja kirjvaa. Minä en ole kovin kirjava vaan enemmänkin juuri tälläinen syksyn värinen..harmaa,ruskea,musta,sininenkin.
I think that my colors tend to change with the seasons. But I do love the earthy shades of fall. They're probably my favorite.
ReplyDeleteNiin tunnelmallisia kuvia Tanja!
ReplyDeleteMinä en osaa enää sitoa värejäni mihinkään vuodenaikaan. Olemme nyt täällä paikassa missä värit vaihtuvat hyvin vähän ja vaivihkaa, ei mitään suuria eroja kesän ja talven välillä.
Pohjoisessa kun asuimme niin eniten kyllä sykähdytti se aika kun ikkunoita kutittavat koivunoksat saivat ne pienet vihreät nuppunsa. Se oli niin huikean kaunis näky, kauniimpi kuin mikään tapetti.
Minä olen kans tämä kuura-aika, en syksyn puna mutten talven sinikään, vaan juur se loka, marraskuinen sävykäs harmaa. Ai että minä rrrrrakastan näitä sävyjä! Ja nyt olen vieläpä lähössä jäämerelle niitä ahmimaan, voiko olla parempaa... ei.
ReplyDeleteI agree that outside right now is very gray, but in an attempt to keep colour in my life I have been photographing autumn colours.
ReplyDeleteNyt on kyllä niin hieno kuvasarja, että... Tällä hetkellä sytyttää aika lailla sama väriskaala, mutta jotenkin se aina muuttuu vuodenaikojen mukaan. Luonto inspiroi väreillään. Juuri siitä pidänkin täällä, elämme samaan tahtiin väreinemme. Vielä pari postausta sitten hehkui keltainen, mutta nyt on marras pyyhkäissyt ylitse... Ajatella niitä raukkoja maailmassa, joilla ei ole kunnon vuodenaikoja! (Onneksi he eivät osaa lukea tätä suomenkielistä kommenttia.)
ReplyDeleteYour blog is so lovely! Your photos truly made my day!
ReplyDeletei really like your blog. its very serene and misty.
ReplyDeletemy colors are late august. at that point where the colors have reached the saturation of golds and faded pinks, softened greens. colors that are baked in, and warm. i love that late summer feeling when all of the fruit is falling from the branches...
so very beautiful photos! very talented.
ReplyDeleteUpeita sävyjä ja kauniin väristä valoa. Valokuvaushan on valon kuvausta ja sen teet taidolla. Tykkään!
ReplyDeletebeautiful colors!
ReplyDeletebeautiful pictures!
HEI!
ReplyDeleteTekstiliopelehti tulija luin heti kolumnisi :) ! HYVÄ OLI! Ja kyllä niin osuvasta aiheesta ja asioista käsityönopettajille, ainakin kolahti juuri minuun. Oikein hymyilytti! Minä tiedän ja muistan mitä olen ajatellut ja suunitellut mistäkin kankaasta tehdä. Kainkaita on siis paljon ja iäisyys sitten hankitu! Järjestys on kyllä pahvilaatikoissa pinussa. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on järjestää kankaat kauniista ja samalla jopa luopua jostain...
KIITOS KOLUMNISTASI ja blogisi kauniista kuvistasi.
Jään miettimään itseäni; minkä värinen olen ja niitä kankaita. HEH :)
Johanna
JATKOA edelliseen
ReplyDeleteLuin ja kamalasti tuli kirjoitusvirheitä. Kiireessä kun näppäilee, anteeksi kaikki.
Johanna ;)
I just stumbled upon you and just love your blog. It's creative inspiration. How do you stay so inspired? Lovely to read - I will be back quite often :)
ReplyDeleteAnd ah yes, one more thing. I think I am probably winter colors -deep amethyst, shades of white / ivory, and grey with some *sparkle*. I never liked the winter months until I thought of it this way - so, thank you Pretty Gingham!
ReplyDeletethese are gorgeous, gorgeous.
ReplyDelete