grateful

Almost a week has passed since the last time I sat here at Blogger. During that week I did a lot a lot of work, laudried eyes crossed late at nights, I slept way too little, hardly had time to wash the dishes, I vacuumed far too infrequently, felt excited, I went to Riga to celebrate my 32th birthday, I slept an entire day at a hotel feeling totally exhausted, I met a wonderful man, I enjoyed, rejoiced, I was wondering, relaxed, I did not take much pictures, but I saw a lot, I stuffed myself with beauty, I laughed, blushed, I spoke, I spoke, I was listening and I was happy just to shut up. I woke up to a warm stare. I got a perfect gift. I felt myself as a the most pampered girl in the world. Today I came back into my daily life. And I read all the wonderful messages and your comments. THANK YOU! I want to apologize that I do not respond or comment back right now. I just wasn't able to. But I have read each comment, including directed to the previous posts, with joy and pleasure. And soon when I start to get back into my normal routines, I'll post and comment again as normally. I just wanted to say; I'm happy and I'm grateful.



Melkein viikko on kulunut siitä, kun viimeksi istahdin tähän bloggerin äärelle. Tuon viikon aikana tein paljon paljon töitä, pyykkäsin silmät ristissä yömyöhällä, nukuin ihan liian vähän, tiskasin liian harvoin, imuroin aivan kerta kaikkiaan liian vähän, täytin 32 vuotta, jännitin, matkustin Riiaan, nukuin hotellissa kokonaisen päivän putkeen umpiuupuneena. Sain ihanan ihmisen seurakseni, nautin, iloitsin, ihmettelin, rentouduin. En ottanut juurikaan kuvia, mutta katselin, ahmin, nauroin, punastuin, puhuin, puhuin, kuuntelin onnellisena ja olin ihan hiljaa. Heräsin lämpimään tuijotukseen. Sain hienon lahjan. Ja koin itseni maailman hemmotelluimmaksi tytöksi. Tänään astuin takaisin arkeen. Kun lähdin Riiaan, puut kahisivat kultaisin lehdin, ja kun palasin, kaikki maa oli keltaisenaan noita. Mutta arvatkaas, paljaat puunrungot eivät masenna minua nyt laisinkaan. Minusta tuntuu, että selviän pimeästä paremmin kuin menneinä vuosina. Ja kun palasin, luin kaikki ihanat viestinne ja kommenttinne. KIITOS! Tahdon esittää pahoitteluni, etten ole vastannut tai kommentoinut takaisin. En vaan ole kyennyt. Mutta olen lukenut jokaisen kommenttinne, myös aikaisempiin posteihini, ajatuksella ja ilolla. Ja kunhan taas palaan normaaleihin uomiini ja saan tiukemman otteen arjesta, palaan taas kuvin ja sanoin tähän. Halusin vaan kertoa, että kiitollisuutta ja onnellisuutta on mieleni päällä nyt.