En ole halki-poikki-ja-pinoon-ihmisiä sitten alkuunkaan. Tykkään juoksuttaa ajatusta. Tykkään kohtuullisista monimutkaisuuksista ja sivujuonista. Eksyminen kuuluu kulkemiseen ja helpolla pääseminen on monesti vaan vähän tylsää. Paikasta toiseen toki pääsee näppärästi suorinta reittiä, mutta kuinka hauskaa onkaan viipyillä vähän ja haahuillakin. Tulee huomattua sitä sun tätä jännää, kun vähän höllää riuskinta otetta. On kiva työntää päänsä jalavan alle ja huomata söpö varpuspariskunta siellä.
~~~~
Flowssa miellyttävintä oli Ville Leinonen ja Konono N°1. Ja seura ♥
Yleensä olen halki-poikki-ja-pinoon -ihminen, mutta silloin tällöin on tajuttoman ihanaa ja rentouttavaa vaan haahuilla ja kuljeskella,tutkia ympäristöä kameran kanssa tai ilman. :) Ihania kuvia.
ReplyDeleteIhanaa taas nähdä kuviasi. Nuo linnut ovat mahtavat.
ReplyDeleteMinä olen halkipoikki-ihminen työasioissa, muuten tykkään haahuilla ja märehtiä ja pilkkoa. Ja sivujuonet mulla on niin tolkuttomat, etten yleensä enää muista sitä pääjuonta.
Autoin kerran tuota laulajaa ranskantamaan pari tekstiä yhteen biisiin kun olivat levyttämässä. Saattoi mennä kyllä ihan pieleen, mutta se riski otettiin.
hietzu, ihan sama juttu ku sulla, et joskus voi mennä poikkeuksellisesti vastoinpäin, ja silloin tuntuu aika hauskalta. Mutta normiarjessa on hyvä, jos saa mennä oman tavan mukaan. Eikös? Kiitos kuvakehusta, olen ihan, että läääh, kun täytyy vain arkistoja kaivella ja niistä jotain kehittää.
ReplyDeleteLiivia, ai Villeä? Hahaa, juuri eilen mietinkin, että onkohan hän opiskellut ranskaa. Ehkä ainaski vähän, kun lausunta aika hyvä. Olis kiva tietää mikä biisi! :) Hyvä juttu. Minä fanitan Villeä aika lailla.
Upeat kuvat! Tuo lintukuva on jotenkin ihan taianomainen..
ReplyDeleteJa hmm,minä olen vähän sekä-että tuossa asiassa. Välillä tykkään tehdä nopeiten ja helpoiten ja "just eikä melkein" mutta välillä on kyllä ihanaa antaa tien viedä ja ajatusten lentää,haahuilla ja haaveilla. Nykyään niin käy yhä useammin ja se on kivaa:)
Aivan totta, haahuilen usein päättömästi ja kulutan tuntikausilla huomaamatta aikaa pohtimiseen. Joskus se tuntuu ajan tuhlaukselta mutta useimmiten huomaan myöhemmin että ajatusprosessi oli aivan välttämätön. Muuten osaan olla usein kärsimätön ihminen, kahta vastakohtaa. Ihanat muruset puussa, ja tuo toinen kuva on kuin pensselillä maalattu, upeaa taas kerran :)
ReplyDeleteNo Villehän on ihan ihana. Se meni ekalle tai tokalle levylle, en enää muista. Tuolta hyllystä ne kaikki löytyy, en jaksa millään nousta katsomaan...
ReplyDeleteValumon aikoja siis. Kauanhan siitäkin jo.
ReplyDeletePispalassa saunassa;-)
ReplyDeleteTaidan olla halkipoikkijne.
Vai olenko sittenkään? Pitää tehdä naistenlehtien testi!
the light is so wonderful in these!
ReplyDelete