25/08/2010
nuhrunkeltaista ja siniharmaata
Valokuvaamisessa hauskaa on se, että sen minkä näkee silmin, voi muuttaa vähän joksikin toiseksi vaikkapa vain rajaamalla. Todellisuus on mielestäni ihanaa, mutta vielä ihanammaksi sen tekee mahdollisuus katsella sen eri puolia etsimen läpi, rajaten ja valikoiden.
~~~
Kenkäkaupassa rasittavaa on se, että himoitsisin aina korkeita korkoja, rusetteja ja kalleimpia ihanuuksia, kun pitäisi pysytellä järkivalinnoissa. Amsterdamista olen löytänyt ihanimmat kenkäkaupat.
~~~
Joskus on NIIIN hyvä nauraa vedet silmissä joillekin ihan typerille jutuille.
~~~
Mieleni tekee mennä kirpputorille. Näin jopa unta hyvistä löydöistä. Olen kuluneena kesänä tehnyt ihan todella hyviä hankintoja, mutta en ole muistanut/ehtinyt kuvata löytöjäni. Hmm, no tarvinneeko edes? Voisihan se olla mukava vähän hehkutella.
~~~
Lahjat ovat hankala juttu. Niitä on ihana saada yllättäen. Ja antaa myös. Mutta pakkolahjat, kuten joululahjat, aargh, niistä en pidä ollenkaan. Olen saanut tänä kesänä monta pientä ilahduttavaa lahjaa. Tänäänkin ihastelin toistamiseen ystävän Biarrizista tuomaa kaunista ja hyväntuoksuista saippuaa. Saippuapala on takuuvarma juttu saada minut hymyilemään. Pieni, kaunis, hyväntuoksuinen asia.
~~~
Rakastan hyviä ruokakauppoja. K-kaupat ovat Suomessa mieleeni. Ulkomailla saatan viettää pitkätkin tovit katselemassa herkkuja ja elintarvikepakkauksia. Hillot, jogurtit ja öljyt ovat kiinnostavimpia. Ja kahvit.
~~~
Minulla oli tänään kamera mukanani kävelyllä. Otin vain muutaman kuvan, taloista enimmäkseen. Kun latasin kuvat koneelle, huomasin ihmetyksekseni, että useimmissa kuvissa oli pitsiverhot. Ihan ihmejuttu, sillä todellisuudessa vain yhden kerran kuvatessani tiedostaen havaitsin ja ajattelin pitsiverhoja.
~~~
Nuhrunkeltainen ja siniharmaa – hyvä väripari.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Paljon kaikkea kivaa sanot taas. Sellaista, mihin tekee mieli huikata jotain.
ReplyDeleteVaikka nyt kirppariasiat. Eilenkin oli penkomassa laareja ja löysin farkut jollaisia olen hakenut. Vitosella. Ja neuleen eurolla.
Tekisi mieli koko ajan hehkutella kun on minusta niin hyviä löytöjä.
Typerille jutuilla nauraminen on ihan taidetta. Se on semmoista että se vaan tulee muttei koskaan pakottaen. Mitä enemmän se on "kiellettyä" vaikkapa jossakin tilanteessa, sen varmemmin se tulee. Karrrrmea röhönauru jollekin aivan pimeelle.
Entäs sitten ruokakaupat! Tykkään. Eilen iloitsin lähikaupassa että nyt niilläkin on gluteiinitonta leipää. En kyllä itse tarvitse, ei kukaan perheessä mutta jotenkin tuli hyvä mieli. On kauppias ajatellut.
Sää näet nyt etsimessäsi pitsejä ihan tietystä syystä. Olet katos vähän päästäsi pehmennyt, sillä kaikista ihanimmalla tavalla;-)
Olen samaa mieltä valokuvauksesta. Joskus käy myös niin, että jotkut hetket on vaan pakko yrittää muistaa, koska kamera ei niitä pysty tallentamaan. On tuo silmä aika vekotin. Oon miettinyt näitä juttuja aika paljon kuluneen vuoden aikana.
ReplyDeleteKäväisin tuossa viime viikolla muutamassa kenkäkaupassa ja tuskastuin. Tosi rumaa on nyt tarjolla. Melkein samaa voisin sanoa vaatekaupoista. Ei tullut yhtään sellaista mä haluun ton oloa. Englannissa oli sama homma. Tosin yritin pitää itseni poissa kaikista kaupoista viimeisen puoli vuotta ettei matkalaukku repeäisi. Lontoosta löytyis, uskon näin. Italiaahan ne monet kehuvat myös.
Suomen kirpparit on mielestäni parempia kuin Briteissä. Täällä tavara vaihtuu tiuhempaan. Sieltä löytyy taas vähän erilaista ja antiikki+romukaupat on asia erikseen. Sä varmaan voisit tykätä niistä!
Tästä on tulossa litania kommentti:) Pakkolahjat ovatkin juuri p****stä. Yritän aina mahdollisuuksien mukaan nappailla paikoista mukaan kivoja asioita ja sellaisia, mitkä muistuttavat minua tietyistä henkilöistä. On paljon kivempaa antaa ylläri kuin just esim. joululahja.
Täällä Suomessa ruokakaupassa käyminen on mulle vielä vähän jännää. Monesti menen vaan katsomaan mitä on tarjolla enkä osta mitään. Yritän kiinnittää huomion myös kauniisiin pakkauksiin ja siihen miten niitä voisi jatkokäyttää. Mutta ootas kun arki tulee, eipä aina ehdikään katsella niin tarkasti. Tai toivottavasti ehtis...
Menee jo toistoksi, mutta kauniit kuvat! Tykkään erityisesti ekasta. Kukassa ja kynttilässä on niin kaunis sama hempeä sävy. Kuin punastelisivat toisilleen :) Joku keskustelu niillä on selkeästi meneillään...
piilomaja, tykkään niin hirmusti huikkauksistasi! Onnea farkkulöydöstä, minunkin pitäisi katsella vaatteita. Mutta tuo nauraminen, se on just taidetta. Eilen mulla lähti, sen ihanan Oulun ystävän kans. Hänen kanssaan se tapahtuu aina jossain vaiheessa. Siinä tosi ei ole mitään kiellettyä, mutta tiedän toki mitä tarkoitat. Se sellainenkin nauru on hykerryttävää, ja naurattaa monesti jälkeenpäinkin.
ReplyDeletePitsit, ai niin , jos se onkin tuo mitä sanot! Hii, lasikuulat ja pitsit, vau. Mutta ihan tosi, se oli hämmentävä tunne, kun ne kaikki pitsit oli siinä koneen näytöllä ja siellä kävelylenkillä en ollut tosiaan kuin kerran vain tiedostaen sihtaillut pitsiverhoon. Varmaan postaan senkin kuvan tässä. Pääni on kyllä suloisen pehmeä ;)
Hanna, juu, noita muistettavia hetkiä on minusta enemmänkin kuin kuvaamisen arvoisia! Kameraa ei minusta kannata laittaa hyvään hetkeen, että saisi itse siitä kaiken irti. Tai no, ehkäpä sitten kun kuvaaminan on ihan rutiinia, se voi olla siinä "välissä". Mulla se on kyllä enenevässä määrin kaikenlaisessa mukana. Ja silmä, se on kyllä yksi kummallisimmista asioista ihmisessa, kiehtova. Sinä varmasti oletkin joutunut sitä miettimään, kun sinulla oli se operaatio.
Minä en juurikaan ole ehtinyt kauppoihin, ja minähän en niistä rityisemmin välitäkään, paitsi muutamasta, joihin minulla nyt ei ole varaa. Kallis maku ja vähät varat ovat aika hankala yhdistelmä. Pari viikkoa sitten poikkesin H&M:n ja ahdistuin siellä vallan, vaikka olen kyllä joskus sieltäkin tehnyt hyviä ostoksia. En vaan kestänyt sitä ajatusta, että kaikilla on ne samat vaatteet. Italiassa on minusta suurenmoisen ihania kenkäkauppoja, mutta vaatekaupoissa oli aika samanlainen+konservatiivinen valikoima. Itseäni innostaa vaatehankinnoissa Hollanti, Ranska, Tanska, Ruotsi enemmänkin. Ja uuh, minä ihan varmasti viihtyisin brittiläisessä romukaupassa!!!
Hauskaa, kun sulle on vielä jännää näissä itselle tutuissa kaupoissa käyminen, yritän samaistua tilanteeseen :) Sinut olisi kyllä kiva tavata joskus, nyt kun olet lähempänä.
Kuumeesta huolimatta lähden nyt kirpparille - vanhain tavarain polte ja hyvän seuran kutsu kävi vastustamattomaksi. Toivotelkaa loistokkaita löytöjä! :)
ReplyDeleteJos nappais kaupungilla kahvitkin, vaikkapa Postossa. Sellaista hauskuutta hyvässä naisseurassa en muista tehneeni vähään aikaan, uskomatonta! Ilomielellä täällä.
ReplyDeleteHyviä löytöjä! Mäkin lähden kohta samoihin puuhiin.
ReplyDeleteItse olen huomannut kameran ihan itsestään jopa unohtuvan kun on hyvää seuraa ja ihania hetkiä. Enkä osaa mielestäni edes ottaa niistä hetkistä kuvia. Mallailen sitten kotona yksikseni :)
Amsterdamiin oiski ihana päästä kahvila/tunnelmointi/aarrereissulle. Myös Tanskaan, siellä en olekaan käynyt. Uskoisin pitäväni. Ja oh Tukholman Gamla Stan. Rakkautta <3
Tulen varmasti syksyn aikana useamminkin Helsinkiin päin. Joten olisi kyllä kiva tavata. Tässähän mä olen nyt melkein nurkilla, ei ole enää merta välissä :)
Hyviä löytöjä toivottelen minäkin! Minä en voinut tänäänkään pysytellä pois kirpparilta.. ja löysin taas ihan loistomaton. Räsysellaisen. En uskaltanut kertoa miehelle koska mattokokoelmani alkaa jo olla aika hyvänkokoinen...
ReplyDeleteMitä tulee kauppoihin, niin varmasti sekoaisit tietyissä jenkkiläisissä ruokakaupoissa. Se valikoima on jotain käsittämätöntä. Ja valikoiman lisäksi laatu, mitä kaikkea voi löytää. Minä tykkään kyllä suomalaisistakin kaupoista, kovastikin, mutta vähän tympeää oli tänään kun piti mennä kolmeen kauppaan ennenkuin löytyi kanelitankoja. Tyhmää.
Minäkin tykkään ruokakaupoista, ja etenkin ulkomailla. Kahvit ja öljyt joo, mutta myös sardiinipurkit, jotkut niistä ovat älyttömän kauniita. Teetäkin usein ostan ja mausteita.
ReplyDeleteTuon usein ruokatuliaisia.
Nuhriunkeltainen on osuva tuolle värille mitä talon seinässä.