03/09/2010
teetaukolistausta
Siirtelen lasitavaraa palelevin sormin. Kodinkohennusoperaatio jatkuu ja minä olen ihan elementissäni. Kieltäydyn palaamasta vanhaan järjestykseen, vaikka siten taatusti pääsisin helpoimmalla. Minusta järjestyksen vaihtamisessa ei ole mitään mieltä, jos lopputulos ei sykähdytä uutukaisuudellaan ja pienellä vieraudentunteella omassa kodissa. Olenko muuten kertonut, että tykkään muutoista? Palaan vähän väliä muistoissani lapsuuteen, jossa maisemat vaihtuivat tiuhaan ja uudet paikat piti oppia ottamaan haltuun, ja minä opin. Pieni kiertolainen minussa halajaa uusien paikkojen ja vielä vieraiden tilojen jännittäviin tunnelmiin.
¨¨¨
Joku piilogootti minussa aina villiintyy syksyisin. Tietoisesti en ole kuolemaromantiikan ystävä, mutta ei tarvitse kuin ihan pikkuisen nokkaansa näyttää ulkona, niin silmäni hamuavat kasvimaailman kuolemaa tekeviä kaunokaisia. Inhoan kuivakukkia, mutta sellaisiksi en laske noita karahkoita ja kaikenlaisia kuivavia palkoja ja kukkien raatoja, joita tykkään kanniskella kotiini, hetkeksi.
¨¨¨
Olen villatakkityttö (sen lisäksi, että olen villasukkatyttö), ja tarvitsisin kipeästi pari uutta lämpöistä, somaa villatakkia. Villainen lyhyt mekkokin on haaveissani, suunnilleen tällainen. Harmi, etten ole neulovainen naisihminen. Kati, millaisiin vaihtokauppoihin alettais?
¨¨¨
Olen syönyt liikaa suklaata viime päivinä, valkoista ja tosi tummaa (ja peräjälkeen syötynä ne muuten maistuvat todella kummallisilta). Kummassakin poskessa on merkki siitä. Voi ankeus, mutta eipä ole onneksi suuri murhe.
¨¨¨
Pikkuisen on taas sellaista tunnelmaa näissä viikonpäivissä, että kiire saattaa alkaa viedä, ellen priorisoi ja jätä jotain väliin. Olen kiireelle ihan yliherkkä. Moni sähköpostikin odottaa vastaamista, anteeksi. En myöskään ole unohtanut niitä ilahduttavia "palkintoja", joiden tiimoilta ilomielellä reflektoin taas jotain itsestäni tänne, kunhan ehdin. Kiitos niistä!
¨¨¨
Poraava ystävä lähti juuri tehtyään muutaman reiän seinään – vei Zapankin jaloista – ja kun tee/postaustaukonenkin on vietetty, palajanpa nyt tavararöykkiöiden ääreen iloisena järjestelemään. Ihan vaan tällaista välihuikkaa teki mieli laitella täältä kirjapinojen keskeltä. Tämä laulu soi mielessäni ja minä lallattelen mukana.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Ihan samoja aatoksia täällä. Paitsi muuttaa en halua minnekään. Vielä. Villatakkeja ja hameita tarvittaisiin lisää ja juuri tuota samaa neulemekkoa olen ihastellut niin Piilomajalla kuin 100% rain -blogissakin. Ja mietin rohkenisinko aloittaa. Löysin kaupasta ainakin toviksi korvaavan mekon ja maksoin siitä ihan liikaa.
ReplyDeleteIhania kuvia jaat taas. Syksyä selvästi, mutta ei lainkaan toivotonta. Minusta on ihana kaivaa taas kynttilät ja villasukat esiin ja siemailla punaviiniä suklaan kera. Pian voisi taas yhdessä :).
I love this atmosphere, and the light is so soft and beautiful.asecti
ReplyDeleteVoi,ihan kuin minun suustani (tai no,käsistäni:)) nämä kaikki!
ReplyDeleteMinäkin tykkään muutoista,en siitä kantamisesta ja pakkaamisesta vaan juuri siihen liittyvästä muutoksesta ja uusista paikoista mitkä "pitää" tehdä omikseen. On ihanaa järjestellä tavaroita ja antaa kaiken etsiä omaa paikkaansa. Olemme asuneet nykyisessä kodissamme jo yli 2 vuotta ja silti kaikki on koko ajan kesken,muutoksessa. Vaikka suuria huonekaluja ei voikaan siirtää,niin kuin taisin viimeksi kertoa,pieniä voi ja nehän siirtyvät,viimeksi juuri tänään. Ihan pieni muutos mutta näyttää isolta ja niin hyvältä.
Ja samoin minussakin taitaa asua jokin pieni kiertolainen. Tahtoisin koko ajan päästä uusin paikkoihin,lähelle ja kauas. Ja muuttokin kyllä kiehtoisi..
Tästä tulee nyt näköjään pitkä sepustus,mutta kun..minäkin niin pidän kuihtuvista kasveista,kellastuvista lehdistä ja kaikesta tuosta muutoksesta mitä ulkona pikku hiljaa tapahtuu. Ihana muutos kaiken tasaisen vihreän jälkeen. Ja samoin himoitsen sitä villamekkoa. Ja suklaata on syöty aivan liikaa,minullakin naama huomauttaa jos ei mikään muu:)
Ihanaa viikonloppua ja kodinkohennusoperaatiota!
Minäkin haluaisin jo pukea villasukat jalkaan mutta mittari näyttää päivittäin vähintään +40.. vaan suklaa on maistunut täälläkin joka ilta kun pikkuväki sammuu :)
ReplyDeleteMukavaa viikonloppua ♥
Anniina, no en yhtään ihmettelekään, ettet halua ihan vielä muuttaa, kun kotinne on niin ihana. Toivottavasti nähdään pian!
ReplyDeletela casita, autumn gives so good opportunities to create lovely atmospheres, I think.
Niina, juu, en minäkään siitä kantamisesta nauti. Tai no, on siinäkin hetkessä jotain hohtoa, kun astelee uudessa kodissa vaikkapa vain muuttolaatikot kädessä ja miettii, että tänne asetun. Just ne ekat päivät uudessa osoitteessa ovat ihan mahtavia, vaikka usein tosi työntäyteisiä. Ja kun sanot tuosta, että teillä on edelleen muutoksessa kahden vuoden jälkeenkin, niin niin on minullakin, aina on. Pidän siitä.
Ja sitten kasvimaailmasta, just se tasaisen vihreä on aika tylsää, enkä suuremmin edes ole vihreän ystävä. Syksyn neutraalit ja ruskan voimakkaat keltaiset ovat ihan mahtavat, ja ehkä eniten pidän siitä, kun puiden kauniit rungot, ruskeat ja harmaat, paljastuvat taas.
Mizyéna, voisin vallan mielelläni piipahtaa välillä myös +40°c:ssa! :) Kiitos toivotuksista, mukavaa on tiedossakin, tänään töiden jälkeen menen teatteriin ihanan kanssa ja huomenna saa levätä.
Pelkkää hyvää tuulta tämä! MItä nyt parista suklaafinnistä:)
ReplyDeleteMinäkin olen muuttanut niin monta kertaa elämässäni (n. 30), että tuttua juttua. Lisäksi olen nykyään aikamoinen muuttoekspertti, mitä organisoimiseen ja tavaran pakkaamiseen tulee. Ne on suitsait pakaaseissa tarpeen vaatiessa. Mutta mitään niin kivaa se ei ole, että tahtoisin muuttoja lähitulevaisuuteen.
Kotona taas en vaihtoisi huonekalujen paikkoja millään. Jos on pakko, niin on jotenkin ihan vaikea tottua uuteen. Rempan jälkeen meni moni asia uusiksi, enkä ole vieläkään tyytyväinen, kaipailen vähän sitä vanhaa...
Villa on ihanaa. Toistaiseksi, kun vielä ei tarvitse kaksia sukkia päällekäin.
Tästä kyllä tuli sellainen fiilis, että pitää itsekkin ruveta järjestelmään. Kiehtovaa olisi tuo kuvaamasi vieraantuneisuuden tunne. Että olisi kotonaan hetken kuin kylässä.
ReplyDeleteVoi ei,en voi ymmärtää juuri itse muuttaneena miten joku voi ptiää muutoista. Laatikoiden pakkaamista, tavaroiden mahduttamista kaappeihin, raskasta kantamista... Tykkään sitten asetuttua järjestellä tavaroita oikeille paikoilleen, mutta itse muuttamisesta en pidä :S
ReplyDelete