09/09/2010

(untitled)



Minulla on uusi tuoksu. Se on ihana! Se on lahja ihanimmalta, ja minusta tuntuu niinkuin minäkin olisin vähän ihanampi, kun tuoksun nyt niin hyvältä. Olen muutenkin tuoksuihmisiä, tarkalla hajuaistilla ja lennokkaalla hajuaistiassosiaatiokyvyllä varustettu. Moni on ehdotellut minulle vaikkapa sommelierin uraa, kun tapanani on analysoida ja fiilistellä nenääni tulvivia aistimuksia. Tunnetusti hajuthan imaisevat muistoihin. Sanoisin, että ne luovat myös voimakkaita mielikuvia. Toki nuo mielikuvat perustuvat elettyihin kokemuksiin, mutta tuoksuissa muistot saattavat jalostua ihan uusiksi tarinoiksi. Tämän Maison Martin Margielan (untitled):n kohdalla käy juuri näin, minun päässäni ainakin.

Tässä tuoksussa olen kotonani. Tai hmm, en sittenkään kotonani, vaan oikeastaan olen matkoilla, mutta juuri sellaisissa paikoissa, joissa viihdyn ja mistä löydän kaikenlaista inspiroivaa. Paikassa jossa vierauden tunteesta huolimatta olen ihan kuin kala vedessä. Osuvassa paikassa matkalla – sellainen on tämä uusi hieno tuoksu. Tiedättehän sen sellaisen kohteen, joka synnyttää olon, että tähän jännittävyyteen voisin tarttua ja jäädä pidemmäksi aikaa päästäkseni syvemmälle. Jossain, jonne haluaa uudelleenkin, kun paikan henki jäi vaivaamaan mieltä. Turistina kaupungissa, jossa katselee innoittuneena kaupungin asukkaita toimittelemassa arkisia askareitaan ja kuvittelemassa itsensäkin heidän joukkoonsa.

Untitled tuoksuu minusta: savulle, medinalle, mykkäelokuvalle, luostarille, sametille, korunkauniille salalokerolle, hitaalle jännittävälle matkalle, kreikkalaiselle yrttikimpulle, salakirjoitukselle, suitsukkeelle, tumman vihreälle ja ihan hitsin tyylikkäälle. Alussa hämmentävälle ja salaperäiselle, keskellä huumaavalle jopa hengelliselle, lopuksi loittonevalle sateelle koivikossa. Ai että olenko nuuhkinut rannettani, ja tunnelmoinut, ha?

Ainoa asia jota ihmettelen; pullo on hyvin kaunis mielestäni, mutta ei minusta ihan tuoksun näköinen, jotenkin heppoisempi, vaikka detaljit on selvästi mietitty. Jos minä olisin saanut suunnitella pullon, se olisi ihan tumman vihreätä lasia. Mutta oli miten oli, pullo ja paketointi ovat hyvin kauniit ja ajatellut, ja se on asia, jota kovasti arvostan parfyymeissä. Tämä tuoksu tulee epäilemättä aina assosioitumaan kauniisiin tunnelmiin.

21 comments:

  1. Onpa hauska lukea tätä saman tuoksun leijaillessa nenään :) Kiitos iltapalasta, J oli oikein mielissään leivistä.

    ReplyDelete
  2. Jenny, oli niin tosi kiva kun kävit, kiitos!

    ReplyDelete
  3. Minulle tuli noista tuoksua kuvailevista sanoista mieleen tummanvihreä jo ennen kuin pääsin siihen asti. :) Nyt on melkein pakko päästä haistamaan tuota, jos sitä nyt myydään Suomessa.

    ReplyDelete
  4. Tuota haluan päästä tuoksuttelemaan, ihan vaan noitten mielikuvien vuoksi...

    ReplyDelete
  5. Olipa kauniisti kuvailtu, tuoksu kuulostaa ihan sinulle sopivalta!

    Olisi ihanaa omistaa tuoksuaisti! En pysty haistamaan mitään hienouksia. Hajuvesien kanssakin tuntuu, että tuoksu ei tunnu nenässä, vaan jokin pistävä menee pään sisään ja käy häiritsemään, joten käytän aina vain hyvin kevyitä tuoksuja ja niitäkin vaihdellen. Olisi kivaa löytää "oma" tuoksu!

    ReplyDelete
  6. Sun pitäisi päästä ehdottomasti tuon tuoksun mainoskasvoksi ja tekstit siihen oheen!

    Mulle ihan uusi tuoksu, mutta olenkin huonosti tuoksukartalla. Katselen tuoksuja vain lentokentillä ja silloin saan päähäni tahtovani uuden. Muuten ei käy mielessäkään.
    Olen kyllä yrittämnyt muistaa suihkia arkenakin, ottaa oppia sinusta:)

    ReplyDelete
  7. Ei päivää ilman tuoksua!
    Pidin selostuksestasi.

    Kysymys; ostiko ihana tuon omasta päähänpistostaan vai ohjeistettuna?

    Jos mun mieheni ostaisi mistä eniten tykkäisi niin tuoksuisin raskaille itämaisille, mausteisille tuoksuille.

    Olen täysin varma että hänellä tämä mieltymys tuohon suuntaan johtuu lapsuudestaan, kodistaan, äidistään, ajasta Afrikassa jne.

    Liittyy väreihinkin. Hänen lempivärejään ovat "arfikan sävyt". Ei pue niitä päälleen mutta jos yksin päättäisi niin varmaan koti olisi pelkästään sitä, esim.

    ReplyDelete
  8. e. – minun tuoksuystäväni!

    scaredy-cat, oi kun kiva, että onnistuin jopa sanallisesti assosioimaan tämän tumman vihreäksi :) Minun uusin värihuumaannus ihan ilman tätä tuoksuakin on sellainen kylmähkö, aika puhdas kylmän vihreä. (untitled) on ainakin Stockmannin valokoimissa.

    Hanna, eikun askeleet Stockan parfyymiosastolle siis!

    nuttula, tuoksu onkin minulle just sopiva. Olen siitä ihan innoissani. Pitkäänon ollut "oma" hakusessa. Harmittaa jopa yksi hutiostos, vanhaa suosikkia, jota en enää jaksaisikaan. No, tullee sekin käytettyä. Tuo, että tuoksu on jossain muualla kuin nenässä, kyllä tunnistan senkin. Ihan joidenkin hajuvesien kanssa on noin käynyt, ja se ei tosiaankaan ole ilo.

    Liivia, mä en ole nähnyt muita mainoksia tuosta kuin tuon videon, mutta arvaan, että mitään mainosnaamaa sille ei välttämättä ole. Voisin ruveta :)

    piilomaja, hahaa, hyvä motto tuo " ei päivää ilman tuoksua"! Ihanin tiesi että himoan tuota tuoksua, kun ainakin Facebookissa olin hehkuttanut. Mutta olin ihan yllättynyt ja suoraan sanottuna himppasen kauhuissanikin lahjan saadessani, sillä kamalan kallista ainetta tämä on. Onnellisen hykerö kuitenkin olen, enkä pelkästään tästä tuoksusta. Naurattaa tuo raskas, itämainen maustetuoksuhomma. En voisi kuvitella sinua sellaiselta tuoksuvana! Mutta kertomuksesi perusteella hyvin sopii kuvaan tuo mieltymys. Minä tahtoisin kotiini tällä hetkellä jotain Afrikan tunnelmaa, ihan vähän vaan kylläkin. Olen kuunnellut afrikkalaista musiikkia viime aikoina. Siitä kai se johtuu.

    ReplyDelete
  9. Niin en tiedä ymmärsitkö mutta mulle tärkeää tarkentaa: en voi SIETÄÄ sellaisia tuoksuja. Mies varmaan verhoilisi mut Shalimariin tai Opiumiin tai noihin mutta njet, ei käy.
    Hän on kodista jossa on palanut aina suitsukkeet ja sitten se Afrikkaliitäntä ja äitinsä raskaine tuoksuineen...ehkä ne ovat vaikuttaneet.

    ReplyDelete
  10. piilomaja, ihan hyvä tarkennus :) Ajattelinkin, ettet pitäisi, mutta ettet voi sietää – siinä on valtaisa ero.

    ReplyDelete
  11. Oman tuoksun löytäminen on täälläkin hakusessa,haaveissa,toiveissa.
    Se vain on niin hipskuraisen vaikeaa~enemmän kuin vaikeaa.
    Olen lähtenyt monen monta kertaa varta vasten ostamaan uutta ihanaa tuoksua itselleni ja tullut takaisin tyhjin käsin.
    Tuoksu saisi olla raikas ja mukaansatempaava,hillitty ja hallittu,pirtsakka ja täyteläinen,mutta ei liian raskas.

    Kun aikasi pyörit hajuvesihyllyjen edessä ja nuuhkuttelet kymmeniä ja taas kymmeniä tuoksuja,olet tyystin ja täysin pökkyrässä,eikä mikään enään nappaa.
    Olen siis edelleen ilman omaa ihanaa tuoksua,jonka suihkauttaminen on vain haaveissa.
    On kokeiltu niin monet vaihtoehdot ja nyt tuntuu,ettei sitä oikeaa löydykään!!!=O(
    On vähän orpo olo!!!
    Ihan kuin kulkisi ilman kenkiä.
    *huokaisee*
    Penskana sitä suihkautti poisonit ja escadat tosta noin vaan,mutta näin vanhaksi tullessaan nenästä on tullut nirppa.Liian vahvat tuoksut saavat sen nyrpistelemään ja jopa pään pyörittelemään eitä...
    Että sekin vielä...

    Ihanat sanat olit iloksemme naputellut!!!!
    Tuohon tuoksuun on sinun varmasti hyvä sujahtaa...=O)

    ReplyDelete
  12. Tässä voin kyllä sanoa että en voi sietää. Muuten en tykkää liioittelusta;-)
    En "osaa olla" jos mulla on sellaista tuoksua itselläni. Bussissa vaihdan mieluusti paikkaa tai edes yritän hengittää muuta jos viereen istuu Shalimar -kuningatar.
    Jostakin syystä musta tuntuu että sen tyyppisten tuoksujen ystävät lotraavat niitä enemmän kuin muunlaisten - tosin en tiedä onko totta vai johtuuko vaikutelma vaan omasta ongelmastani niiden suhteen.

    ReplyDelete
  13. Onpa mukavaa kun olet saanut noin hyvän tuoksun! Minulla on ollut pitkään Salvatore Ferragamon tuoksuja,mutta nyt olen ihastunut Burberryn The Beat tuoksuun,ja siitä tulee ihana ja ihanan tuoksuinen olo. Oikeassa olet,tuoksut vievät muistoihin todella voimakkaasti.

    ReplyDelete
  14. Hei, kurkatkaa ihmeessä tuo youtube-linkki, mainos. Minusta aika hyvä hajuvesimainos. Tykkään siitä tuossa pullossa, että se on upotettu pohjasta valkoiseen maaliin, jokainen on vähän omanlaisensa.

    ReplyDelete
  15. piilomaja, tiedän niin hyvin tuon shalimar-hyökkäyksen! Niissä on niin pakottamalla vaativa meininki niissä tuoksuissa. Minä muuten tykkään liioittelusta, rakastan ihmisiä jotka laittavat aina vähän lisää. Teen sitä itsekin, mutta koska olen muuten niin tasaisen oloinen, ihmiset helposti ottavat todesta, ajattelevat varmaan, että on se tuokin... :D

    hietzu, enpä olekaan tutustunut noihin Ferragamoihin, pitänee nuuhkaista.

    ReplyDelete
  16. Olen taas kummajainen tässä joukossa, naisten joukossa. En pidä ajatuksesta, että tuoksuisin jollekin synteettiselle, haluan tuoksua omalle itselleni.

    Silti ihailen naisia, jotka tuoksuvat hillitysti jollekin hyvälle, mutta pistävistä ja liikaa laitetuista tuoksuista tulee päänsärky. Oman tyylin lisäksi tuoksuttomuuteni liittyy juurikin tuohon seikkaan: jos olisin koko ajan tuoksun ympäröimä, saisin varmaan hullun päänsäryn ja pahoinvoinnin.

    ReplyDelete
  17. Jos et ole vielä Tunnustusta saanut, niin blogissani on sinulle sellainen.

    Ihanasti kirjoitettu tuoksusta :)

    ReplyDelete
  18. Mulla on vain yksi tuoksu. Chanelin Coco. Varmaan väljähtynyt pulloonsa raukka. Käytän harvoin. Kiusaannun jotenkin. Olo on jonkun muun kuin minun. Tuoksu jonkun muun. En tiedä. Välillä huvitan itseäni etsimällä uutta suosikkia. Jotain, mitä voisi vähän ripsauttaa iholleen sellaisina päivinä, kun tekee mieli nostaa jalkojaan irti maasta.

    Sinun pitäisi saada jotain myynninedistämispalkkaa postauksestasi. Menen ihan varmasti kauppaan nuuhkimaan tuota tuoksua. Ihan pakko. Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  19. Tuo ylimmäinen kuva on todella kaunis.

    ReplyDelete
  20. Tuo ylimmäinen kuva on todella kaunis.

    ReplyDelete