08/10/2010

pain + ice

8 comments:

  1. Voi :(
    Mutta nuo täkit ! Ihanat !

    ReplyDelete
  2. Ihailen.
    Kuviasi, en potiluuttasi.

    ReplyDelete
  3. Kadun toisella puolella olevassa kaupassa on samantapainen kaappi, kuin tuossa alemmassa kuvassa. Laita viestiä, voin käydä ottamassa kuvan.

    ReplyDelete
  4. Paranemisia! :(

    kuola väluu näppiksille noista täkeistä. (anteeksi :D )

    ReplyDelete
  5. Uih mikä peittopino!Uh kivulle.Mies oireilee ja kuumeilee kolmatta viikkoa ja reumakokeen tuloksia odotellaan,ei kiva.

    ReplyDelete
  6. Niina, täkit on :)

    piilomaja, ooh kivaa! Minun potilaudessani ei muuten todellakaan ole mitään ihailtavaa, olen nynny mitä kivunsietoon tulee, äänekäs dramaatikko mitä sen ilmaisuun. Ihan rasittava yhdistelmä. Mutta en minä liioittele silti. En vaan kestä hiljaa.

    Liivia, oivoi, kuinka mukavata!

    Matroskin, no jos siitä ei ole kovasti vaivaa, niin nappaa kuva vaan. Onkos kallis kauppa?

    Minja, eihän se tokikaan mua haittaa, jos omalle näppiksellesi kuolaat :) Onhan nuo nätit ja hyvät. Päällimäisimmän raahasin Marokosta. Se on mieluisin. Se on itse asiassa kummallinen tekstiili, en oikein tiedä onko se peite vai matto. Olen pitänyt kumpanakin.

    Rimpsukaisa, voi voi teilläkin. Oli tulos mikä hyvänsä, voi kestää pikään, ennen kuin mitään varmaa voivat sanoa. Niin ainakin minulla. Voimaa ja hyvää mieltä lähetän.

    ReplyDelete
  7. Hei ystävä,

    Olen vähän aprikoinut sitä, miten kuvasi ovat olleet niin lämpimiä ja valoisia, vaikka kärsit oikeita tuskia. Olen ajatellut, että ehkä pieni nurkka sinusta näkee silti maailmassa hyvyyttä.

    Nyt kuvasikin ovat tuskaisia, ja riipaisevia. Itkettää. Mutta näet ainakin yhä kauneutta, vaikka se onkin surullista, pimeää ja jäätä. Sitten kun et näe enää mitään --- toivottavasti jaksat nähdä aina jotain!

    Olette olette olleet ajatuksissa aika usein, teidän pieni perhe.

    -Elina

    ReplyDelete