Minä taas tahtoisin joulun, mutta haluaisin sen järjestämiseen aikaa, eikä sitä oikein ole (kaksi pikkutermiittiä pitävät siitä huolen). Enkä haluaisi viettää enää yhtäkään joulua muovilattioilla varustetussa kerrostalossa... Mutta menköön miten menee, tiedän että esikoisen ilo peittää alleen kaikki pikkupuutteet :)
Alkaa tosiaan olla se aika vuodesta että joulua tunkee joka tuutista,sitä kaupallista hapatusta nimenomaan.Itse joulunaika sukuloidessa on ihana mutta joulunalusaika kieltämättä stressaava.Huomaan päivittäin pähkäileväni lahjaideoita,mitä tehdä itse,mitä ostaa,mitä ehtii..
Minä haluan joulun, mutta en sitä krääsäsirkusta sen ympärillä.
Tykkäsin tänään valtavasti siitä, kun esikoistyttö lauloi sydämensä kyllyydestä Gloria (In excelcis deo) ja kakkosäänen kanssa. Valitteli vain, että toinen säkeistö ei ole vielä painunut hyvin mieleen.
Just celebrate the holiday for no reason at all. Love the glitter of the snow, bundle up against the wind and glide across the ice for the pure beauty of the moment. Don't worry about anything else. It's all supposed to be about love...anyway...
Olin itsekkin ollut epätoivoinen. Joulu kerrostalossa on ankeutta minulle. Nyt kuitenkin tarjottiin mahdollisuus mennä kauas korpeen jouluksi, mökille, jossa ei ole sähköjä/mitään mukavuuksia. Edessä on siis tunnelmaa oikein kunnolla, eikä kotiin tarvitse asetella mitään joutavia krumeluureja.
Minä sain juurikin eilen illalla kuulla, että pohjoseen ja mökille pitäis... se on mulle, hmm, melkein painajainen. Ja samalla mä poden huonoa omaatuntoa kielteisyydestäni :(
Mutta hyvät ihmiset, ei kai se ole joulu jolle ei kelpaa muovilattiat ja kerrostalo jne.? Olen jotenkin ihan ihmeissäni siitä kaikesta mihin joka vuosi törmään. Siitä mitä ihmiset kutsuvat valmistautumiseksi, järjestämiseksi. Ihan kuin koteihin olisi tulossa joku tarkastuspartio antamaan pisteitä tai kuin juhla olisi puitteista kiinni. Jos se on niin menee yli minun ymmärrykseni.
Taidan olla hyvin, hyvin onnekas. Minulla ei ole pienintäkään painetta tehdä joulun eteen mitään ennen jouluviikkoa. Mikään "joulun kaupallisuus" ei minua haittaa, eikä tavarapaljous: eihän se täällä minun kodissani ole eikä minun ole mikään pakko mennä sinne missä se on tyrkyllä!
Annamme jouluna hyvin vähän lahjoja perheessämme ja ellemme mene muualla kylään niin emme anna kenellekään muulle. Ne vähät lahjat saa helposti ostettua kotiin kannettuna netistä tai pari päivää ennen joulua sellaisesta paikasta johon meneminen ei aiheuta mitään mielipahaa.
Syöminen on meille ihan yhtä tärkeää jouluna kuin muinakin päivinä mutta emme ole kehittäneet mitään pakkoja joita ilman ei "joulu tule" tai joita pitää vastentahtoen valmistaa pitkään ja vaikeasti. Minä olen joskus tehnyt lanttulaatikoita ja se on ihanaa. Jos taas se ei tunnu ihanalta niin en tee koska silloin se tekemättömyys tuntuu ihanammalta.
Joulukuusen kannamme terassilta olohuoneeseen sitten kun siltä tuntuu. Lapset panevat siihen yleensä koristeita sen mukaan kuin haluavat eikä se minun silmääni riko vaikka tuppaa aika romaninaisen hame tulemaan. Jos he tykkäävät niin minä tykkään.
Muita koristeita pannaan jos laatikoissa jotakin on. Joskus leikkelen paperista jotakin viirejä mutta vain jos sattuu olemaan fiilis.
Tänä jouluna meille tulee minun vanhempani. Nauttivat siitä että ruuat ovat erilaisia ja sääkin varmaan;-) Meistä on kivaa saada tarjota heille herkkuja ja näyttää kaupunkia ja se kaikki on suuri suuri ilo, suorastaan ihan joulu jo itsessään.
Ymmärrän! Ja vielä pohjoseen ja mökille! Ymmärrän vieläkin enemmän. Ahistaa ihan myötätunnosta.
Mun ei tarvitse nähdä kuin kaupan lehtihyllyilla sana "joulu", niin heti tulee hengenahdistus.
En muuten tykännyt jouluista lapsenakaan. Eikä johdu siitä etteikö lapsuuteni joulut olisi olleet hyviä. Kyllä ne oli ihan parhaimmasta päästä. Mutta olenkin aina ollut omituinen.
Liivian kommentin luettuani huomaan olevani entistä enemmän todellakin onnekas: minulta ei kukaan odota mitään jouluun liittyen, ei vaadi eikä toisaalta tuputa.
Harmillista, minä yritän vielä hillitä joululehtiin ja muuhun tilpehööriin kajoamista, tosin glögit ja tortut tuli syötyä jo viime kuussa. Jouluhan on just sitä, mitä siitä itselleen tekee.
En malta olla sohaisematta tuon edellä olevaan Ninan kommenttiin. Minusta joulu on juuri kaikkea muuta kuin mitä siitä itselleen tekee. Joulu ei ole itsekkyyden aikaa, vaan silloin jos koska pitää ottaa muut huomioon. Ei voi esim olla viettämättä joulua, jos on lapsia tai jouluhullu suku, tai muuten vain suku, jolle on tärkeää viettää joulua yhdessä.
Minulla ei ole muuta jouluahdistusta kuin se,että harmittaa kun rahat on niin vähissä etten voi hankkia paljoa lahjoja,muutaman vain tärkeimmille. En niitä yleensäkään paljoa anna mutta nyt en sitten sitäkään vähää. Ja vaikka rahat on tiukilla,karkaamme taas saaristoon mökille,niin olemme tehneet jo monta vuotta ja lapsen kanssa myös. Se on meidän tapamme ja siitä pidämme kiinni niin pitkään kuin voimme..sillä jossain vaiheessa tyttö varmaan haluaa olla joulun mummin ja papan ja muiden kanssa.. Mutta siinä mielessä ollaan kyllä onnekkaita,että sukulaiset tietävät että mennään sinne eikä tule sitä ongelmaa että kenen luokse tänä jouluna jne. Tosin,eipä meidän sukulaiset ole niin kovin innostuneita isoista juhlista muutenkaan. Mutta miten hassua..me taas haluaisimme pohjoiseen mökille! Rakastuimme Lappiin elokuun reissullamme ja olisi ihanaa mennä sinne jouluksi..mutta en todellakaan tahdo ajaa niin kauas ja vielä kamalassa ruuhkassa. Ja muutenkin,saaristo vaikuttaa jouluna jotenkin rauhallisemmalta vaihtoehdolta. Siellä ei ole ikinä ketään muita:)
Taisi mennä vähän ohi aiheen mutta menkööt. Toivottavasti jouluahdistuksesi helpottaa!
No voi sun. Mikä siinä sieppaa? Kaikki se päälle tunkeva hulluusko? Että sitä on mahdoton vältää? Punaista? Tonttuja?:DDD Ota iisisti. Varmasti on olemassa Tanjankin näköinen joulu. Minä tykkäisin kauheasti laittaa joulua lapsille. Minua ahdistaa se, etten ehdi.
Eihän se nyt vielä tule :) Minä sain itseni tänään kiinni siitä, että katselin lehdestä jouluisia askarteluohjeita, oikein pelästyin. Yleensä kammoan askartelua, olen tainnut sairastua :)
PIILOMAJA, ei ollut tarkoitus antaa sitä vaikutelmaa, etteikö joulu voisi muovimattolattiaiseen kerrostaloonkin tulla. Totta kai voi, omien korvien välissähän se joulu ennen kaikkea on. Itselle vaan tämä nykyinen asunto ja asumismuoto ottaa koville, ja se ahdistus jotenkin kulminoituu jouluisin... Ja joulun järjestäminen on mulle lähinnä sitä, että haluan laittaa vähän erilaisia ruokia kuin arkena, ja enemmän. En esim. siivoa yhtään sen enempää kuin muutoinkaan. Ylipäänsä meillä siivotaan todella vähän. Mutta ne ruuat - ne kuuluvat jouluun :)
Tämä kaikki selvennyksenä sanottakoon. En halua leimautua hysteerikoksi, joka täällä puunaa hädissään kaapinperukoita, jotta joulu voisi tulla :D
Tiedättekö, homma järjestyi ja paniikki kaikkosi. Minun ei tarvitse lähteä yhtään mihinkään mökille ja kukaan ei loukkaantunutkaan. Olen niin iloinen! Nyt saan hyvällä omallatunnolla viettää jouluni ihan miten tahdon.
Minä taas tahtoisin joulun, mutta haluaisin sen järjestämiseen aikaa, eikä sitä oikein ole (kaksi pikkutermiittiä pitävät siitä huolen). Enkä haluaisi viettää enää yhtäkään joulua muovilattioilla varustetussa kerrostalossa... Mutta menköön miten menee, tiedän että esikoisen ilo peittää alleen kaikki pikkupuutteet :)
ReplyDeleteAlkaa tosiaan olla se aika vuodesta että joulua tunkee joka tuutista,sitä kaupallista hapatusta nimenomaan.Itse joulunaika sukuloidessa on ihana mutta joulunalusaika kieltämättä stressaava.Huomaan päivittäin pähkäileväni lahjaideoita,mitä tehdä itse,mitä ostaa,mitä ehtii..
ReplyDeleteMinä haluan joulun, mutta en sitä krääsäsirkusta sen ympärillä.
ReplyDeleteTykkäsin tänään valtavasti siitä, kun esikoistyttö lauloi sydämensä kyllyydestä Gloria (In excelcis deo) ja kakkosäänen kanssa. Valitteli vain, että toinen säkeistö ei ole vielä painunut hyvin mieleen.
Joululahjoja olen jo hankkinut.
Leikit, että marraskuu on kaksi kertaa peräkkäin :) Sitten onkin yhtäkkiä tammikuu, tadaa!
ReplyDeleteJust celebrate the holiday for no reason at all. Love the glitter of the snow, bundle up against the wind and glide across the ice for the pure beauty of the moment. Don't worry about anything else. It's all supposed to be about love...anyway...
ReplyDeleteOlin itsekkin ollut epätoivoinen. Joulu kerrostalossa on ankeutta minulle. Nyt kuitenkin tarjottiin mahdollisuus mennä kauas korpeen jouluksi, mökille, jossa ei ole sähköjä/mitään mukavuuksia. Edessä on siis tunnelmaa oikein kunnolla, eikä kotiin tarvitse asetella mitään joutavia krumeluureja.
ReplyDeleteMinä sain juurikin eilen illalla kuulla, että pohjoseen ja mökille pitäis... se on mulle, hmm, melkein painajainen. Ja samalla mä poden huonoa omaatuntoa kielteisyydestäni :(
ReplyDeleteMutta hyvät ihmiset, ei kai se ole joulu jolle ei kelpaa muovilattiat ja kerrostalo jne.? Olen jotenkin ihan ihmeissäni siitä kaikesta mihin joka vuosi törmään. Siitä mitä ihmiset kutsuvat valmistautumiseksi, järjestämiseksi. Ihan kuin koteihin olisi tulossa joku tarkastuspartio antamaan pisteitä tai kuin juhla olisi puitteista kiinni. Jos se on niin menee yli minun ymmärrykseni.
ReplyDeleteTaidan olla hyvin, hyvin onnekas. Minulla ei ole pienintäkään painetta tehdä joulun eteen mitään ennen jouluviikkoa. Mikään "joulun kaupallisuus" ei minua haittaa, eikä tavarapaljous: eihän se täällä minun kodissani ole eikä minun ole mikään pakko mennä sinne missä se on tyrkyllä!
Annamme jouluna hyvin vähän lahjoja perheessämme ja ellemme mene muualla kylään niin emme anna kenellekään muulle. Ne vähät lahjat saa helposti ostettua kotiin kannettuna netistä tai pari päivää ennen joulua sellaisesta paikasta johon meneminen ei aiheuta mitään mielipahaa.
Syöminen on meille ihan yhtä tärkeää jouluna kuin muinakin päivinä mutta emme ole kehittäneet mitään pakkoja joita ilman ei "joulu tule" tai joita pitää vastentahtoen valmistaa pitkään ja vaikeasti. Minä olen joskus tehnyt lanttulaatikoita ja se on ihanaa. Jos taas se ei tunnu ihanalta niin en tee koska silloin se tekemättömyys tuntuu ihanammalta.
Joulukuusen kannamme terassilta olohuoneeseen sitten kun siltä tuntuu. Lapset panevat siihen yleensä koristeita sen mukaan kuin haluavat eikä se minun silmääni riko vaikka tuppaa aika romaninaisen hame tulemaan. Jos he tykkäävät niin minä tykkään.
Muita koristeita pannaan jos laatikoissa jotakin on. Joskus leikkelen paperista jotakin viirejä mutta vain jos sattuu olemaan fiilis.
Tänä jouluna meille tulee minun vanhempani. Nauttivat siitä että ruuat ovat erilaisia ja sääkin varmaan;-)
Meistä on kivaa saada tarjota heille herkkuja ja näyttää kaupunkia ja se kaikki on suuri suuri ilo, suorastaan ihan joulu jo itsessään.
Piilomaja, minä tulen sinun vanhempiesi matkalaukussa sinne!
ReplyDeleteHave a wonderful autumn day of Novermber! It seems that by gathering all the breakfast photos.. you can make a book, your own breakfast book:-)
ReplyDeleteMaria
Auts, joulun voi tietysti jättää omalta kohdaltaan juhlimatta, mutta siltä on kovin vaikea välttyä muuten...
ReplyDeleteJokainen vetää tyylillään, olisi kauhea jos joku toinen tulisi määräämään että joulu tehdään nyt kuule näin ja se on pakko!
Meillä on ihan normi lapsiperheen jouluhössötykset edessä, mutta onneksi tykkään niistä :)
Ymmärrän!
ReplyDeleteJa vielä pohjoseen ja mökille! Ymmärrän vieläkin enemmän. Ahistaa ihan myötätunnosta.
Mun ei tarvitse nähdä kuin kaupan lehtihyllyilla sana "joulu", niin heti tulee hengenahdistus.
En muuten tykännyt jouluista lapsenakaan. Eikä johdu siitä etteikö lapsuuteni joulut olisi olleet hyviä. Kyllä ne oli ihan parhaimmasta päästä. Mutta olenkin aina ollut omituinen.
Lisään vielä, että joulussa ahdistaa se, että jos teen joulustani sellaisen millaisen itse haluan, loukkaan montaa muuta ihmistä.
ReplyDeleteLiivian kommentin luettuani huomaan olevani entistä enemmän todellakin onnekas: minulta ei kukaan odota mitään jouluun liittyen, ei vaadi eikä toisaalta tuputa.
ReplyDeleteHarmillista, minä yritän vielä hillitä joululehtiin ja muuhun tilpehööriin kajoamista, tosin glögit ja tortut tuli syötyä jo viime kuussa.
ReplyDeleteJouluhan on just sitä, mitä siitä itselleen tekee.
En malta olla sohaisematta tuon edellä olevaan Ninan kommenttiin. Minusta joulu on juuri kaikkea muuta kuin mitä siitä itselleen tekee. Joulu ei ole itsekkyyden aikaa, vaan silloin jos koska pitää ottaa muut huomioon. Ei voi esim olla viettämättä joulua, jos on lapsia tai jouluhullu suku, tai muuten vain suku, jolle on tärkeää viettää joulua yhdessä.
ReplyDeleteMinulla ei ole muuta jouluahdistusta kuin se,että harmittaa kun rahat on niin vähissä etten voi hankkia paljoa lahjoja,muutaman vain tärkeimmille. En niitä yleensäkään paljoa anna mutta nyt en sitten sitäkään vähää. Ja vaikka rahat on tiukilla,karkaamme taas saaristoon mökille,niin olemme tehneet jo monta vuotta ja lapsen kanssa myös. Se on meidän tapamme ja siitä pidämme kiinni niin pitkään kuin voimme..sillä jossain vaiheessa tyttö varmaan haluaa olla joulun mummin ja papan ja muiden kanssa.. Mutta siinä mielessä ollaan kyllä onnekkaita,että sukulaiset tietävät että mennään sinne eikä tule sitä ongelmaa että kenen luokse tänä jouluna jne. Tosin,eipä meidän sukulaiset ole niin kovin innostuneita isoista juhlista muutenkaan.
ReplyDeleteMutta miten hassua..me taas haluaisimme pohjoiseen mökille! Rakastuimme Lappiin elokuun reissullamme ja olisi ihanaa mennä sinne jouluksi..mutta en todellakaan tahdo ajaa niin kauas ja vielä kamalassa ruuhkassa. Ja muutenkin,saaristo vaikuttaa jouluna jotenkin rauhallisemmalta vaihtoehdolta. Siellä ei ole ikinä ketään muita:)
Taisi mennä vähän ohi aiheen mutta menkööt. Toivottavasti jouluahdistuksesi helpottaa!
No voi sun. Mikä siinä sieppaa? Kaikki se päälle tunkeva hulluusko? Että sitä on mahdoton vältää? Punaista? Tonttuja?:DDD Ota iisisti. Varmasti on olemassa Tanjankin näköinen joulu. Minä tykkäisin kauheasti laittaa joulua lapsille. Minua ahdistaa se, etten ehdi.
ReplyDeleteEihän se nyt vielä tule :) Minä sain itseni tänään kiinni siitä, että katselin lehdestä jouluisia askarteluohjeita, oikein pelästyin. Yleensä kammoan askartelua, olen tainnut sairastua :)
ReplyDeletePIILOMAJA, ei ollut tarkoitus antaa sitä vaikutelmaa, etteikö joulu voisi muovimattolattiaiseen kerrostaloonkin tulla. Totta kai voi, omien korvien välissähän se joulu ennen kaikkea on. Itselle vaan tämä nykyinen asunto ja asumismuoto ottaa koville, ja se ahdistus jotenkin kulminoituu jouluisin... Ja joulun järjestäminen on mulle lähinnä sitä, että haluan laittaa vähän erilaisia ruokia kuin arkena, ja enemmän. En esim. siivoa yhtään sen enempää kuin muutoinkaan. Ylipäänsä meillä siivotaan todella vähän. Mutta ne ruuat - ne kuuluvat jouluun :)
ReplyDeleteTämä kaikki selvennyksenä sanottakoon. En halua leimautua hysteerikoksi, joka täällä puunaa hädissään kaapinperukoita, jotta joulu voisi tulla :D
Minä tahdon joulun ilman lahjoja ja kinkkua. Mutta vasta sitten joulukuussa.
ReplyDeleteTiedättekö, homma järjestyi ja paniikki kaikkosi. Minun ei tarvitse lähteä yhtään mihinkään mökille ja kukaan ei loukkaantunutkaan. Olen niin iloinen! Nyt saan hyvällä omallatunnolla viettää jouluni ihan miten tahdon.
ReplyDeleteyeah, I'm starting to stress out about the holidays too!
ReplyDelete