17/12/2010

green ones


*Todella huonosti nukuttu viime yö ja huonounisuuden pahentama reumakipu.
*Joulupostia laatikossa, jee, ei laskuja.
*Kovassa käytössä: puhelin, kamera, sauvasekoitin ja oma mieluisa MacBook, pyykkikonekin.
*Palvelunumeroita, joista ei vastata.
*Jouluruoan miettimistä – jos tänä vuonna kokeilisi köyhän portugalilaisen juhlaruokaa.
*Ideoita, joiden toteuttamiseksi olisi hyvä ensin siivota perusteellisesti.
*Hyvä kahvi.
*Viikkopöllöys.
*Vihreä ei ole helppo väri.
*Illalla elokuva, joka kiehtonee ja aiheuttanee kuvotuksen. Ei ihan vieras pätkä, vaikka olenkin vältettyt näitä.

10 comments:

  1. Minulla on ollut yleinen talviuneliaisuus koko päivän..
    Onneksi on mahiksia ottaa tirsat,ku huvittaa.
    Olenkin mahdoton päivänokosten vetäjä.
    Paras urvotuspaikka ukkokullan kainalossa!!=O)
    Joulupostia on tullut yllättävän paljon jo tällä viikolla!!!
    Tuo viikkopöllöys kuulostaa hyvältä!!
    Minä olen ollut pöllöttynyt jo kohta viikon-en ole saanut luitani liikkeelle,jotta olisin vaivautunut optikolle tilaamaan uudet kakkulat(edellisistä hävisi linssi,enkä ole voinut pitää niitä.).
    Olen kakkuloinut jo 25vuotta ja ilman laseja on ihan pöllö olo!!!
    Minä olen tykästynyt tänä vuonna vihreään taas pitkän paussin jälkeen..
    Saa nähdä koska keltainen valloittaa minut..
    Se on vaaleanpunaisen jälkeen väri,jota en käytä ollenkaan missään.

    Mukavaisia joulunalushetkiä sinulle Tanjuskainen!!!<3
    Toivottavasti reumakivut hellittävät.
    Ihku tuo sinun pöytäliinasi!!
    Pallokuosit ovatten niin pirtsakoita.

    ReplyDelete
  2. Olen nähnyt tuon elokuvan ja se on vaikuttava. Kerta riittää loppuelämäksi.
    Se on muuten noin teknisestikin mielenkiintoinen: minusta kuvan laatu on erityisen hieno. Saksalaista laatua!

    ReplyDelete
  3. Olen nähnyt tuon elokuvan ja se on vaikuttava. Kerta riittää loppuelämäksi.
    Se on muuten noin teknisestikin mielenkiintoinen: minusta kuvan laatu on erityisen hieno. Saksalaista laatua!

    ReplyDelete
  4. Elokuva kuuluu liian ahdistavien genreen,olisi varmaan ihan sivistävä mutten pysty katsomaan.Pöytäliinasi on hieno.Olen etsinyt valkoista liinaa tummansinisillä tai tummanvihreillä pilkuilla,palloilla muttei ole löytynyt.Tummansininen valkoisilla pilkuilla löytyi mutta totesin liian tummaksi,pimentää koko keittiön,se kun on sellainen ahdas putki muutenkin.

    ReplyDelete
  5. Huhhuh, mikä leffa. Toisaalta kamalan kiinnostava, toisaalta, noh, yöunet saattavat mennä. En ole itse nähnyt tuota. Mikä muuten on mainitsemasi viikkopöllöys? Ja natseista huolimatta - hyvää ja kivutonta viikonloppua!:)

    ReplyDelete
  6. Katinkainen, minullakin tirsamahdollisuus nyt, kun olen taas sairaslomalla, ja olenkin käyttänyt sen hyväkseni useimpina päivinä. Ja oon saanu olla myös kullan kainalossa. Siitä hyvilläni oon.

    Meï, on on! Ja ylipäätään kaikki sellainen posti, joka tulee ystäviltä ja sukulaisilta.

    piilomaja, hyvin sanottu tuo "kerta riittää loppuelämäksi". Tai siis enhän minä vielä tiedä, mutta kuvittelen sen olevan jotain tuollaista. Mulla on kausia, jolloin saattaa olla todella vaikea katsoa mitään natsismiin viittaavaakaan. Mutta nyt taas siinä mielessä vahvemalla mielellä, että ei taida tuottaa ongelmaa. Kiinnostaa, vaikka oksettaakin tuo.

    Rimpsukaisa, minäpä pidän mielessäni etsimäsi kuosin, ja vinkkaan, jos tulee vastaan.

    outi, mä olen niin väsynyt tänään, että en usko, etten ensi yönä saisi nukuttua. Mulla ei ihan helposti elokuvat vie yöunia, mutta näiden tällaisten kanssa saa olla tarkkana, jotka tietää todellisuudessa tapahtuneeksi. Viikkopöllöys on sitä, kun ajattelin ja ääneen höpisinkin tälle perjantaille myös huomisen asioita. Päivät ja niille suunniteltu sisältö menee sekaisin mielessä. Kiitos toivotteluista, kivuttomuutta toivon itsekin, ja sinullekin mukavata!

    ReplyDelete
  7. kiitos leffavinkista, soitin heti miehelle etta kay hakemassa tuon yliopiston kirjastosta ennen kotiintuloa.

    minusta naissa asiossa kertaus tekee hyvaa etta muistaa miten ihan normaalit, jarkevat ihmiset voivat tehda jarkyttavia virheita, ja meidankin on siis viela tarpeellista pysya valppaina (ja esim. valita tarkkaan keta aanestamme).

    ja toisaalta tuntuu etta tasta alkaa olla sen verran aikaa etta naita asioita voi alkaa pohtia enemman alyllisesti (eli juurikin pohtimaan miksi tallaista paasi tapahtumaan) sen sijaan etta tuntee pelkastaan akuuttia syyllisyytta, hapeaa ja ahdistusta.

    (lapsiinkohdistuva vakivalta ja hyvakskaytto on itselleni sellainen asia jota en pysty kasittelemaan mitenkaan alyllisesti, vaan pelkka alkeellinen raivo puskee selkarangasta.)

    ReplyDelete
  8. sari, löytyikö elokuva kirjastosta? Ei taida olla ihan peruskirjastokamaa. Ilman muuta olen sitä mieltä, että tuotakaan asiaa ei kannata unohtamalla vaientaa. Tuo on sen sorttinen ajanjakso, jota ei vaan voi olla toisinaan miettimättä. Järjettömän suuren luokan hulluus ja empatian täydellinen puute, sokaistuminen, epätoivoinen vastaliike, mania, kunnian ja uskollisuuden irvikuva... ja sen pahempaakin pahemmat seuraukset. Jollain tavalla tuo elokuva, ihmeellinen hanke ja teos, antoi murusen verran perushistoriankirjaa parempaa tietoa siitä, mitä ihmismielissä tapahtui. Siis murusen vain, mutta oo tyytyväinen, että katsoin tuon.

    Mulla tulee monenlaisiakin asioita kohtaan tunne, että haluaisi ymmärtää edes jotain, vaikka ihan sairaastakin asiasta. Ja minä olisin monesti halukas ääneenkin puhumaan monista hulluuden/sairauden ilmentymistä, mutta usein se sellainen katsotaan jotenkin kieroksi jo itsessään. Tuo alkeellinen raivo voi kuulua minusta keskusteluun kans.

    ReplyDelete
  9. loytyi! itsekin yllatyin. ei varmaan mistaa pikkukirjastosta olisi loytynyt, mutta yliopistolla on ehka oltava tallaistakin materiaali varastossa.

    mietin myos etta ehka me nyt sitten ollaan jollain CIA:n listalla ihmisina jotka ovat turhan kiinnostuneita hitler-propagandasta...

    meilla on se viela katsomatta, mutta joulunvalipaivina toivottavasti on aikaa.

    ReplyDelete