Pitkällä sairaslomalla lätkäistiin. Nivelet. Enpä hyppele talon rappusia. Pelottaakin jo muutamat asiat, ainakin pikkuisen. Toisaalta onneksi monet asiat ovat myös oikein hyvin. Nyt pötkötän tyyny kortisonilla pistetyn polven alla, mussutan nougat:ta ja hörpin kahvia Belgian kuninkaan kupista ja toivon hartaasti terveempää tulevaa vuotta. Viime yönä uni ei tullut kuin ihan vähän vaan pistäytymään. Aamuyöstä torkahtelin, ja kun aamulla kello soi, tuntui kuin pää olisi ollut täynnä tahmean vaaleanpunaista hattaraa.
Kiitos.Sain itsekin nimen omalle aatonaatosta päässäni olleelle olotilalle:D .Perheen vatsatauti alkaa ehkä tänään osoittaa hiipumisen merkkejä..
ReplyDeleteTäällä on viihtyisää.
Parempaa oloa sinulle toivoen
Maria
Voi auts,tyhmät nivelet! Toivon kovasti,että särkysi helpottavat - nyt ja ensi vuonnakin. Minua pitivät viime yönä hereillä särkevät jalat,kolmen aikoihin viimein nukahdin..aika tahmeaa siis täälläkin.
ReplyDeleteMutta onneksi on hyviäkin asioita,niin kuin sanoit. Ostin piristykseksi pari kerää uutta pehmoista lankaa ja minttusuklaata ja nyt juon ihanaa mustikkateetä (en tosin kuninkaallisesta mukista:) ). Sinulla on nougatia (mitä voisin kyllä maistaa,nam) ja taas niin hurmaavia kuvia!
Toivotaan ensi yöstä parempaa.
Jännää ja toisaalta myös melko kurjaa, että A-nimisten henkilöiden lisäksi meitä näyttävät yhdistävän myös nivelongelmat.
ReplyDeleteToivottavasti pistos tepsii - toiseksi paras lääkeaines lienevät nuo kauniit makeiset :)
Toivottavasti ensi vuosi tuo terveempiä päiviä ja paremmin nukuttuja öitä.
ReplyDeleteHurmaavan kaunista nougatpinkkiä kuvissasi!
Ikävä kuulla sairastelusta.Jospa toiveesi terveemmästä vuodesta kuitenkin toteutuisi.
ReplyDeleteSuloisia karkkitötteröitä ja herkutkin kelpaisi.Olet kuvannut entistä kotitaloani.Vuosi ehdittiin asua Ihantolassa parin Helsingin vuoden aikana.Oltais varmaan Helsingissä edelleen jos siihen oltais saatu jäädä mutta omistaja muutti asuntoon itse eikä Hakaniemi ole Kallio.
Maria, oi ei, sielläkin vatsatauti (vrt. Piilomaja)! Toivottavasti sekä se että hattarapääolo menevät heti pois. Kiitos sanoistasi, Maria.
ReplyDeleteNiina, todellakin tyhmät nivelet. Minun koko kehoni on aivan tyhmä, kun kehittää autoimmuunijuttuja. Mitään viisautta siinä... Sinunkin jalkasi ovat olleet välillä mielessäni, kun olet puhunut kivuistasi. Yhtä lailla toivon, että niitäkään ei kivistäisi. Sinulla vielä pieni ihana tyttösi taitaa herättää aikaisin? Minä sentään saan nukkua päivällä. Mulla onkin vuorokausirytmi ihan sekaisin, jos normimaailman meininkeihin vertaa. Mutta se ei ole ongelma niinkään. Samahan tuo milloin sitä nukkuu ja valvoo. Ainoa harmipuoli on se, että missaan valohetket, enkä oo siis saanu kuvia otettua tavalliseen tahtiin. Toivotaan kummallekin parempaa ensi yötä!
Hanna, oi sullakinko vaivaa? No voi perse. Onpa sattumaa. Mutta nuo A-nimiset sattumat ovat kyllä hyvä homma. Oottelen jo kovasti omaa A:tani pohjosesta saapuvaksi. Ylihuomenna, aamulla juna tuo. Mun A osti mulle nuo nougat:t. Täytynee säästää hällekin muutama.
Merruli, kiitos! Täytyy välillä koittaa vaaleanpunaistakin. :)
Rimpsukaisa, joskus kävelen tuosta Ihantolan ohi. Viimeksi pari viikkoa sitten. Se on minusta erityisen hieno jugend-talo. Vielä tässä joskus käy niin, että kun nappaan kuvan jostain talon kyljestä, niin joku blogikaveri siellä ikkunassa venyttelee, heh. Minä asuisin hyvin mielelläni noilla kulmilla, jos noin ihanaan taloon saisi kodin pystyttää. Tuota Kallio-Hakaniemi -juttua en ihan hiffannu.
Nivelvaivat multa muuten puuttuisivatkin. Mulla on ollut/on aika monia nimenomaan autoimmuunisairauksia.
ReplyDeleteHAttarapää aamulla on hyvin kuvailtu.
Onko lomasi pitkäkin?
piilomaja, pitkään olen, tammikuun loppuun. Hirvittää. Nää autoimmuunisairaudet ovat kyllä järjettömyyden huippu. Se hattarapääolo oli kyllä aika uskomaton, myöhemmin päivällä se muuttui perushedariksi. Nyt alkaa olla oma pää taas, tää on näistä paras.
ReplyDeleteMinäkin mietin juuri eilen yöllä että valvotkohan sinäkin..j kuulostan nyt varmaan ihan joltain stalkkerilta! :) Mutta ei,tuli vain mieleen..yöllä tulee aina kaikkea muutakin kummaa mieleen. Tiedät varmaan.
ReplyDeleteJa oi,onneksi tytölläni on nyt sellainen kausi,että nukkuu yhdeksään joka aamu! Menee kyllä myöhään nukkumaankin,eli omaa aikaa ei illalla juuri ole..mutta olen aamu-uninen ja hyvin kiitollinen ysin herätyksistä seiskan sijaan. Päiväunia kyllä kaipaan,mutta joskus harvoin kun sellaiset saan nukuttua,valvon entistä pidempään..ennen ei ollut niin,kummaa. Nyt on parempi vaan pysyä päivät hereillä.
Ja hei,kerrohan tyhmälle - mitä ovat nuo autoimmuunijuttusi? Tai mitä ne tekevät nivelillesi? Kuulostaa sanana ainakin ikävältä:(
Niina, no et kuulosta stalkkerilta laisinkaan :D Minulla on sellaisesta yksi kokemus, ja se ei todellakaan jättänyt yksikseen miettimiseen, vaan se hullu soitteli yöllä. Tämä tapahtui lankapuhelinaikaan, ja oli ihan helvetin ahdistavaa. Asia kuitenkin myös selvisi aikoinaan. Minusta on aivan luonnollista, että jotkut jutut jäävät mieleen nöitä blogeja lukiessa. Varsinkin sellaiset, joihin on helppo samaistua.
ReplyDeleteTyttäresi vaikuttaa ihanalta, aina kuvissakin niin soma ja hauskan oloinen.
Laitan tylsästi tähän vaan linkkiä autoimmuunisairaudesta, kun wikipedia esim. osaa selvittää asian paremmin kuin minä. Mulla reumasairaus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autoimmuunisairaus
Voi tyhmät nivelet tosiaan! Mullakin sama vaiva. En ikinä varmaan opi ymmärtämään sitä, että keho hyökkää itseään vastaan... Tsemppiä hurjasti!
ReplyDeleteVoi ei, ikävää! Toivon parempaa ensi vuotta totta tosiaan. Suloset kuvat!
ReplyDeleteNo höh, eikö lääkärit osaa helpottaa oloa? Inkiväärin pitäisi kai auttaa nivelvaivoihin, siis jos haluaa törsätä luontaistuotteisiin.
ReplyDeleteWikipedia oli unohtanut yhden hyvin yleisen autoimmuunin jutun, nimittäin kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen. Mullon ollut sellainen, samoin Menierin tauti jota autoimmuuniksi kutsutaan myös.
ReplyDeleteJa eikö allergiat ja astmakin...?
Beautiul pictures,enjoying them a lot whilst eating breakfast :)))))))
ReplyDeleteThe colors are sooo delicate!
Happy New Year!
Tove:)
Voihan nivelet! Saisivat jo jättää sinut rauhaan. Minullakin vaivat vähän nostavat päätään (nivelongelmia sukurasitteena), joulun aikana olen saanut karmeita kramppeja.
ReplyDeleteTuossa ihanassa talossa asuu Nanna Susi. Minäkin haluaisin asua siinä!
Herkulliset kuvat nämä.
Tuula, voi sinullakin! Harmin paikka. Mutta tavallaan on myös mukava kuulla teistä, joilla sama vaiva, vaikka en tätä muille luonnollisesti toivokaan. Onhan tää ihan järjetöntä, että jotkut solut ovat väärässä "luulossa" ja alkavat toimitella tehtäviään ihan harhaisina. Mulle tulee aina se 80-luvun piirrossarja, Olipa kerran elämä, kun nivelissäni alkaa tulehdus jyllätä :) Voimaa sinullekin.
ReplyDeleteThilda, kiitos paljon!
Matroskin, kyllä ne koittavat auttaa useimmiten parhaansa mukaan. Minulla on enimmäkseen aivan hyvää sanottavaa lääkäreistä, mutta sitten taas tästä Suomen terveydenhoitojärjestelmästä ei todellakaan. Minä saan maksimissaan kaksi kunnollista lääkäriaikaa vuodessa Reumapolilta, joissa keskustellaan hoidosta ja mahdollisesti muutetaan hoitoa, ja sen lisäksi nopeita pika-aikoja kortisonipistoksia varten. Jos siis kaksi aikaa saa, se on hieno homma, yhteen pyrkivät. Ja sen akuutti-ajankin saaminen on monen pitkän puhelinsoiton takana. Reumapolin resurssit ovat naurettavat. TK-lääkärit eivät tee mitään päätöksiä tässä sairaudessa, voivat kirjoittaa siraslomaa ja joskus pistää "helppoon" niveleen. Edellinen omalääkärini oli aika dille, nyt on onneksi aika hyvä. Mulla on ihan sellainen olo, että aika tuuliajolla tämän sairauden kans. Yksityiseen minulla ei missään tapauksessa ole varaa. Inkivääriä käytänkin kohtuullisen paljon. Sillä ei kyllä ole mitään tekemistä tämän sairauden toimintamekanismin kanssa, että ei se sikäli auta, mutta muuten on hyvä pitää nivelet kunnossa. Sitä paitsi sehän maistuu hyvältä. Kapseleita kohtaan olen vähän neurootikko, ja muutenkin saa niellä kaikkea mömmöä, mutta tuoreena tykkään.
Piilomaja, Wikipediahan ei olekaan aina täydellinen. Minä oon sinä luulossa, että tuo Menierin tauti ei olisi autoimmuunisairaus, mutta en oo varma. Olen joskus miettinyt olisiko äidilläni sellainen, ja siksi siitä lukenut. Allergia- ja astma ovat kyllä, kai. Ihan kuin olisin joku sairauksien tietäjä, heh. On toki tullut luettua aika paljon, kun virallisista tahoista saa tietoa nyhtää. Onneksi siellä teillä kuuluu tuo thsysteemi olevan inhimillisemmällä tolalla. Mutta todella harmi, että sinäkin joudut kärsimään monenmoisista oireista.
Toves Sammensurium, thank you for your delightful comment! :)
Liivia, saisivat todellakin loppua. Se hyvä puoli tässä sairaudessa on, että oireet voivat mennä pitkäksikin aikaa ohi, jalääkitystäkin voi pitkän terbeen jakson jälkeen vähentää ja jopa lopettaakin. Mua suoraan sanottuna vituttaa, anteeksi, mutta olen tähän aika kiukkuinen, vetää näitä nappeja. Sytostaatit, joita käytetään tähän, olen jättänytkin jo pois, ja todennäköisesti siitä syystä nyt taas niin pahana. En kuitenkaan aio palata niihin vähään aikaan. Ellei nyt, no katotaan. Hitsi jos sullakin alkaa vaivata! Kannattanee mennä lääkäriinkin, tai ehkä olet jo käynytkin. Niin sais selvyyden, missä vika ja mahdollisesti hoitoa. Nivelet on niin hitsin tärkeä osa, että pysyis tolpillaan. Minulla jo pahimpina päivinä kangastelee silmissä invalidisoituminen. Vaika vielä kuljen aivan hienosti, mitä nyt vähän klenkkaan.
Ai Suden Nanna! Hieno taiteilija, hienossa talossa. Kyllä kelpais, ja tuo on vielä tosi kivalla paikalla Kalliossa.
a touch of pink ..so pretty
ReplyDeleteOi voi kun oli ikävää asiaa tuon linkkisi takana,ja vielä ikävämpää että se koskee sinua! Toivon niin kovasti,että särkysi helpottavat..!!
ReplyDeleteMinua jännittää kovasti tuleva,sillä meillä on suvussa psoriasista ja äidilläni on rannekanavaoireyhtymä (ei ollut listassa, eikä varmaan ollenkaan sama kuin nivelreuma mutta ei yhtään kiva juttu sekään) ja siskollani on sormien nivelissä myös jotain vikaa..ja minulla sitten nämä levottomat jalat. En tiedä mikä muukaan niissä on ja ihan hirvittää,millaiset ne ovat myöhemmin kun nyt jo ovat niin kipeät..
Hmm,ei pitäisi valittaa kun jollain on vielä pahempia kipuja,mutta aina se vaan lipsahtaa siihen...voi voi.
Mutta stalkkereista vielä - minullakin oli kerran sellainen soittelija myös,ehkä harmiton mutta sitäkin ärsyttävämpi..kerran toi jopa ruusun työpaikalleni! Ja vuosia myöhemmin bongasi minut toisessa työpaikassa ja alkoi pyörimään sielläkin..onneksi tajusi pian että että minulla oli poikaystävä (tai siis miesystävä,mutta kun se kuulostaa niin hassulta!) ja jätti asiat siihen..mutta niin,vaikka olikin harmiton,niin silti hyvin ahdistava. Hyi.
Toivotaan ensi vuodesta stalkkeritonta ja särytöntä vuotta! :)
Harmistus tuollaiset vaivat, toivottavasti helpottaa. Elämäni hevosellekin laitettiin kortisonia, tosin nilkkaan, ehkä hassu vertaus tähän mutta se tuli ensimmäisenä mieleen ja minun tekee vieläkin kipeää kun muistelen mihin kaikki tuo hevosen kanssa johti. Paranemisia. Oikeastaan halusin kommentoida kuvia, ihana tämä sarja. Hempeä ja makea, muttei mikään ällö-sokerinen. Kuvittelen, että nugaa maistuu samalta.
ReplyDeleteVoi miten toivon että toivut vaivoistasi ja että uusi vuosi tuo tullessaan parempaa vointia.
ReplyDeleteMinulla taas sukurasitteena asthma ja olen siihen taipuvainen....lääkettä vedän henkeen kun on pakko ja flunssasta kun muut paranee niin minulla se jää keuhkoihin ja nytkin yskin kohta viidettä viikkoa.
Lasteni kautta taas on tutuksi tullut allergiat ja tyttärelläni niin paha ettei tiedä mitä suuhunsa laittaa...käy siedätyshoidossa (muistinko tuon suomeksi oikein?) kolmatta vuotta ja sen verran on ollut siitä hyötyä että voi jo pikkuisen palan maistaa omenaa.
Ihania kuvia sinulla ja olet jakanut paljon iloa elämääni blogisi kautta kuluvan vuoden aikana...tai vajaa vuosi sittenhän muistaakseni vasta blogisi löysinkin....
Nanna Susi ...mainio taiteilija....
Jaksamista ja lämpöisiä ajatuksia näin vuoden lopulla Annelta
Dear Tanja,
ReplyDeleteget well - and I like the pink tone in tone in your pictures. Heart-healthy colour...
Ariane.
Kaylovesvintage, well yes, sometimes gentle pinks feel so good :)
ReplyDeleteNiina, minusta jokaisen kipu on paha asia, jokainen kokee sen omassa vartalossaan omalla tavallaan. Eihän näitä verrata tarvitse. Ja kyllä minusta valittaa saa :) Tosi harmi, että tuollaisia todellisesti pelottavia sairausriskejä on suvussa. Arvaan kyllä, että huolettaa. Itse en juurikaan tiedä omasta geeniperimästä, jotain kyllä. Mutta tää reumahomma tuli kyllä aika puskista muutama vuosi sitten.
Martta, oi ajattelen hevostasi. Ei ollenkaan huono mielleyhtymä. Hevoset ovat niin hienoja! Jos minullakin olisi tuollainen kokemus, muistuisi se varmasti mieleeni. Eläimen kipu on minusta aina kamalampaa kuin ihmisen, kun niillä ei ole samanlaista asian käsittelykykyä kuin meillä tässä asiassa. Kiitos sinulle!
Anne, kiitos paljon kaikesta mitä sanot. Tuo astma on hankala kans. Parilla ystävälläni on astma, ja pahimmillaan se vaikuttaa pelottavalta. Itse olen aina ollut tosi terve ennen tätä, ja minulla on ottanut koville kaikki tää. Tosin jalat ovat olleet ihan lapsuudesta asti heikko kohtani, mutta eri tavalla, ei näin vakavalla.
Ariane, everything what u say is always so pleasing! Thanks again.
Täällä onkin pitkä keskustelu, jota en nyt jouda lukemaan, vaan toivotan vain lyhyesti terveempiä aikoja sinne! Ja tuo Ihantolan talo se vaan on niin ihanan piparkakkumainen. Asun itse tuossa aika likellä, mutta tuo talo se vasta olisi herkullinen paikka majailla. Oi!
ReplyDelete