12/01/2011
not having a calender and a love thing
Tänään muistin asian vasta ensimmäistä kertaa tämän vuoden puolella – minulla ei ole vielä 2011-kalenteria, enkä ole leijailultani sellaista älynnyt kaivatakaan. Uskomatonta! Pitänen tätä kuitenkin hyvänä merkkinä siinä mielessä, että kalenteriton elämä olisi mielestäni ideaali. Olisi vain sen verran mielessä pidettävää, että muistaisin päivämäärät ja kellonlyömät. Tuo on kuitenkin sen verran epärealistista tuubaa, etten ole edes harmissani moisesta mahdottomuudesta. Sen sijaan esteettisesti ilahduttavan, pienikokoisen ja selkeän kalenterin löytymisen mahdottomuus ottaa kevyesti päähän. Edelleen kaipaan vuoden 2009 käsinsidottua pientä kalenterikaunokaista, jonka ostin Berliinistä. Siinä oli kaikki kohdillaan, paitsi suomalaiset juhlapyhät, mutta ei oikeastaan ollut vaiva eikä mikään merkitä itseäni liikuttavia merkkipäiviä kalenteriin omatoimisesti.
Miksi sitten olen leijaillut? No koska nivelkivut ovat edelleen, oikein hankalat ovatkin. Kipuleijailu ei ole kovin mukavaa. Mutta eniten ja korkeimmalle olen tietenkin leijaillut rakkaussyista. Myös hyvien ja harvoin nähtyjen ystävien läsnäolo on saanut mielen korkealle.
Jos ette häiriinny – ja ehkäpä sittenkin, vaikka jotakuta kyllästyttäisikin – luulen, että sydän (♥) kaikessa kliseisyydessään tulee olemaan tämän vuoden symbolini. Tähän asti se on itsestäni tuntunut lähinnä typerältä ja joutavalta markkinamiesten kuviolta, mutta nyt olen siitä yllättävän innoissani ja näen niitä joka paikassa. Haluaisin nämä.
Olen nähnyt paljon hyvin kylläisiä ja värikkäitä unia. Olen katsonut BBC:n Kolean Talon kolmanteen kertaan ja ollut vähän pettynyt, mutta taas myös inspiroitunut. Keitellyt aamukahvejani hävyttömän myöhään. Parkunut ja hekottanut, ja tietenkin myös möhöttänyt täällä kotonani aivan hiljaa, rauhassa ja tasaisesti. Vihannut syvästi loskaa, nollakeli on oikeastaan ainoa talvi-ilmiö, jota en siedä tippaakaan. Olen tehnyt pieniä suunnitelmia ja haaveillut. Unohtanut hetkeksi blogit ja ikävöinyt kameraa. Tänään pyykit, ompeluorientaatio sekä Orion.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Niin kaunis talvikattaus.
ReplyDeletePyykkipäivä minullakin, jos vain jaksaisin tuonne kellariin...
Toivon todellakin sinulle sydämenmuotoista vuotta!
Istun täällä virne naamalla, tulin niin onnelliseksi puolestasi. Hauska että voi tuntea tällaista ihan tuntemattomien tekstejä lukiessa, sanokoot kyynikot blogeista mitä tahansa <3
ReplyDeleteJa klikkailemalla kaikenmaailman blogilinkkejä sitä saattaa ihastua paljettisydänkenkäklipseihin...
Rakkausasialeijunnat ovat ihania, ihania, kun on edessä kevätkin... :-).
ReplyDeleteMutta nivelkivut, äh ja voih.
Oletko koskaan kokeillut kurkumaa? Sen sanotaan olevan avuksi tulehduksellisissa vaivoissa, etenkin nivelkivuissa.
Itse tilasin juuri Pukkaherbsiltä Tumeric- valmistetta, jossa on monta muutakin tulehduksiin ja nivelvaivoihin vaikuttavaa ainetta.
Minun nivelvaivani ovat toki satunnaisia ja tilasinkin nuo kokeeksi ihan kortisonin vähentämisen tueksi. Kurkuma on luonnon oma kortisonin veroinen lääke, kuulema...
-junika-
Onko Etsyssä ollut mitään kivoja kalentereita viime aikoina? Minulla on tyhmä HYY-kalenteri, blaaaah! Miksi niiden pitää käyttää niin vammaisia graafikoita, kysyn vaan!
ReplyDeleteVoi liikkis, Zappa näyttää niin tyttömäiseltä punasävyisten tekstiilien joukossa! Ihan karu sydän herkistyy -tyyppiseltä.
Ps. Jos nollakelit vituttaa liikaa, tarjoan edelleen koiranulkoilutuspalveluitani. Sulla on mun numero!
Ihana postaus, lukiessa tuli onnellinen ja rauhallinen olo.
ReplyDeleteOikein hyvää alkunutta vuotta sinne!
Liivia, minustakin tuo pöytä sivuvaloinen ja kynttilöinen näytti kivalta, harmitti räpsiä loppuunkuluneella pokkarilla. Kiitos kuitenkin! Kellariin käypi minunkin pyykkitieni. ♥
ReplyDeletePilvitarha, voi kuinka mukava kommentti, kiitosta vaan. Oon ihan samaa mieltä, että sanokoot kyynikot mitä vaan :) ♥
Junika, oi kiitos kun vinkkasit kurkumasta. Otan selvää. Suhtaudun itse sillä tavalla luonnonlääkintään, että kaiken kanssa olen mielellään maltillinen. Että en oo suuna päänä koittelemassa kaikenlaista, jo ihan siitäkin syystä, että on hyvä katsia aine/lääke kerrallaan, mikä tepsii. Esimerkiksi kliinisillä lääkkeillä on pitkät vasteajat, ja niitä en mieluusti turhaan syö, joten haluan todella tietää, mikä on lääkkeen ja mikä jonkun muun asian vaikutusta. Sen lisäksi pikkasen pelkään yhteisvaikutuksia. Mutta tietoa ja kokemuskia otan ilolla vastaan. Tulehdusta lievittävä kuulostaa hyvältä ominaisuudelta. Mutta rakkausleijunnat ovat vain hyväksi! Kiitos sinullekin ♥
e., pidän mielessä, olisi muutenkin kiva nähdä sinua. Soitellaanpa, niin katsotaan, milloin pääsisit käymään. Zappa on ollut maan mainioin tässä viime päivinä hassutuksineen. Mä aina tukahdun Etsyssä, eikä mulla ole sinne mitään profiiliakaan. Tai siis en oo ottanu selvää, miten siellä asioidaan. Aina tyssää siihen. Sieltä kyllä varmasti löytyisi. Mä olen kaikenkaikkiaan tosi old-school-ostelija, haluan hypistellä. ♥
Norppis, oi kun kiva! Ja kiitos samaa sinullekin ♥
Voi jestas miten suloiset balleriinat <3 Sydän on kyllä yksi kauneimmista symboleista,oli se sitten kilseistä tai ei.
ReplyDeleteIhanaa leijumista edelleen♥
ReplyDeleteKauniit ,ihanat kuvat sinulla.Pidän kovin.
Kyllä sydän symbolina pääkallon voittaa! Mullakin ovat olleet kalenteriasiat mielessä, lähinnä kunnollinen seinäkalenteri on hakusessa. Kalentereissa, joissa on hienot kuvat, on säännönmukaisesti liian vähän tilaa kirjottaa, ja niissä joissa on kunnollisen kokoiset päivämääräruudut on aiheina ehkä jotain possuja tai öö no jotain tylsää.
ReplyDeleteMutta mikä on sangen kiintoisan näköinen japanilainen kirja pöydälläsi?
Huokailtavan kauniit kuvat ja niin kivan letkeä postaus! Jos osaisin tehdä tuollaisen sydämen niin se tulisi nyt tähän: :)
ReplyDeleteIhania leijumisia sinne! Toivottavasti päiväsi oli hyvä pyykkeineen,ompeluineen ja Orioneineen.
Minä olen niin iloinen sinun puolestasi, sydän kuuluu totisesti kaikille.
ReplyDeletePidin näistä kuvista kovasti. Tuo pöytäkuva on kaunis.
Nuo popot ovat ihan mahtavan suloiset!
ReplyDeleteIhanaa tulevaa vuotta!
Näistä kuvistakin väreilee lämmin rakkaus :)
ReplyDeleteKaunista.
Minäkin toivon sinulle oikein sydämellistä vuotta!
Minullakin olisi pyykkipäivä. Rehellisyyden nimissä on kyllä mainittava, että se on oikeastaan joka päivä nelilapsissessa perheessä, missä nuorin käyttää pestäviä vaippoja. Mutta tänään olisi oikeasti pestävä muutakin kuin ne vaipat. Pyykkikone temppuilee. Menen siis pesutupaan.
ReplyDeleteTykkään sinun tunnelmista täällä ja toivon, että sydämenmuotoinen vuotesi on niin ihana, miltä se kuullostaa.
Minusta sydän on ihana kuvio. Toiset tykkää tähdistä, minä sydämistä. Pikkutyttö sisälläni kenties?
very cozy
ReplyDeleteRakkausleijailuhan on aivan ihanaa. Ja sydämet kans. Kannatetaan!
ReplyDeleteMinä hankin tälle vuodelle Moleskinen kalenterin, ja taidan olla aivan tyytyväinen siihen, tykkään sen ulkoasusta. Mutta kauniita kalentereita on kyllä harmittavan vähän tarjolla.
Kuinka Tammikuun täyteinen kirjotus ja kuvitus!
ReplyDeleteNollakelejä, haaveita, uskoa ja hetkissä leijailua. Onneksi oli nätit kuvat niin Tammikuu-vihani vähän rauhottu tätä myötä :)
I can only enjoy your pics, but they re still worth the visit!
ReplyDeleteHei, rakastan kuviasi. Ja sydän on vain kaikin puolin positiivinen symboli, kylvä vaan niin paljon kuin mieli tekee. Itse olen ollut taskukalenteriton jo 7 vuotta, enkä ole kaivannut ollenkaan.
ReplyDeleteDear Tanja,
ReplyDeletejust stopped to say your blog is like a warm cup of milk with a sprinkle of nutmeg for my soul!
and that you make me want to eat toast!
It is hard sometimes to translate but the mood and feeling is so clear.
Be well. You are lovely.
xo stephanie
i love, love the way you pair your photos together. this group is gorgeous, as always.
ReplyDelete