Herran jestas sentään! Jo toinen mökkireissu tälle kesälle! Ketunkorvessa tällä kertaa. Suomalaista kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Museot ja kahvilat pienen ajomatkan päässä, Kuninkaantietä ja muutakin Ruotsin vallan ajan merkkiä näkysällä. Minulle jotenkin helpompaa tuo tuollainen, että lammen takana näkyy eloisa maatila ja että on pikkujuttu hurauttaa vaikka johonkin pieneen näyttelyyn tai kirpputorille pällistelemään, jos alkaa mäntyseinät, kertakäyttöastiat ja paarmat tympiä. Oikein hävettää tunnustaa, mutta tunnustan silti, että ihan oikeassa korvessa taidan vähän ahdistua nykyään. Tai no, ihan kaikista eniten ahdistun sellaissa kertarysäyksellä rakennetuissa hirsimökkikylissä. Tämä tämmöinen mökki keskellä elävää maaseutua on kyllä oikeastaan aivan kiva, hetken. Tuolla meni kolme kolme päivää ihan kivuttomasti. Siellä oli mun perhe, metsämansikat, vadelmat, mustikat ja hevosia. Myös lämmin uimavesi ja soutuvene. Tietenkin kirja ja onneksi oma huone.
Mutta nyt olen taas Helsingissä, ja hetkeen ei tarvitse mennä minnekään. Hyvä.
Jestas sentään että on kaunista! Kyllä olisin minäkin viihtynyt. Täällä vaan tuijottelen näitä samoja seiniäni, tympii kaikki tämä sama, mutta nyt ei muu auta. Onneksi oli nämä kuvasi, kiitos:=)
ReplyDeleteSeutu oli kyllä todella kaunista, niin viljavaa ja kumpuilevaa, lampia siellä täällä, kauniisti pidettyjä maatiloja. Ja niinhän se on, että vaihtelua kaipaa itse kukanen. Sinun seinäsi ovat vaan niin kauniit, että melkein tuntuu uskomattomalta, että niihin voisi tympääntyä. Mutta niinhän se menee, omat nurkat on niin tutut. Itse taas kaipaan nyt sellaista, että saisi olla vaan kotona rauhassa. Vieraitakin on taas tulossa.
DeleteHenkeäsalpaavan kaunista!
ReplyDeleteMielettömän hieno tuo ensimmäinen, kuin maalaus!
ReplyDeleteWonderful pictures, loved the sunset over the lake
ReplyDeleteThis was a lovely blog posst
ReplyDelete