oi lupiinit!

Hain eilen vapaapäivän iloksi taas uuden lupiinipuskan. Tänäiltana suihkautan uutta hajuvettä ja poikkean työpäivän jälkeen pihajuhlissa.

pikakokkausta

Sunnuntaiaamuna teki mieli kohmeloruokaa, vaikka olo olikin aivan raikas ja virkeä. Olin vain nukkunut univelkaa pois puoli kahteentoista, ja johan se oli aivan nälkä herätessä. Taustalla räimäsi Daft Punkin uusin (joka on muuten varsin mukavaa kuunneltavaa), kun pilkoin sipulinvarsia kastikkeeseen.

Tarvitset mukavan pikaisesti valmistuviin kasvishampurilaisiin seuraavanlaisia ainesosia:

-kauraisia Reissumies-leipiä tai joitain muita littanaisia leipiä
-Hälsans Kökin sesampyöryköitä tai hampurilaispihvejä (tai jos haluat terveellisempää burgeria ja viettää aikaa keittiössä pidempäänkin, tee kasvispihvit itse esim linsseistä. Niin minäkin yleensä teen, mutta nyt halusin saada nopeasti purtavaa.)
-Kippari-juustoviipaleita
-punasipulia viipaleina, jotka uitetaan hetken punaviinietikan ja sokerin seoksessa
-tomaattiviipaleita
-ranskankermaa tai kermaviiliä, johon on pilkottu kevätsipulinvartta, tuoretta korianteria sekä maustettu seos mustapippurilla, tosissaan ytyllä sinapilla, suolalla ja valkoviinietikalla
-paprikamajoneesia
-jonkinlaista chipotlekastiketta

Laita kasvispyörykät tai -pihvit uuniin lämpenemään. Pilko punasipulit ja kaada niiden päälle hiukan punaviinietikkaa ja ripaus sokeria, pyöräytä muutamaan otteeseen sipulirenkaiden muhiessa. Sekoita ranskankermakastikkeen ainekset sekaisin. Viipaloi tomaatit. Paahda leivät paahtimessa. Levitä chipotlekastiketta leivän toiselle puoliskolle ja laita siihen yksi Kippari-viipale. Sen päälle tulee kasvispihvi sekä tomaatti- ja punasipuliviipaleet. Töräytä lusikallinen sipulista, korianterista ranskankermakastiketta täytteiden päälle, ja jos haluat oikein juustoisen burgerin (minä ainakin haluan) laita vielä toinen viipale Kipparia. Sipaise toiseen puolikkaaseen vielä paprikamajoneesia ja paina se herkkukasan päälle. Nauti jääkylmän ginger alen kanssa.

Tämä burgerihommeli on vähitellen kehittynyt, alkunsa se sai joskus Vegemestan ollessa kiinni, ja kun mieli teki juuri sen oloisia hampurilaisia, joita sieltä saa. Tai no oikeastaan ohje kehittyy koko ajan, koska yleensä sen koostumukseen vaikuttaa aivan se, mitä jääkaapissa sattuu olemaan.

Viitaten edelliseen postaukseen – mä en ole vielä ehtinyt syödä pihalla kertaakaan tänä kesänä. Se korjautunee pian, jos vain sää sallii. On nimittäin tulossa kesävieraita ja mulla pari vapaapäivää.

hei kukat, oottakaa mua!

Eipä ole monikaan asia niin hyvä kuin kesäilta on. Tuntuu niin vapaalta, kun on lämmintä ja pystyy tuosta vain liikahtamaan ulos, eikä tarvitse lähtiessä pähkäillä monetko kalsarit, villapaidat, huivit ja tumput laittaisi päälle(kkäin) (ääks anteeksi, että edes muistutan noiden olemassaolosta!). Olemisen vaihtoehdot lisääntyvät hurjasti kesällä.

Vapauden illuusiohetket sijoittuvat minulla kyllä lähinnä vain myöhäisiin iltoihin, lomaa minulla ei tänä kesänä juuri ole. On ollut huolia ja sairauttakin. Plussan puolella silti ollaan. Vähitellen alan päästä kesän kyytiin, vaikka missasin tuomenkukkahetket, omenankukkia taisin nähdä vain bussin ikkunasta, syreenikimpun poimin juuri ja juuri ennen kukkien lakastumista. Polkupyöräkin on vielä talviteloilla – ei hemmetti, kohtahan on jo juhannus! Meinasin jo olla vähän huonona, kun kaikki kesän olennaiset asiat vain hujahtavat ohi (hujahtavatko ne tänä kesänä jotenkin poikkeuksellisen nopeasti, kun on niin lämmintä, vai tuntuuko minusta vain siltä?), mutta tänä viikonloppuna ehdin poimia ison lupiinikimpun. Se lohdutti kesäkukkienrakastajaa. Terve taas!