04/04/2008

greyness is happiness

The sun is carrying happy summer promises though our (dirty) windows today. Sunshine eases my hunger for colours immediately. Two more sunny days and I'm ready to go back to soothing greyness in our home decoration. Each and every spring I feel momently that I really need more colours in my life. I do some colour experiments every year but my colour hunger goes by quickly when the sun light increases.

Yesterday I bought a new, grey summer dress and by that I'm wishing the greyness to be welcome to ours again! Certainly a drop and another one of cheerful colours are welcome too to be delightful companion to the greyness.




Kun on kyllin aurinkoista, voin taas rauhassa palata omaan harmaaseen ominaistilaani. Harmaa eri sävyissään on hyvää. Aina keväisin, maan ollessa paljaudessaan ja likaisuudessaan ankara, ajatuksiini iskee iloisten ja hurmaavaisten pastellivärien kaipuu. Mutta vaaleanharmaassa yleisvärityksessä taidan kuitenkin viihtyä parhaiten. Värit saavat pilkahdella ilokseni siellä täällä, kunhan eivät ala hyppiä silmilleni.

Eilen ostin kesämekon. Ja nyt se paistattelee ihanassa kevätauringossa. Rauhallinen ja hyväntuulinen on uusi mekkoni. Juuri niinkuin minäkin tänään.

15 comments:

  1. Ooh mitä sävyjä! Kaunis mekko, onko se Jackpotin?

    ReplyDelete
  2. Merja, näissä sävyissä minäkin viihdyn. Vielä kun saisi puunvärisen katon maalattua, niin se ei heijastelisi minua ahdistavaa lämmintä kajoa kaikkialle. Toive joka ei taatusti tässä asunnossa toteudu, mutta josta aina jaksan jauhaa. Taidan olla vähän pöpi. Mekko on Marc O´Polon. Voisi kyllä ihan hyvin olla Jackpotinkin :)

    ReplyDelete
  3. Hurmaava mekko, ja kuvat! Myös pientä hattuhyllyäsi ihastelen, sellainen kun on epätoivoisessa etsinnässä itsellä :)

    ReplyDelete
  4. your posts are so pretty as is the dress

    ReplyDelete
  5. Niin kaunis mekko! Ja rekvisiitta myös - taas on kuvat kuin kauniista sisustuslehdestä!

    ReplyDelete
  6. Hitsin hitsi, miten voi olla mahdollista etten ole ennen (muistaakseni ainakaan) piipahtanut blogiisi! Onneksi sen tein tänään ja jäin varmasti vakivieraaksi heti kättelyssä.

    Mekko on kuin tuulen henkäys, ihanan kevyt ja niin kaunis. Voih, kun voisi pitää tuollaista kaunista itsekin! Mulle vaan ei mekot sovi. Nyyh. Tietysti jonkun saman tyylisen tunkikamallisen paidan voisi hankkia :-)

    Ihanaa viikonloppua!!

    terkuin Hannis

    ReplyDelete
  7. I love the dress - I made my god-daughter a dress in the red colourway a few years ago and I still love it xx

    ReplyDelete
  8. Voi ihanuus mikä naulakko ja tietysti mekkokin!

    Kuvasi ovat kyllä niin kauniita!

    ReplyDelete
  9. Sanctuary sen jo sanoi - olet kyllä lehtikuvaaja tai -stailaaja ainesta!

    ReplyDelete
  10. maanantaita,olinpas kommentoinut tuonne edelliseen vaikka tähän piti siis niin hieno tuo kuva ihan kuin jostain ranskalaisesta kodista jos et pahastu kun sanon näin! Olet todella hyvä kuvaamaan!

    ReplyDelete
  11. Kaunis on mekkonen, kevättuulen henkäys, hiljainen hipaisu, hauras ja herkkä.

    ReplyDelete
  12. I read in your other post that you had a lovely brunch, it sounded really nice and is a perfect time to spend time together:-)

    ReplyDelete
  13. Inkivääri, hurmaava hattuhylly on naapureidemme lahjoitus. He kun eivät niinkään välitä tuollaisesta kulahtanaisuudesta.

    Sew Nancy, thank you so much!

    Sanctuary ja Vintage Living, kiitos! Luulenpa että vuosikausíen ahkera sisustuslehtien plärääminen on aivopessyt minun kuva-ajatteluani. Kuvien ottamisen saralla tunnen edelleen olevani ihan noviisi, joten kommenttinne ilahduttavat minua kovasti. Sisustuslehtikuvaajan ammatti ei pöllömpi olisikaan. Pitäisköhän alkaa opiskelemaan valokuvausta?!

    Hannis, kiva kun "tulit käymään"! Mekot ovat minusta ihanan helppoja vaatteita. Luulenpa, että jokaiselle löytyy mekkomalli, joka sopii. Mutta tärkeämpää tietysti onkin, viihtyykö itse.

    Pipany, goddaughters are so nice to have, since dress-making for them is so fun, for example. I've two little, sweet goddaughters.

    Hanna, naulakko tosiaan on mainio. Ilahduin kovin, kun naapurit kiikuttivat sen meille vintin kätköistä. Ainoa harmillisuus siinä on se, että sitä on joskus lyhennetty ja samalla siitä on poistettu siihen kuuluvat kauniit kannattimet ja isketty rumat reiät (ei edes symmetrisesti), joista se kiinnitettään ruuveilla. Olen ajatellut, että voisihan reiät kitata umpeen, mutta silloin naulakko täytyisi maalata uudelleen. Ja minä tykkään juuri tuosta hilseilevästä maalista ja turkoosihtavasta harmaasta väristä.

    Anu, huomasin kommenttisi edelliseen postaukseenkin, en vain ole ehtinyt vastata :) Minulla tulee kommentit myös sähköpostiin, joten huomaan kyllä vanhempiinkin postauksiin tulleet kommentit. En voisi millään pahastua, jos kuvissani on ripaus ranskalaisen kodin tunnelmaa. Jos en nyt suoranaisesti sitä tavoittelekaan, niin paha asia se ei millään muotoa ole. Kiitos!

    Magi. Minustakin mekko on kevättuulen henkäys. Ja ulkona on ollut jo monena päivänä niin hyvä kevättunnelma, harmaudesta ja sumusta huolimatta. Eilen näin västäräkin!

    Making it lovely, thanks for your visit and nice comment! The brunch really was a pleasure.

    ReplyDelete
  14. Nyt vasta huomasin nämä kauhean ihanat pajunkissat! Todella kaunis kuva.
    Mekoista olen samaa mieltä. Harmittaa niin vietävästi kun olen kulkenut liian monta vuotta housuissa.
    Vasta pari vuotta sitten huomasin että hyvänen aika, minun on niin paljon parempi olla mekossa/hameessa ja kunhan se on sopivan tyylinen, se sopii minulle paljon paremmin kuin housut. No, molempi parempi, housut eivät ole mitenkään pannassa.

    ReplyDelete
  15. Violet, kiitos kuvakehusta. Opettelen käyttämään uutta kameraa, ja tarkennus näyttäisi tässäkin olevan vähän pielessä. Ihan kiva silti.

    Mekot ovat minusta tosi mukavia päällä. Hameessa ja paidassa en viihdy ihan niin hyvin. Minä olen kyllä laiska pukeutumaan, tai siis miettimään kivoja asukokonaisuuksia. Aika hassua, sillä olen kyllä kiinnostunut vaatteista ja osittain muodistakin. Itseäni en vain jaksa tällätä. Kuljen lähes aina farkuissa ja jossain peruspaidassa. Mä tarvitsisin jonkun nokkelan tyypin etsimään vaatekaapistani kivoja vaateyhdistelmiä ja sparraamaan minua kaunistautumiseen. Ennen jaksoin keskittyä ulkonäkööni enemmänkin, mutta nykyään olen auttamattoman laiska. Kyllä mä siis ihan siistinä kuljen, mutten en jaksa panostaa hauskuuteen ulkonäössäni, muuta kuin erityistapauksissa. Yksi juttu, minkä huomaan vaikuttavan on se, että mulla on ollut näitä inhottavia niveltulehduksia jo pitkään jaloissa. Mä huomaan sen vaikuttaneen minäkuvaan sillä tavalla, että en halua "paljastaa" jalkojani. Tänä talvena en ole hameita/mekkoja päälle laittanut. En kyllä tiedä näkyisikö tulehdukset ulospäin, mutta itsellä on tarve pitää "paksut" jalat piilossa.

    ReplyDelete