Another pretty blueish thing is a little citrosa geranium (the lowest photo) . My neighbour gave it to me. The upstairs neighbour who owns so much exciting treasures. Thank you J!
Tessa Kiros: Piri Piri Starfish ...Portugal Found... Keittokirja, jonka hankin rakkaudesta siniseen, heh, en niinkään portugalilaiseen keittiöön. Ei kai missään kielletä ostamasta keittokirjaa johonkin muuhun tarpeeseen kuin ruoanlaiton avuksi? Itse asiassa minun täytyykin heti alkuun puolustautua, että aika harvoin käytän keittokirjaa kokatessa. Sen sijaan innoituksen lähteeksi ja iltalukemiseksi kyllä käytän silloin tällöin. Ja sitä paitsi kirja on ihana! Kuvat ja värit, mmm, herkullisia. Astiat kuvissa, ja kaikki muukin posliini, laatat, voih, tahdon Portugaliin!
Niinkään varma en ole kaikista resepteistä. Vaikka olenkin perso ruoalle ja lähes kaikkiruokainen, minun täytyy myöntää, että ennakkoluuloisuus pukkaa päälle, kun kyseessä ovat vaikkapa mustekalat tai osterit. Hrr, suutuntuma niitä järsiessä on minusta aika niljakas. Ja minusta ruoka, joka tuntuu suussa liian villiltä, ei ole kovin hyvä ruoka. Niin, ja vaikka muuten uskaltaudun helpostikin ruoan kanssa uusille urille, olen ehdottoman epävarma kaikkea sellaista kohtaan, joka jo eläessään on näyttänyt arveluttavalta. Jotain silti löytyy minullekin kirjan resepteistä - kasvisruoka- ja jälkiruokatarjonta vaikuttavat oikein herkullisilta.
Kuvasarjaan pääsi mukaan myös uusi tuoksupelargonian poikanen - siniseen ruukkuun kun on pantu kasvamaan. Sain poikasen lahjaksi naapurilta. Samalta, jolla on ihana aarreaitta kotinaan. Kiitos J!
Sinä siellä!!!
ReplyDeleteTuoksupelargonia on
ihastuttava kasvi!!!<3<3<3
Minullakin on muinoin sellainen ollut,mutta sain sen kiikuttaa aika pian autotallin taakse pöpelikköön(lue kompostiin)...
Meillä oli aikoinaan liian innokkaita pikkupikku apulaisia,jotka kastelivat kukkiamme mennen,tullen ja palatessa ja vielä vähän muulloinkin,joten muutamat kukkayksilöt sinnikkyydestään huolimatta,uupuivat veden paljouteen...=O(
Voih,niitä rahapuita ja kaktuksia,jotka luotamme lähtivätkään!!!
Tuosta tuoksuvaisesta erikoisuudesta tulee alakouluajat mieleeni.3-4luokka!!!
Englannin kimurantteja sanoja opettelimme Anna-opettajan tiukan silmän alla,tuoksupelargonian lehtiä nuuhkutellen!!=O)
Tuoksu jäi mielleeni paljon paremmin sanojen sijaan!!!
Mielenkiintoinen on uusi kokkauskirjasi!!!
Fiilistelykirjoja on syytä olla!!!
<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3
Rapsutus karvakuonolaiselle!!!
Ja mukavia loppukesänpäiviä sinulle Tanjuskainen!!!=O)
Hihhih! Täällä toinen samanlainen...omistan useamman keittokirjan, vaan empä ole koskaan niistä ohjeita ottanut saati sitten kokannut niiden mukaan.
ReplyDeleteKuvat ovat puoli ruokaa. Tunnelmat, astiat, kattaukset... keittokirjat ovat vain jotenkin niin houkuttelevia :)
Upeita kuvia jälleen kerran. Sinun kuviasi katsellessa tulee aina niin "Ranskalainen fiilis".
Siis ostaako joku keittokirjoja reseptien vuoksi? En minä ainakaan. Hyvältää näyttää uusin Kiroksen kirja. Saatanpa hankkia, vaikken edes erityisesti sinisestä välitä.
ReplyDeleteKatinkainen, suuri kiitos ihanasta kommentistasi! Minulla taas santpaulia on sellainen kukka, josta tulee kouluajat mieleen. Viidennella luokalla me oppilaat saimme tuoda jotain kodistamme luokkaa ilahduttamaan. Meiltä lähetettiin pieni santpaulian alku luokkaan, ja jestas, että siitä kasvoi iso ja kukkivainen sen lukuvuoden aikana. Jostain syystä se tykkäsi olla luokassa.
ReplyDeleteAda och Emil, juurikin kattaukset ja ruokakuvat tekevät keittokirjoista kiinnostavia. Sitten taas sellaiset kattauskirjat, voi blääh, niistä en tykkää yhtään. Hyvät jutut tulee usein kuin varkain. Eniten tykkään sellaisista huolettomista, mutta kotoisista kattauksista, missä ruoka ja eripariset, vanhat astiat ovat pääosassa. Joku liina saa olla, mutta ei mitään liian värikoordinoitua ja pönäkkää.
Ja ah, kuinka olenkaan mielissäni, jos kuvistani välittyy ihastukseni Ranskaan. Se ei kylläkään ole tarkoituksellista, mutta hauskaa, jos jotain tuosta ihastuksesta tulee kuviinkin.
Kesiah, naurattaa. Täytyy tosiaan myöntää, että useimpia keittokirjoja katselen pelkästään inspismielessä. Hyvät ohjeet ovat vain bonusta. Mutta Mysi Lahtisen keittokirjat tekevät poikkeuksen. Niissä on niin hyviä reseptejä, että aivan sama, mitä on kuvituksena. Tykkään hänen keittiöfilosofiastaan.
Onpas hauska tuo kirjan nimi :DD
ReplyDeleteHaluan tuon kirjan! Siltikin vaikka kaksi Tessa Kirosta on hyllyssä kertaakaan niistä kokkaamatta, ja vain kahdesti on selattukin. Mutta haluan. Näyttävät niin houkuttelevilta, että niitä haluaa kuin lapsi karkkitiskin edessä.
ReplyDeletePortugalilainen keittiö oli kyllä hmm. aika yksinkertainen, suolainen ja rasvainen. Mutta afrikkalaisten ravintoloissa sai ihania pöperöitä. Haluaisin taas Lissaboniin. Oih.
What a dream in blue, grey and white colours!! A selection of my favourites!! I really love to look on your blog!!! Oh yes, I missed it the hole summer holidays long :)....... Take care and I thank you for those amazing pictures!!!! ....*Marie*
ReplyDeleteMarikki, hyvällä kirjalla hauska nimi!
ReplyDeleteLiivia, minen ole käynyt Portugalissa, mutta juuri tuollainen mielikuva minulla oli maan ruoasta. Mutta silti sinne haluttaa. Posliini- ja astiahulluutta ruokkimaan.
Marie, your friendly words make me really happy. Nice that you are back!
Mulle myös tuo kirja!
ReplyDeleteKaksi mullakin jo ennestään ,jonkun verran niistä kokkaillutkin, kuvia nautiskellut senkin edestä.
and here I sit in France, reading a cookbook called The Food and Cooking of Finland and dreaming of Lapland! If a book on the food of France (Brittany in particular) should capture your attention perhaps we could swap homes for a while???
ReplyDeleteLooks good your APPLE PIE !
ReplyDeleteRini - the Netherlands