Oh boy - en ihmettele että ihastuit ja palakin taisi jäädä.Olen käynyt yhden kerran Tetouanissa kun olin 11 vuotta. Olin liian nuori. Olin siinä iässä kaikenlisäksi että ujostelin kovasti naiseksi muuttuvaa kroppaani kun tunsin että miehet katselivat. Minulle jäi koko matkasta hiukan pelokas olo. Nyt voisi sen uusia kun on sinut jo itsensä kanssa eikä kaikista katseista hätkähdä - jos niitä enää edes tulee;-)
violet, kyllä minullekin jäin hiukan pelokas olo, mutta ihan vaan inasen verran - tai ei pelokas oikeastaan, vaan mukavasti jännittynyt. Tuo miesasia oli jännä, ystävät, joiden kanssa tuolla olin, olivat pariskunta. Ja kun kuljimme kaikki yhdessä, saimme me naiset olla ihan rauhassa. Mutta jos minä ja Jenny kuljimme kaksin, oli enemmän kiinnostuneita katseita ja peräänhuutelijoita. Mutta se täytyy sanoa, että minuun teki suuren vaikutuksen vanhat miehet, jotka kahvilassa tulivat meille juttelemaan tosi ystävällisesti ja kiinnostuneesti, ja he kertoivat maastaan ja kaikenlaisesta. Hyvin ystävällisia ja auttavaisia olivat. Samoin taksikuskit ja oikeastaan ihan kaikki. Se oli hienoa.
Liivia, tuon ränsistyneen kahvilan seinä oli niin hurmaava, että järki meinasi lähteä. Voisinpa minäkin ottaa tuollaisen. Kuvittelen, että tykkäisit tuosta paikasta.
Oh boy - en ihmettele että ihastuit ja palakin taisi jäädä.Olen käynyt yhden kerran Tetouanissa kun olin 11 vuotta. Olin liian nuori. Olin siinä iässä kaikenlisäksi että ujostelin kovasti naiseksi muuttuvaa kroppaani kun tunsin että miehet katselivat.
ReplyDeleteMinulle jäi koko matkasta hiukan pelokas olo.
Nyt voisi sen uusia kun on sinut jo itsensä kanssa eikä kaikista katseista hätkähdä - jos niitä enää edes tulee;-)
Tahdon tuollaisen tokan kuvan seinän!
ReplyDeleteNiin ja tuonne myös, mutta se onkin kai jo ihan selvää!
violet, kyllä minullekin jäin hiukan pelokas olo, mutta ihan vaan inasen verran - tai ei pelokas oikeastaan, vaan mukavasti jännittynyt. Tuo miesasia oli jännä, ystävät, joiden kanssa tuolla olin, olivat pariskunta. Ja kun kuljimme kaikki yhdessä, saimme me naiset olla ihan rauhassa. Mutta jos minä ja Jenny kuljimme kaksin, oli enemmän kiinnostuneita katseita ja peräänhuutelijoita. Mutta se täytyy sanoa, että minuun teki suuren vaikutuksen vanhat miehet, jotka kahvilassa tulivat meille juttelemaan tosi ystävällisesti ja kiinnostuneesti, ja he kertoivat maastaan ja kaikenlaisesta. Hyvin ystävällisia ja auttavaisia olivat. Samoin taksikuskit ja oikeastaan ihan kaikki. Se oli hienoa.
ReplyDeleteLiivia, tuon ränsistyneen kahvilan seinä oli niin hurmaava, että järki meinasi lähteä. Voisinpa minäkin ottaa tuollaisen. Kuvittelen, että tykkäisit tuosta paikasta.