Please tell me that it's ok to keep Christmas ornaments in a glass jar at the same time when Hepatica nobilis is in bloom! A friendly gentleman in a flea market gave those super beautiful and thin Russian antique baubles to me and I am so excited about those that I definitely am not able to keep them out of my sight till the next Christmas. Besides, aren't they very springlike what comes to the colour? Mwah to the glass baubles! But gently - those are very very fragile.
Löysin tieni blogiisi ensimmäisen kerran. Sanon aina että "my house, my rules" ja sama sääntö pätee tässäkin tilanteessa :-) Kauniita ja keväisen värisiä nuo ovat eikä ole mitään lakia mikä rajoittaisi ns. joulukoristeiden käytön vain muutaman viikon ajaksi joulukuussa :-)
ReplyDeleteHyvää alkavaa viikkoa ja terveiset Alankomaista,
Katja
Tanja, kuvasi ihan kuplivat hyvää mieltä!
ReplyDeleteOn ihanaa, että vielä löytyy hyväntahtoisia ihmisiä! Pitäisin joulupallot esillä jo pelkästään tuon hyvän mielen tuoneen muistonkin takia.
Kiitos mekon tiedoista!
Onneksi kesä- ja kevätkukkia löytyy ihailtavaksi myös luonnosta, ja ehkäpä ne ovat juuri niitä kauneimpia; sitkeitä selviytyjiä vuodesta toiseen. Yhtä vaihtoehtoa mietin, kun kerroit kaipaavasi ulkokukkia; olisiko sinun mahdollista laittaa kukkalaatikkoa ikkunasi alle ulkoseinään? Joskus olen kuvissa tällaisia nähnyt, tosin vaativat tietynlaisen ulkoseinän ja ovat ehkä työläämpiä hoitaa, mutta olisivat ihania katsella ikkunasta!
Tuhkimo
Mistä oikeastaan on keksitty että värilliset lasipallot kuuluisivat vain jouluun? Anti olla vaan. Ovat kauniita ja sinä nautit niistä.
ReplyDeleteIhana mies se joka antoi.
Eilen ruokakaupassa yksi aika kekkulissa oleva miesasiakas alkoi kehua vuolaasti nuoren kassaneidin kauneutta. Sitten huomasi minut siinä jonossa ja sanoi että ihailee toki minuakin "vaikka ei pidä sinisestä ollenkaan" (Mulla oli paljon sinistä päällä).
Tulin niin hyvälle mielelle ja kiittelin rehellisyydestä;-)
Katja, tervetuloa. Tuo sääntö on hyvä sääntö, sitä minäkin aina toitotan. Ei tässä itse asiassa mitään erityistä joulupallokriisia tarvinnut edes käydä. Lähinnä lämpimikseni höpötän. Kiitokset Alankomaiden terkuista :)
ReplyDeleteTuhkimo, minusta tuntuu, että tapaan ja tunnen aika paljonkin tosi hyväntahtoisia ihmisia. Tosin vastapainoksi myös niitä toisenlaisia... Mutta muistan paremmin ne hyväntahtoiset, kurjat tyypit hetkellisesti kyllä voimakkaammin, mutta ne hyväntahtoiset puolestaan pidempään.
Ja mitä kesäkukkiin tulee, olen miettinyt tuota samaa, ei vain onnistu ihan helpolla niiden laittaminen ja hoito. Ellen laittaisi vain avautuvien tuuletusikkunoiden kohdalle. Mun ikkunat on suoraan etelään päin, joten seinustalla on kyllä myös ihan järkyttävän kuuma. Ehkä tyydyn ihailemaan vain muiden istutuksia ja luontoa. Kesäkuulle on haaveissa myös paljon matkustelua, joten en olisi niitä täällä edes kastelemassa.
piilomaja, nii just, minusta nuo sitä paitsi ovat niin kauniitakin, että olisi sääli pistää ne esille vain jouluna. Nautin niistä siis just silloin kun huvittaa. Se kirpparimies vain tosiaan antoi ne. Kysyin paljonko maksavat, ja hän vastasi hetken mietittyään, että ota ne ihan ilmaiseksi. Tuntui vähän hoopolta ja tarjouduin vielä maksamaankin. Ei halunnut niistä kuitenkaan mitään. Erikoista. Mutta ostin minä pari maljakkoakin :)
Hyvin hauskan kuuloinen tuo kassatilanne, erityisesti tuo sininen juttu. Kekkulilaisten jutut ovat kyllä toisinaan rasittavia, mutta ei toki ihan aina. "Tunnen" Pispalasta yhden hauskan kekkulin, joka lähes aina onnistuu laukaisemaan jotain aika legendaarista. Ja lähes joka kerta törmään häneen. Ja minusta tuntuu, ettei hän koskaan muutu. Nyt näin häntä vain vilaisulta Rajaportin saunalla, mutta juttujaan en kuullut. Viisas mies oikeasti, viina vain taitaa hallita elämäänsä. Tosin hän on sanonut että on itse valinnut viinan. Jotenkin kykenen kunnioittamaan hänen sanojaan, vaikka vähän skeptinen olenkin.
Noita palloja on vielä sellaisia vaaleankeltaisia ja yksi kellanvihertävä, ne ovat eri kulhossa hajuvesikokoelman vieressä värikoordinaatio- ja mahtumisproblemaattisista syistä. Ne ovat niin hauraita, että ne meinaavat murentua pelkästä katseesta.
ReplyDeleteJoo, en mää osaa suhtautua kekkulimiesten juttuihin lähtökohtaisesti niin että mitä känniläinen höpisee.
ReplyDeleteNiissä voi olla aivan helmiä ja usein ovat arkaa ja nöyrää porukkaa.
En mää mistään riehujista välitä mutta tämä eilinenkin oli aivan sympaattinen. Osti itselleen ainoana ostoksena muuten sellaisen vaateharjan, semmonen tarrasysteemi jolla putsataan pölyä vaatteista. Minusta se oli aika yllättävä ostos sen näköiseltä mieheltä mutta niinpä vain osti!
piilomaja, niin ovatkin, monesti nöyrää porukkaa. Arvokkaita hekin. Ja vaikka viina vaikuttaa niin kovasti persoonallisuuteen, minusta heillekin kuuluu ihan sama kunnioitus kuin muillekin. Esimerkiksi tuo Pispalan miekkonen on sanonut minulle monia niin viisaita asioita, joita ei "paremman väen" kahvipöydissä monesti kuule. Minulla voisi periaatteessa olla kovastikin antipatioita alkoholisteja kohtaan, koska voisin sanoa, että menetin lapsuuteni yhden sellaisen tähden. Olen kuitenkin jo aika sinut homman kanssa. Joistain asioista jopa kiitollinen. Ei nää hommat sillai saa mennä, että olis vaan yksi malli, miten täällä hyvin eletään. Riehujista en minäkään välitä - no kuinka voisinkaan, kun pelkään - mutta nuo tuollaiset sympaattiset tarraharjan ostelijat, jotka ilmaisevat huomioitaan lähinnä vain piristävät päivää ja hyvinä hetkinä tuovat jotain uutta näkökulmaa asioihin. Huvittavan huomion muuten tein tässä männä aikoina junassa, kun kekkuli tuli mulle juttelemaan. En ollut erityisesti juttutuulella, vastailin silti harvakseltaan mutta kohteliaasti. Sain paheksuvia katseita muilta, kun sillä lailla olin ystävällinen juopolle. En ihan ymmärtänyt, kun ei hänestä mitään suurta häiriötä ollut.
ReplyDeleteTästähän saadaan kunnon kännikalakeskustelu!
ReplyDeleteEi kun se piti vielá että saman huomion olen tehnyt: monet katsovat kauhean pahasti tai ainakin ihmeissään jos ryhtyy juttusille laitapuolen ihmisten kanssa.
Ja yhdellä junamatkalla Hesasta Treelle oli muuten yksi tuollainen tasan vaunun ainoa joka tarjosi apuaan kun näki etten sitten millään jaksa nostaa matkalaukkua hyllylle...
Hahaa, juu :) Ehkä se epäileväisyys ja paheksunta on vaan pelkoa ja epävarmuutta siitä miten humaltuneen kanssa jutellaan ja ollaan. Mulle se on niin tuttua, että kai siksi niin luontevasti kykenen vaihtamaa ajatuksia satunnaisen junajuoponkin kanssa. Sillä se on sanottava, että ihan samanlaistahan se ei välttämättä ole kuin selväpäisen. Ihan hullua, huomaan että kun ajattelen asiaa nyt tarkemmin, kykenen olemaan ystävällinen iäkkäämmille humalaisille, mutta nuoret kännärit (usein isoääniset) ottavat mua hermoon ihan tosissaan. Ei multa tällaista armollista asennetta heille jaksa riittää. No mutta eipä heiltä myöskään mitään viisauksia tipu! Niiltä tippuu lasiset kaljapullot vaan kulkuteille, ja sekös mua raivostuttaa.
ReplyDeleteSe on ehdottomasti luvallista :) Minäkin olen saanut lahjaksi kauniita lasisia saksalaisia joulukuusen koristeita. Vain yhden olen onnekseni onnitunut rikkomaan. Meni tuhannen säpäleiksi, toivottavasti sinun pallosi pysyvät ehjinä.
ReplyDeleteOmpas nätit, noita pitäis päästä pitelemään niin tuntis niiden herkkyyden.
ReplyDeleteIhana herra kuka ne sulle kiltisti antoi. Ehkä se tiesi, että ne menee hyväänkotiin :)
Hyvät keskustelut täällä teillä Violetin kanssa. Kekkuli on ihan huippu sana!! Hihittelen täällä sille...
Lisään vielä kekkulikeskusteluun että se onkin hyvä sana, kekkuli. Omalta osaltani ainakin käytän sitä merkitsemään niin humalaa kuin tietynlaista ihmistäkin. Kekkuli ei ole kuitenkaan välttämättä humalassa vaikka aika usein onkin!
ReplyDeleteNehän ovat kuin saippuakuplia! Niitä sellaisia, mitä lapset puhaltelevat yhtä aikaa sinivuokkojen kanssa. Sopivat hyvin yhteen. Usko pois vaan!
ReplyDeleteAivan ehdottomasti pidät esillä! Huolaus... voin aivan tuntea ihanan hauraan lasi sormissani. Joulupallofetissi.
ReplyDeleteIhana kännikala-keskustelu. Lapsillekin olen opettanut, että samalla viivalla ollaan kaikki. Kännissä ja selvinpäin, elämänmakuisina.
ReplyDeleteKirjailijatar, pari palloa on jo säröllä. Tiedän, että nämö rikkoontuvat joskus. Mutta nautin niin kauan kun pysyvät kasassa.
ReplyDeleteHanna, sa muuta, kekkuli ON hyvä sana. Otan heti käyttöön :) Kiitos vaan Piilomajaan taas verbaali-inspiraatiosta!
Outi, mun onkin tehnyt mieli puhaltaa saippuakuplia...
KirsikkaK, minullakin joulupallofetissi. Mulla on niitä niin nolot määrät, ettei mitään järkeä. Ja tosiaan samalla viivalla kaikki. Hyvä kun opetat.
the baubles are so pretty....a really lovely colour....xx
ReplyDelete