18/11/2010

vaan kun ei


Minun tekisi ihan hirmuisest mieli kuumaa ja vahvaa keittoa. Tai jopa jotain tujakampaakin ruokaa, jotain joka MAISTUISI. Vaan en jaksa keittää. Olisipa lähellä joku paikka, johon voisi mennä tällaisena rähjäisenä ja tilata höyryävän keittokupin. Ei tässä lähellä ole mitään, tai on, mutta vain pizzerioita ja todella ankeita baareja löytyy pari. Hengittelen kuivan suuni kautta ja jo aika malttamattomana odotan flunssan poistumista vetelästä vartalostani. Kaupan tölkkikeitosta voisi maustamalla saada jotain... Ikävä on jo myös hyvien ihmisten ilmoille. Monenlaista asiaa malttamattomana odottelen.

7 comments:

  1. Parantumisterveisiä lumisen katon alta.

    ReplyDelete
  2. Anna Emilia, kiitos! Täälläkin muheva kerros lunta katolla. Mun Zappa kävi äskettäin vähän telmimässä, mutta ei katolla sentään.

    Oi ei, kuvat ovat yhtäkkiä muuttuneet pienemmiksi!

    ReplyDelete
  3. Parantumista jo ajattelin silloin kun valittelit kurkkukipua....joten toivotaan että menee pian ohi. Ikävä sairastaa yksin. onneksi seuranasi ihana Zappa.
    Oma koirani oli tänään pesussa, ensimmäistä kertaa 6 vuotisen elämänsä aikana oikein koirapesulassa, tähän asti on pesty itse ja kyllä oli tänään vaivatonta!
    Ihanaisia nuo sinun mööbelisi myös mitä kuvissa pilkahtaa....
    Ajatuksin Anne

    ReplyDelete
  4. Pikaista parantumista :)

    Mulla on juhlien jälkeinen väsymys ja tänään olisin myös kaivannut keittäjää keittiöön puolestani :)

    ReplyDelete
  5. Toivottavasti paranet pian. Minä sain tänään mahdottoman hyvää kukkakaalikeittoa. En itse osaisi tehdä ollenkaan niin hyvää.

    ReplyDelete
  6. Anne, kurkkukipu on onneksi laantumaan päin, viime yönä iski nuha, kuume jatkuu. Voi minua höppänää, mitä minä täällä tällaista selvitystä teen :) Yksin on kyllä ikävä sairastaa, mutta enpä minä toisaalta jaksaisi olla seurallinenkaan. Naurattaa tuo pesulahomma. Näen silmissäni kuinka sinun iso ystäväsi nostetaan pesupöydälle, vaikka en edes tiedä miten se tapahtuu koirapesulassa, hih. Minä pesen aina Zapan itse. Ja se tapahtuu hyvin hyvin harvoin. Sillä on ihana turkki, se kun ei ole rasvainen juuri ollenkaan, niin se tuoksuu hyvältä. Oikeastaan pesut tapahtuu vain silloin, jos jotain äksidenttiä on päässyt käymään.

    mixyéna, olisipa joskus mahdollisuus keittäjään! Nytkin mieluiten söisin keittoni kotona. Sain ostettua lähikaupasta linssikeittoaineet, mutta voimat ei yksinkertaisesti riitä jalkailla oloon. Ostin myös pakastepizzan. Paistoin sen, ja mua ihan kuvotti se. En ainakaan vielä voinut syödä.

    Kirjailijatar, oi, ajatus ihanasta kukkakaalikeitosta saa mut kuolaamaan! Sellaisesta kermaisesta haaveilen, jossa olis pikkasen cayenne-pippuria kipakkuutta antamassa, ihan melkein huomaamattomasti. En minäkään osaa tehdä kukkakaalikeittoa, mutta nyt tuli hinku opetella.

    ReplyDelete