Mukavin serkku, hyvät keskustelut, vanhat valokuvat. Marinoidut paprikat, tsatsiki, couscoussalaatti, feta, stifado, pitaleivät. Espresso, amarettimöllykät, suklaa-hasselpähkinäkeksit, minttusuklaa, Toblerone, voitoffee. Ähky ja hymy. Paitsi että jo nyt tuli ikävä oman rakkaan kainalopaikkaan. Tunteet pikkuisen pinnassa.
Zappa sai oman karjalanpaistin. Keskittyneenä se tarkkaili lihan kypsymistä. Ja koska porokoirilla, kuten muillakaan roduilla tietääkseni, ei ole kunnollista käsitystä lihapalojen kypsymisajoista, sen piti välillä tuijottaa minua kiinteän kysyvästi. Ihan sama mitä vastasin, sen häntä alkoi heilua aivan vimmatusti heti, kun noteerasin kuumotuksensa. Kävipä tämä samainen karvakaveri myös laskemassa jäistä mäkeä kyljellään. Minua nauratti.
p.s. Dubletissa pitkästä aikaa uutta. Tällä kertaa vaihdoimme Katin kanssa osia.
Olet kuin maalaus.
ReplyDeleteNaureskelen Zapalle.
ReplyDeleteHyvältä kuullostaa kaikki. Paitsi toffee, en siedä.
Meillä syötiin eilen perinteinen joulupäivänateria, joka on lähes samaa kuin mitä sinulle tarjosin. Eli ei mitään lootia tms.
Toivottavasti kohta pääset kullan kainaloon:)
Susadim, oi, hauskaa.
ReplyDeleteLiivia, minäkin naureskelen Zapalle, on se melkonen typykkä.
Mutta toffeesta et tykkää, iiks. Minusta se on noista melkein parasta. Mutta se ei saa olla yhtään rakeista, silloin minäkään en tykkää. Löysin Lidl:n Italia-herkuista aivan täydellisä, kunnon voista tehty, ei juuri lisäaineita, ihana koostumus ja mahtavan imela maku.
Se sinun tarjoamasi illallinen oli ihana! Kiva kun taas söitte. Taisi tyttäresikin olla mielissään?
Pääsen kullan kainaloon vasta torstaina. Mutta onneksi ikäväni on vain hyvänlaatuista.