kaupungit ovat

Itse en pääse tänä iltana television ääreen, mutta istahtakaa te muut katselemaan Teemamatka Tallinna - Turkua. Se lievittää pikkuisen kaupunkiretken nälkää.

pupu eli jänku

Vieläkin iloinen siitä, että viime viikonloppu oli mukavuuksia, lepoa ja onnentunnetta täynnä. Herkuttelua, vanhoja ystäviä, karaokohulluttelua ja jonninjoutavaa oleilua. Välillä hyvä olla ihan huolettomasti vain.

Tämä vesisade on minun makuuni. Olen ollut viime viikkoina hemmetin levoton ja huolissani, ja nyt tämä sade ainakin tuntuu jotenkin rauhoittavalta. Sateella on mukava olla kotona, ja täällä minun paikkani nyt enimmäkseen on. Kuvittelen, että sadesäällä kotipuuhastelut ovat jotenkin sympaattisempia merkitykseltään.

Huomenillalla (keskiviikkona) Yle Teemalta tulee taas loisto-ohjelmaa, katsokaa TÄMÄ, kaikki te kiehtovien kaupunkikuvien ystävät, Turun ja Tallinnan kaverit! Minun rakkaimpani(kin) kätten/pääntöitä, ja hieno ku mikä!

heippa iskä!

Käpäisin pitkästä aikaa isääni moikkaamassa. Jutustelemassa, muistamassa tunnelmia ja sattumalta tajuamassa ehkä ainakin yhden pienen asian. Itsestäni lähinnä, kai isästänikin. Kakkukahvit juotiin.

Joskus olen tainnut kertoa, että minäkin asuin ison osan pienuusiästäni asuntovaunussa. Oli meillä toki talokin, mutta Solifer – missä milloinkin – oli koti myös. Viehtymykseni kompakteihin tiloihin lienee peräisin noilta ajoilta.

Isä rakentaa siltoja.

tere!

Matkalta poliisilaitokselta kotiin löysin vanhan hyvän ladderbacktuolin, kympillä jee. Passi oli vanhentunut ja pääni lahoamassa. Olen ollut typerän hauras ja keskittymiskyvytön, nivelsairaus meinaa nujertaa mielenkin. Minä koitan hanttaroida vastaan. Uuden passin saatuani suhautin Tallinnaan yhden parhaan menoystävän kanssa. Leppoisasti ostoksilla ja herkuttelupaikkoihin poiketen, käsikynkkää sateenvarjon alla välillä paistesäässä, räpsräps muutama tavanomainen retkikuva sieltä täältä. Ehkä parasta tuossa kaupungissa on talot, värit ja kieli. Kirpparimummolta ostin jonkun tallinnalaisen hylkäämät välimerimatkamuistot, nuo somat lintulautaset.

pistin taas sinisen

Herätys kuudelta. Huh. Siitä alkaen jatkuvalla syötöllä pieniä aikaansaannoksia. Leivoin kakun, keitin hyvän tomaattikeiton (totta puhuen sitä on keitelty eilisestä asti), pesin ja luutusin. En ihan ymmärrä mikä minuun meni, pesin jopa vessan lampunkuvun sisäpuolelta! En ikinä tee mitään tuollaista, jos on yllinkyllin rauhaisaa siivousaikaa, lasikupujen sisäpinnat puhdistuvat vain pienessä paniikissa. Imuroin, "juoksin" lääkäriasioilla, otin vastaan vieraita, pikkuväkeä nelin kappalein ja aikuisihmisiä kaksi. Kirjoitin, kuvasin, herkuttelin toisenkin vieraan kanssa ja nyt taas pitäisi saada aikaan lisää tekstiä. Tämä koko viikko tulee olemaan aktiviteettien täyteinen. Kaikkea aivan tosi mukavaakin tiedossa. Tämä tällainen on vaihteeksi ihan virkistävää. En oikein osannut päättää olisiko oranssin vai sinisen postin vuoro, pistelin sitten taas sinisen. Pitäkää peukkuja, että hommat sujuu! Ja täältä intomieltä koulukkaille ja muille tositouhunsa aloittaville.

kuka on early bird?

Jalassa kirpparilta löydetyt Early Birdsit, loistokunnossa, nahkaa yltäpäältä. Nätit. Italialaisen kenkätehtailijan tekemät. Mutta vielä eivät jalkani ole siinä kunnossa, että voisin noilla enempäänsä steppailla. Tänään itseasiassa minulle suomennettiin, että ne ovat hälyyttävän huonossa kunnossa. Ihastelen Early Birdejäni siis vaan. Sitä paitsi minä en koskaan ole early bird ellei ole pakko, pikemminkin late birdsien late bird. Niin tänäänkin. Mutta minulla on sentään sievä olo, kun sujautan nuo jalkaani.

Baagelin päällä on rikkaan miehen omenahilloa, kupissa terästämätöntä teetä ja soittimessa Iron and Wine. Leppoisa perjantai-ilta, mitä nyt muutama kirjoitushomma kuristaa. Löysin kirpparilta aivan mielettömät lautaset. Oikea rumuuden ja kauneuden superliitto tämä Rörstrandin vanha malli. Vanhan tavaran myyjä oli torkahtanut nahkaiseen nojatuoliin hikikarpalot otsallaan, kun menin hänen kauppaansa. Kertoakseen, että viidellä eurolla lähtee kaikki kolme, hän vähän raotti luomiaan, ja tuskaili kauppansa kuumuutta.

Keväällä pistin kiertoon kaikki tylsät kakkulautaseni, hetken aikaa olin aivan orpo pikkulautasen puutteessa. Mutta heinäkuussa niitä alkoi löytyä. Nyt on jos jonkinlaista vatia pullalle ja baagelille. Minulla on astioiden suhteen aivan pohjaton nälkä ja himo. Ja ajatus siitä, että vieraille ei riittäisi hauskoja astioita, on minulle paha.

Viikonlopulle tiedossa Buster Keatonia, puistojuhlaa, kavereita ja niitä myöhäisiä aamuja. Nauttikaa myös te!

merivesisamettia

Onnellinen laiva.

katsokaa, katsokaa!

Loppukesän valo on niin hyvä. Täällä on ollut kuumia öitä, hyviä elokuvia ja kirpputoreja – lapsekkaan innokkaasti tekisi mieli hihkua teille kaikille, että katsokaa, katsokaa, tällainenkin! Yöuintia ja mieluista vuorokausirytmiä on harrastettu vallan. Ja rakastunutta oloa ovat olleet päivät täynnä! Melkein yhtä juhlaa ja ainakin ihan mahtavan paljon lepoa. Retkikin oli mainio! Pikkuaskelin hipsuttelen arkisempaan olotilaan, mutta en ihan vielä kokonaan, nyt alkoi vuoden lempikuukauteni.

p.s. Katsokaa Alamar.