hämärää hommaa

Pilvet perhana, väistykää nyt edes hetkeksi! Pakkanen tervetuloa. Putkimies käväisi korjaamassa olohuoneen patterinkin. Yeasayer soikoon, yea. Paitsi, että nyt mää lähen elokuviin. Zappa haluaisi skonsseja ja mascarponea.

ohitimme hevosen

Ja olen vieläkin vähän pölähtänyt tästä.

leppeätä viikonloppua!

Toivon mahdollisimman hidasta ajankulua.

* * * *

Kaipaan pakkasta ja kirkkautta. Zappa tykkäisi myös. Eilen korkkasimme hyvän glögipullon. Joulumatka lähestyy, siitä iloitsen.

nuppi lounaassa

Olen viilettänyt maalla, merellä ja ilmassa. Pohjoisessa ja etelässä. Olen nauttinut jouluaterian sekä ensilumen Oulussa, kuuman kaakaon tallinnalaisessa kohvikissa ja nuotiosavun, makkaratikkumakkaran ja Princess-teetä kotiseutujeni metsässä. Nyt makaan hiton tyhmässä flunssassa oman peiton alla, itse asiassa kahden ja puolen peiton alla. Soittimessa laulaa Neko Case ihanalla äänellään. Unimaailmoissa on sentään villi meno.

ihmeellinen paju

Ja ihana laulu. Sekä Dubletti.

ruoka ja uni – paljoako sitä muuta tarvitsee?

Ehdin jo päästää viheliäisen kuvitelman tajuntaani, että olisin menettämässä parhaimman otteeni ruoanlaittoon. Pieniä pettymyksiä on nimittäin ollut peräjälkeen. Perjantaina, sählätessäni ruokaa kasaan, moni asia näytti epäluuloisen katseeni alla olevan taas kallellaan mauttomaan lassahtaneisuuteen. Mutta sitten. Lopulta istuuduttamme pöytään, ja nam, NAM! Maku! Ja sen jälkeen lieden äärellä on taas sujunut.

Viime yönä näin unta astiaparatiisista. Siellä oli kaikkea, ja paljon enemmänkin. Vanhoja astioita, monenvärisiä, välimeren hienouksia, käsintehtyjä ihanuuksia, art deco -harvinaisuuksia, lastenastioita, japanilaisia hyllymetreittäin ja aina vaan mitä hienoimpia astioita. Minä olin ihan hepakassa ja kiskoin ihmisiä hihasta, että katso katso, katso tätäkin. Siellä oli sellainen pappi, iäkkäämmänsorttinen mies, ja hän sanoi minulle, että valitse mitä vain, hän tarjoaa.

- - -

Kummallisten painajaisten hikistä yötä on seurannut elämisen arvoinen päivä. Kohta teen mutakakun ja tiskaan loput tylsät tiskit. Paul Simon and Art Garfunkel laulavat selkäni takana.

Ajatuksissani on ollut jostain kumman syystä kuuraisia nummimaisemia. On ehkäpä aika hankkia jokin ylevöittävä BBC:n epookkisarja. Jotenkin juuri marraskuussa nekin tuntuvat erityisen hyviltä.

marras

Pidän marraskuusta. Äkkiseltään mieleeni tuleva ainoa miinuspuoli on vain se, että sähkölamput täytyy sytyttää hävyttömän aikaisin. Toisaalta kynttilöilläkin pärjää. Marraskuu on turvallinen kuin kapalo. Vielä kun joku muu hoitaisi kaiken arkisen ja voisimme vain uinua.

Eilen koin kolmannenkymmenennenneljännen marraskuun ensimmäisen,  paaljoonoonneeaavaan kitalelesäestyksellä avasi ihanasti päiväni mun. Mutta tässäpä vasta onkin marraskuun tuntu.