02/10/2012

elokuvia


Viime viikkojeni elokuvat. Juuri päättynyt Rakkautta&Anarkiaa vaikuttaa listan laajuuteen. Koitan muutamalla sanalla sanoa jotain siitä, mitä ajattelin tai miten nuo vaikuttivat minuun.


A Royal Affair. Kuvat ja tunnelmat kohdillaan, eritoten, jos sekä kuninkaallisten että köyhänkin kansan estetiikka 1700-1800 -lukujen taitteesta puhuttelee. Se värimaailma, huh ja oh! Onnistunut yhdistelmä aidosti pakahduttavaa romanssia, valistusaatteita sekä hihitysmeininkiä. Olisin halunnut jäädä pidemmäksikin aikaa kärpäseksi tuon perin skismaisen kuninkaanlinnan kattoon. Vaikka tarina ei kesken jäänytkään, olisin kernaasti jäänyt pyörimään niihin huoneisiin ja maisemiin vielä hetkeksi. Tämä oli yksi R&A-suosikeistani, menee jopa BBC:n epookkisuosikkieni edelle.

Searching for a Sugar Man. Ihan tosi mahtavat musiikit ja paljon kiinnostavaa arkistomateriaalia. Minua kiehtoi varsinkin kuvat 70-luvun Detroitista, matkakuumekin nousi taas, myös aikamatkailun suhteen. Elokuvan jälkeen oli pakottava tarve kaivaa Youtubesta Sixto Rodriguez -pätkiä. Niitä löytyi, meinasi jäädä unet taas lyhkäisiksi.

About Face: Supermodels Then and Now. Kevyt ja hauska toteutus vanhenemisesta ja kauneudesta. Ihan kiva dokumentti. Jäin kyllä miettimään, että eikö noissa piireissä tosiaan muka ole ollut tuon ahdistavampaa. Ehkäpä huippumalleilla on enimmäkseen aina vain hauskaa. Tai sitten ei. Siitä nämä naiset eivät nyt kuitenkaan ihan hirveän syvällisesti puhuneet. Huumori on vissiin auttanut, ja kyllä minuakin nauratti.

Beasts of the Southern Wild. Pään pyörälle survaissut sekoilu-tunnelmointi etäällä sivistysympyröistä, roskaisessaa, rähjäisesaä hökkelikylässä rämemaalla. Pääosan lapsi oli aivan ilmiömäinen roolissaan, niin ilmeikäs ja vetoava. Elokuvan jälkeen käytiin melkein sanaharkkaa näkemästämme. Kiperiäkin ajatuksia herättävä leffa siis.

Holy Motors. Sekokreisi, hauska, irvokas, valoton, tylsä ja aivan liian pitkä, siltä tuntui elokuvaa katsoessa. Mutta taas jälkeenpäin oli tarve käydä läpi elokuvan kohtauksia uudestaan, joten ehkäpä sittenkin hyvä, että jaksoin katsoa tämän. Uudestaan en silti ehkä tahkoaisi. Ehkä.

Into the Abyss. Tämä veti vaikuttavuudessaan ja karuudessaan sanattomaksi. Arvostan Werner Herzogia vieläkin enemmän tämän nähtyäni.

Tabloid. Hervoton ja hieno! Melkein uskomaton, sanan varsinaisessa merkityksessä. Kaikkea sitä... Ja näitä me sitten luetaan ja päivitellään iltalehdistä ja sen seiskoista, yh.

Suomen Marsalkka En muista nähneeni usein näin kiusallista teosta. Mutta en oikein jaksanut hirnuvaa yleisöäkään. Ankea kokemus.

Tabu. Ensialkuun hiukan pitkäveteiseltä tuntuva elokuva muuttui loppua kohden aina vaan hienommaksi ja satumaisemmaksi.

Side by Side. Todella kiinnostava ja opettavainenkin dokumentti filmistä ja digistä.

Submarino. Loppua kohden kyynelten määrä paisui yltiöpäiseksi, itkin silmät päästäni. Aivan järkyttävän ahdistava, ja silti tai siksi juuri juuri hyvä. Raastava elokuva. Vaikka miten haluttaisi ajattella, että ei kai noin syvää ja tylyä epäonnea voi ollakaan, kyllä sitä on.

Moonrise Kingdom. Lasken itseni melkein esteelliseksi arvioimaan Wes Andersonin tuotoksia, niin sumeasti tykkään niistä. Niin tästäkin. Teinileffat usein osuvat heikkoon kohtaani myös. Saanko sanoa ihan vaan naiivisti, että ihana? Ihana!


11 comments:

  1. Tilasin Moonrise Kingdomin Amazonista eilen.
    Odotan kovasti. Mulla meni se leffateatterissa ohitse ja trailerit vakuuttivat mut että se on Mun Elokuva.
    Piilojan Kati

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulle on tässä vuosien varrella syntynyt sellainen mielikuva, että elokuvamakujemme leikkauspisteitä on useitakin. Wes Anderson pykää jo uuttakin elokuvaa kuulemma.

      Delete
  2. http://elbrighteye.blogspot.co.uk/

    ReplyDelete
  3. Moonrise Kingdom ylitti kaikki odotukset ja palautti uskoni elokuvan rentouttavaan voimaan. Huikeaa estetiikkaa, kuten myös kuvissasi. Suosikkini on tuo ensimmäinen, valloittavat värit siinä.

    Täällä maalla on turha haaveilla useista listaamistasi elokuvista, mahtaako noista tulla monikaan dvd:lle? Mielenkiintoisilta kuulostavat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi miten voimallinen elokuvaelämys! Hienoa! Kiitos myös kuvakehusta, sehän se aina niin mieltäni lämmittää. :)

      Kurkkasimme miekkoseni kanssa noita listan elokuvia, ja moni niistä näyttää tulevan jo iha piankin DVD:lle.

      Delete
  4. Mulla R&A jäi yhteen dokumenttiin (First Position), mutta Moonrise Kingdomin kävin katsomassa muuten vain. Ihana, ihana, olen Anderson-fani. Tykkäsin Zissoun vedenalaisesta maailmastakin ihan kympillä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin kävin katsomassa Moonrise Kingdomin "muuten vain" :) Ja Zissou... on minustakin aivan mahtava. Mutta kenties, jos valita täytyisi, hehkuttaisin eniten Darjeeling Limited:n puolesta, kera sen alkylyhärin. Olen katsonut nuo jo monta kertaa, ja tuntuu, että aina vain pidän niistä enemmän ja enemmän.

      Tykkäsitkö balettileffasta. Itsekin ajattelin sitä, mutta se jäi kuitenkin R&A-ohjelmistoni ulkopuolelle, kuten moni muukin kiinnostava.

      Delete
    2. Tanssin itse balettia lapsena lukioikäiseen asti - en millään vakavuudella, mutta tunsin silti oikein mahanpohjassa asti kilpailuun valmistautuvien balettilasten jännitykset. Aihe ihan mahtava, käsittely ehkä hiukan turhankinpäiten dramatisoitu. Vähemmälläkin jännitysmusiikilla olisi pärjännyt!

      Delete
  5. Voi tuota viimeisen kuvan kissaa! Ihan kuin edesmennyt ihana, äkäinen Ronjani. Kissa joka oli luonani 15 vuotta.

    R&A jää kommentoimatta, Helsingissä asuessa kävin mutta en enää kun koti on muualla. Välillä kaipaan, kuten kesäkino Engeliäkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi kunpa voisin olla muistuttamatta edesmenneestä tärkeästä ihanasta ystävästäsi! 15 vuotta on hyvin pitkä aika. Tai toivottavasti muistutus ei tuntunut liian kuristavalta. Siksi mietin tällaista, kun juuri tänään ajauduin selaamaan vanhoja kuviani, ja piti laittaa ne pois, kun siellä oli minun ihana Zappa niin monessa. Katselen niitä kuvia toki aina silloin tällöin, mutta vielä en pysty kovin paljon katsomaan, kun iskee jo melkein kestämätön ikävä. Mutta kunhan aikaa on kulunut, ja olen vahvempi, haluan ehkä pienen kuvan kauniista Zapastani myös kehyksiin.

      Minäkin tykkään Kesäkino Engelistä.

      Delete
  6. Päinvastoin, se oli mukava muistutus! Ronja oli mainio kissa. Ikävä on jo haihtunut, mukavat muistot ja kuvat ovat jäljellä : )

    ReplyDelete