14/11/2012

englanti III


Majapaikkamme Dolphinholmen, tarkalleen ottaen Lower-Dolphinholmen maisemissa. Emäntämme talon muurilla oli Englannin historian järjestyksessään toinen kaasulamppu (alimmassa kuvassa). Kylää halkoo tunnelmallinen Wyre-joki. Illan tullen kylään laskeutui aina sellainen pimeä, etten muista aiemmin kokeneeni. Parin kilometrin päähän pubiin suunnistettiin taskulampun kanssa. Seikkailun ihanaa tunnelmaa kerrassaan, melkein kuin Viisikoissa, paitsi että meitä oli kolme ja kuljimme ilman koiraa. Pubissa kyllä oli mukava dobermanni, joka kuulemma aina toisinaan sai tilata itselleen Guinnessin.

Haluttaisi joskus vielä palata tänne kylään. Siellä nukuttikin niin hyvin! Ilma oli hyvä hengittää.

9 comments:

  1. Ihania kuvia. En ole koskaan Englannissa käynyt,mutta tällaiseksi sen mielessäni kuvittelen. Minua ei kiinnosta niinkään Lontoo ja suuret kaupungit vaan pienet kylät ja maalaiamaisemat. Kiitokset tunnelmista :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Tuolla maalaismaisemissa oli kyllä kerrassaan ihana olla. Minä haluaisin Lontooseenkin, tämän matkan jälkeen entistä enemmän. Tai no suoraan sanottuna, ennen tätä matkaa en ole kovunkaan sinne osannut hinkuakaan. Aivan hirmuinen matkahinku edelleen, vaikea orientoitua kotiarkeen, argh.

      Delete
  2. Ihan tippa pyrkii silmäkulmaan, lähdön haikeus alkaa jo kaihertaa. Ihanaa, kun tekin pääsitte tutustumaan tähän satumaiseen paikkaan.
    t. 8 Wagon Road

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mennään joskus taas yhdessä tuonne, majoitutaan Fleece Inniin! Olen siitä kovin onnellinen, että pääsimme tulemaan sinne.

      Delete
  3. Nämä kaikki Englannin kuvasi ovat olleet ihan mahtavia! Oi noita erilaisia vihreitä ja maasävyjä. Täytyy sanoa että mulle tulee näin marraskuussa aina välillä sellainen englantilainen nummi -fiilis kun täällä kotosuomessakin on sumppuista ja vihreää. Vain nuo ihanat muratit puuttuvat..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Suvi! Siellä Turussa on tuota vehreää tunnelmaa minusta enemmän kuin täällä Helsingissä, jostain ihmeen syystä. Aina välillä käynkin nuuhkimassa Turun tunnelmia, kun ystäviäni asuu siellä. Olen tyytyväinen, että menimme Englantiin juuri nyt syksyllä, jotenkin tunnelmat olivat just eikä melkein kohdillaan :) . Myös tammikuussa olisi ihana mennä, kun kuura peittää nuo nummet. Mutta silloin en ehkä tahtoisi autoilla siellä liukkailla teillä.

      Delete
  4. tykkään aivan kauhiasti seurata tätÄ reissua.
    Kuvittelen miten menette siellä taskulampun kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Silloin illalla tähdet killottivat ihan sysimustasta taivaasta. Pubiin kävi tiemme syömään ja olutta maistamaan. Kuljimme ensin jyrkkää, märkien lehtien peittämää metsäpolkua ylös kylätielle. Kumppareissa tietenkin. Sitten kapeaa mutkittelevaa tietä, välillä johonkin mutaan muljuen. Kolmistaan höpöttelimme kuulumisia ja ihmettelimme ihastellen Englannin tunnelmaa. Emäntämme, joka on kerrassaan hauska tyyppi, sai meidät välillä hekottamaan niin, että piti taittua aivan kaksinkerroin. Niin hyvä hetki tuokin. Pubissa oli juuri niin leppoisaa kuin kuvittelinkin. Takassa tuli. Kaikki, tervehtivät jopa se dobermannikin. Ruoka oli hyvää ja rasvaista, alessa oli makua. Voi että, kylä tuo paikka vei palan sydämestä vallankin.

      Delete
  5. Noista taloista tykkään nummien keskellä. Vanhoista taloista ruutu ikkunoilla. Mutkittelevia kapeita teitä. viheriöillä lampaita.Kumisaappaat jalkaan ja öljykangastakki päälle...jossakin kanervia...ah nyt meni jo minun mielikuvituksen puolelle mutta en voi mitään kun innostutit minut haavilemaan, minä niin tykkään Englannista.-Anne

    ReplyDelete