stockholm I

Aina niin tunnelmallisessa Tukholmassa oli pakkasta joulukuun alkupäivinä, ja voi ääks, miten kovasti sitä pakkasta nyt kaipaankin. Kaipaan kaipaan, vaikka olenkin peiton alla pedissä, enkä aiokaan kastella varpaitani tuolla sateessa ja viimassa. Mutta sängynpohjallekin pakkasvalo toisi parempaa fiilistä ihan varmasti.

Pakkasen kaipuussa laitoin pienen alkupalakattauksen minun ja Rebecan itsenäisyyspäiväviikonlopun ihanan innoittavalta Tukholmanretkeltämme. Retkelle alkusysäyksen antoi Paolo Roversin näyttely Fotografiskassa, ja voi pojat, se olikin hieno ja satumainen. Muuten talsimme antaumuksella kolme päivää Tukholman katuja poiketen milloin minnekin. Loistoreissu kerrassaan! Ja mä laittelen myöhemmin lisää kuviakin, sen kanssa mennee kuitenkin yli vuodenvaihteen. Tässä välissä jotain muuta, lupaan.

Ja hei, tää Mark Laneganin tummasävyinen joululaulukimarahan sopii tähän säähän kuin nakutettu. Mutta olisi se pakkanen kiva silti.

Rentoa aatonaattoa, ystävät hyvät!