Why it's always like that, when you have very long and hard working day sun is shining perfectly and when it's your day-off weather is rainy, windy and sooooo grey. That's happened to me so often lately! Feeling a little bit discontented!
Photos I took yesterday morning. When I had to hurry up to the work. Sky was so pretty blue and the light was just perfectly way springly.
Miksi juuri niinä pisimpinä työpäivina aurinko paistaa, ja sitten kun on vapaalla, sataa vettä ja räntää? Tänä talvena minusta on tullut varsinainen säistä jauhaja!
Tänään, vapaapäivänäni, talsin vesisateessa kaupungilla, yritin etsiä itselleni vaatteita. Tylsää puuhaa, vapaapäivän väärinkäyttöä suorastaan. Mutta nyt vaatekaappini on saavuttanut masentavimman pisteensä, ja ainakin töihin on jotain järkevää löydettävä. Minä en jaksa luuhata vaatekaupoissa! Sisustuskaupoissa, antiikkikaupoissa, kirjakaupoissa, kangaskaupoissa ja kukkakaupoissa minusta on ihanaa, mutta ei vaatekaupoissa! Vielä masentavampaa on märissä talvitamineissa ähistä sovituskopissa - naama niistämisesta punaisena ja karheana, hiukset tuulen tuivertamina ja liiskana (en tosin edes yrittänyt pöyhistellä niitä lähtiessäni, olen saamaton kaunistautuja) ja kammottavien valojen (niin itselleni uskottelen) vääristäessä muutenkin kalvakan olemuksen entistäkin, jos mahdollista, harmaammaksi. Harmaana ja uitettuna on enää vaikea innostua mistään. Huonosti istuvia vaatteita toisen perään. Päivän saldo: pallokuosinen hame, lyhythihainen neule töihin ja perustrikoo. Jotain sentään!
Paljon mieluummin olisin tuijotellut punasipuleita kotona! Kuvat eilisaamupäivältä, kun piti kiirehtiä töihin. Auringonpaisteessa, taivaan helottaessa sinisenä.
Tosin, ei päivä ihan haaskioon mennyt. Ankean kauppareissun jälkeen menin kyläilemään mainion ystäväni ja hänen mahtavien pikkupoikiensa luokse. Siellä, lämpimän viltin alla, hyvässä seurassa ja suloisten pikkumiesten touhuja seuratessa, mieli kohentui ja unholaan painui tympeä, harmaa tyyppi sovituskopin peilikuvassa.
27/02/2008
23/02/2008
19/02/2008
a shy bird and more fleamarket finds
A shy bird and bizarre thin trunk trees embellish my new skirt. The skirt which is misfitting! I had mixed up two skirt patterns! And I noticed it until I've finished the skirt, embroideries and all. Well, it was quite a nice job to do little appliqués and modest running stitched motives. I feel only a little bit annoyed. It was just an exercise. But I really have to destroy the improper skirt pattern that the fault isn't gonna happen again!
In two latest photos are the rest of my last sunday fleamarket finds. Two vintage pressed glass plates will be used as an underplate for plant pots. A funny plastic wire basket made me to think some kind of girlish handbag, will see. And I never pass by bamboo handles! This time there was a really ugly and worn-out bag attached to it, but that was only good for me. I got it in really reasonable prize :)
Arka lintu ja oudon hontelovartiset puut somistavat kesähamettani. Japanikirjojen (joita minulla ei harmikseni ole, mutta joiden vaikutukselle altistumista on vaikea blogimaailmassa välttää) innoittamana tartuin neulaan ja lankaan ommeltuani ensin hätäisesti hamosen. Hamosen, joka ei istu! Luulin hameen kaavaa vanhaksi, hyväksi havaitsemaksi, mutta hameen valmiiksi saatuani huomasin, että kaavani olivat menneet sekaisin. Oikein napinkin jaksoin minipistoilla kirjoa! Simppeli etupistokirjonta ja pienet aplikaatiot olivat kuitenkin hauskaa puuhaa, joten suureen katkeruuteen ei ole aihetta. Harmittaa silti vähän. Kelvoton kaava täytyy laittaa roskiin, etten tärvää jatkossa jotain hienoa ja arvokasta kangasta.
Viimeiset kaksi kuvaa esittävät sunnuntain loppuja kirpparilöytöjä. Niin pollea olen löydöistäni, etten malttanut olla esittelemättä! Puristelasivadit päässevät kukkaruukun aluslautasiksi ja hilpeä muovipunoskori muuttuu mahdollisesti kesälaukuksi. Bambukahvoja en oikeastaan koskaan voi ohittaa. Tässäkin kahvassa roikkui aivan mahdoton risa pussi, joka laski kahvan arvoa minun edukseni.
In two latest photos are the rest of my last sunday fleamarket finds. Two vintage pressed glass plates will be used as an underplate for plant pots. A funny plastic wire basket made me to think some kind of girlish handbag, will see. And I never pass by bamboo handles! This time there was a really ugly and worn-out bag attached to it, but that was only good for me. I got it in really reasonable prize :)
Arka lintu ja oudon hontelovartiset puut somistavat kesähamettani. Japanikirjojen (joita minulla ei harmikseni ole, mutta joiden vaikutukselle altistumista on vaikea blogimaailmassa välttää) innoittamana tartuin neulaan ja lankaan ommeltuani ensin hätäisesti hamosen. Hamosen, joka ei istu! Luulin hameen kaavaa vanhaksi, hyväksi havaitsemaksi, mutta hameen valmiiksi saatuani huomasin, että kaavani olivat menneet sekaisin. Oikein napinkin jaksoin minipistoilla kirjoa! Simppeli etupistokirjonta ja pienet aplikaatiot olivat kuitenkin hauskaa puuhaa, joten suureen katkeruuteen ei ole aihetta. Harmittaa silti vähän. Kelvoton kaava täytyy laittaa roskiin, etten tärvää jatkossa jotain hienoa ja arvokasta kangasta.
Viimeiset kaksi kuvaa esittävät sunnuntain loppuja kirpparilöytöjä. Niin pollea olen löydöistäni, etten malttanut olla esittelemättä! Puristelasivadit päässevät kukkaruukun aluslautasiksi ja hilpeä muovipunoskori muuttuu mahdollisesti kesälaukuksi. Bambukahvoja en oikeastaan koskaan voi ohittaa. Tässäkin kahvassa roikkui aivan mahdoton risa pussi, joka laski kahvan arvoa minun edukseni.
18/02/2008
weekend
Saturday was so hurry and exhausting working day that I desparately needed some flowers to comfort myself after it. Bold coloured anemones (anemone coronaria) were so intensive and magical in a floral shop's window that I wasn't able to pass by. Staring anemones, eating chocolate and sleeping well took me to sunday. But still in this morning I was very tired. However, as a brave girl I tempted myself to go to fleamarket. And happily I went because lovely finds were just waiting there for me. A huge, cheap (and very messy) button box delighted me so much! And an old glass jar wasn't bad either. I found something else too but while organizing and cleaning the button box day turned to evening and it was too dark to take photos. And after all I'm getting flu, so boring!
Lauantaina oli sellainen työpäivä, jonka jälkeen oli pakko lohduttautua kukilla. Päädyin hurjan värisiin anemoneihin. Anemone on aivan ihmeellinen kukka. Sitä voi pitkäänkin haltioituneena tuijottaa, lumovoimansa tenhoaa aivan meditaativiseen tilaan. Kukkameditaation, suklaan ja sikeiden yöunien voimin selvisin sunnuntaihin. Aamulla meinasin jäädä mietiskelemään sängyn pohjalle, mutta ajatuksissa syntynyt kirpputoriajatus sai puolikuolleen mietiskelijän nousemaan ja ryhdistäytymään. Kannatti! Löysin valtaisan nappilaatikon (jonka lajittelun ja siivoamisen parissa vierähti tänään hetki jos toinenkin, nappimeditaatiota!) ja hurmaavan, vanhan lasipurkin. Jotain muutakin löysin, mutta en ehtinyt kuvaamaan loppuja, kun nappihommassa ehti hämärä saapua. Päivän edetessä jo jonkin aikaa tuloaan tehnyt nuha otti ylivallan tehden pään kumman kumisevaksi. Ehdin jo riemuita siitä, että miekkoseni flunssa ei minuun tarttunut, pah!
Lauantaina oli sellainen työpäivä, jonka jälkeen oli pakko lohduttautua kukilla. Päädyin hurjan värisiin anemoneihin. Anemone on aivan ihmeellinen kukka. Sitä voi pitkäänkin haltioituneena tuijottaa, lumovoimansa tenhoaa aivan meditaativiseen tilaan. Kukkameditaation, suklaan ja sikeiden yöunien voimin selvisin sunnuntaihin. Aamulla meinasin jäädä mietiskelemään sängyn pohjalle, mutta ajatuksissa syntynyt kirpputoriajatus sai puolikuolleen mietiskelijän nousemaan ja ryhdistäytymään. Kannatti! Löysin valtaisan nappilaatikon (jonka lajittelun ja siivoamisen parissa vierähti tänään hetki jos toinenkin, nappimeditaatiota!) ja hurmaavan, vanhan lasipurkin. Jotain muutakin löysin, mutta en ehtinyt kuvaamaan loppuja, kun nappihommassa ehti hämärä saapua. Päivän edetessä jo jonkin aikaa tuloaan tehnyt nuha otti ylivallan tehden pään kumman kumisevaksi. Ehdin jo riemuita siitä, että miekkoseni flunssa ei minuun tarttunut, pah!
14/02/2008
grand reorganizing
Get a life! Someone could shout to me. Since I've been using so much time and energy for reorganizing our new bookshelves. I was totally bored with too colourful and cluttered impression of old bookshelves. So I've been putting our book on different kind of boxes and a little class door cabinet which isn'n placed so centrally in our little apartment. In our new bookshelves I accepted only some novels and my craft books, and behind the chair there is big and brown book (oh dear, what a classification: big and brown books!). Also my craft supplies are in the shelves in pretty boxes and some meaningful and pretty items and pictures. Despite of my grand reorganizing shelves are still a bit cluttered but I'm much happier now.
Hanki elämä! Voisi joku tokaista minulle. Olen nimittäin käyttänyt paljon energiaa järjestellessäni kirjahyllyjä esteettisen silmäni vaatimuksen mukaiseen järjestykseen. Olen siis vihdoin päässyt eroon Lundioista ja uudet hyllyt ovat olleet maalattuna jo jonkin tovin. Nauran aivan itselleni, sillä olen saanut päähänpinttymän, että kaikenkirjavat kirjat tekevät pienestä kodistamme sekavan näköisen ja harmoniaa halajava mieleni on jo pitkään kaivannut vaaleutta ja tilantuntua kotikoloomme. Niinpä olen kätkenyt epämieluisan värisiä kirjoja laatikoihin pikkulipastoon ovien taakse ja kelpuuttanut vain osan kirjoista uusiin hyllyihin. Hyllyyn pääsivät myös aina tarpeelliset käsityötarvikkeet ja inspiraatiokirjat, sekä muutamia itselleni mieluisia esineitä ja kuvia. Suuret kirjat ja ruskeat kirjat (huomatkaa erinomainen luokitus!) piileskelevät lukunurkkauksen nojatuolin takana. Tilantunnusta en tiedä, sekavahan tuo nurkkaus on edelleenkin, mutta nyt siellä on huomattavasti vähemmän huonoa tuulta aiheuttavia värejä ja tavaroita. Siitä olen vakuuttunut, että joskus haluan ainakin lasiovelliset kirjakaapit tai mikä parasta, erillisen kirjaston, jossa voisikin olla kaikenkirjava tunnelma.
Hanki elämä! Voisi joku tokaista minulle. Olen nimittäin käyttänyt paljon energiaa järjestellessäni kirjahyllyjä esteettisen silmäni vaatimuksen mukaiseen järjestykseen. Olen siis vihdoin päässyt eroon Lundioista ja uudet hyllyt ovat olleet maalattuna jo jonkin tovin. Nauran aivan itselleni, sillä olen saanut päähänpinttymän, että kaikenkirjavat kirjat tekevät pienestä kodistamme sekavan näköisen ja harmoniaa halajava mieleni on jo pitkään kaivannut vaaleutta ja tilantuntua kotikoloomme. Niinpä olen kätkenyt epämieluisan värisiä kirjoja laatikoihin pikkulipastoon ovien taakse ja kelpuuttanut vain osan kirjoista uusiin hyllyihin. Hyllyyn pääsivät myös aina tarpeelliset käsityötarvikkeet ja inspiraatiokirjat, sekä muutamia itselleni mieluisia esineitä ja kuvia. Suuret kirjat ja ruskeat kirjat (huomatkaa erinomainen luokitus!) piileskelevät lukunurkkauksen nojatuolin takana. Tilantunnusta en tiedä, sekavahan tuo nurkkaus on edelleenkin, mutta nyt siellä on huomattavasti vähemmän huonoa tuulta aiheuttavia värejä ja tavaroita. Siitä olen vakuuttunut, että joskus haluan ainakin lasiovelliset kirjakaapit tai mikä parasta, erillisen kirjaston, jossa voisikin olla kaikenkirjava tunnelma.
12/02/2008
yellow breakfast
I'm a lover of late breakfast-time. If I have to wake up early I really can not eat more than a little bit yoghurt. Usually my workday starts at 12am so I can stimulate my appetite taking forest walk before my breakfast. Being so very tired lately I've started to eat lots of fruits and vegetables. Now my favourite piece of breakfast is smoothie, and not-so-very-healthy lemon curd toastes. At sunday I found a new recipe of lemon curd and it's so delicious! From morning walk I hurried my latest steps back home so I forgot to pick up a newspaper out of a mailbox, only lemon curd toastes flashed in my mind. Well, reading a coffeetable book and fancying a springly decoration and eating savoyry toastes fits me perfectly right now. (The book is Seasons of Cannon Falls' Celebrating Home)
Olen herkuttelija, erityisesti olen aamiaisherkuttelija. Suhteeni aamiaiseen on kahtalainen. Jos joudun heräämään aikaisin, en saata syödä jogurttia tuhdinpaa. Usein menen töihin vasta puolen päivän tienoilla, jolloin heti herättyäni minun ei tarvitse syödä. Kasvatan ruokahalua ulkoilemalla, metsälenkki koiran kanssa ennen aamiaista saa aikaan juuri sopivan ruokahalun. Väsymyksissäni olen alkanut suorastaan ahmia hedelmiä ja vihanneksia. Smoothiesta on tullut aamiaisherkku nro1. Viimeisin himotuksenkohteeni on, ei niin terveellinen, sitruunatahna. Aamulenkin viimeiset askeleet suorastaan kipitän nopsasti kotiin, jotta pääsen syömään sitruunatahnaleipiä. Tänään sitruunatahnaleipähaave sumensi ajatuksenjuoksuni, ja unohdin ottaa lehden postilaatikosta. En jaksanut palata, vaan poimin kirjahyllystä Seasons of Cannon Falls -kirjan Celebrating Home, ja haaveilin keväisestä sisustuksesta mussuttaessani herkkuleipiä.
Olen herkuttelija, erityisesti olen aamiaisherkuttelija. Suhteeni aamiaiseen on kahtalainen. Jos joudun heräämään aikaisin, en saata syödä jogurttia tuhdinpaa. Usein menen töihin vasta puolen päivän tienoilla, jolloin heti herättyäni minun ei tarvitse syödä. Kasvatan ruokahalua ulkoilemalla, metsälenkki koiran kanssa ennen aamiaista saa aikaan juuri sopivan ruokahalun. Väsymyksissäni olen alkanut suorastaan ahmia hedelmiä ja vihanneksia. Smoothiesta on tullut aamiaisherkku nro1. Viimeisin himotuksenkohteeni on, ei niin terveellinen, sitruunatahna. Aamulenkin viimeiset askeleet suorastaan kipitän nopsasti kotiin, jotta pääsen syömään sitruunatahnaleipiä. Tänään sitruunatahnaleipähaave sumensi ajatuksenjuoksuni, ja unohdin ottaa lehden postilaatikosta. En jaksanut palata, vaan poimin kirjahyllystä Seasons of Cannon Falls -kirjan Celebrating Home, ja haaveilin keväisestä sisustuksesta mussuttaessani herkkuleipiä.
10/02/2008
feeling tired - väsähtanyt
Last week was so backbreaking that I just about wasn't able to to do anything but sleep after working days. My painful joint inflammations and cheerless rainy weather have been very depressing. I wasn't even capable to blog last week :( Weekend elapsed lying in the bed and reading. Our sensible and lovely dog made company to me lying next to me nearly whole the weekend, at times caring for my aching toes sniffing and licking them gently. What a lovely, brown creature she is!
But something cozy and relaxing hobby I started, very slowly and without big aims. I started to cut patches. Old shirts will someday have a new life as a quilt. Now shirt button heaps are appearing odd places all around our little apartment. Well, I'll collect them when I'm more efficient than now.
Kulunut viikko oli, uuh, uuvuttava, mehut vei aivan. Harmillisesti en ole juurikaan jaksanut blogimaailmassa virkistäytyä työpäivien jälkeen. Taitaa pohjalla olla jonkinlainen kevätväsymys, ja lisäksi tämän viikon pitkät, hektiset työpäivät, ahdistavan kipeät nivelet ja säätilan masentavuus painavat mielen matalaksi. Viikonloppu kului torkkuessa ja lukiessa. Onneksi kultainen kumppanini huolehti muonapuolesta, kerrassaan hyvin huolehtikin! Neiti poro otti mielellään osaa lepohetkiin kanssani, tuo ruskea luontokappale tuottaa kyllä suuresti hyvää mieltä pelkällä olemassaolollaan. Liikuttavan huolehtivainenkin hän on - kun valitan kipeitä varpaitani hän nuuskii ja lipaisee niitä hellästi.
Jotain itseäni ilahduttavaa sain kuitenkin aloitettua; purin vanhoja paitoja ja aloin leikata niistä tilkkuja. Sopivasti ajatustyötä vaatimatonta ja leppoisaa puuhaa uuvahtaneelle, kun vain muistaa ilman tavoitteellisuuden painetta leikellä. Paidan nappeja lojuu joka paikassa sievinä röykkiöina. Keräilen ne parempaan talteen, kunhan jaksan. Paitatilkuista syntyy toivon mukaan sinisävyinen tilkkutäkki, mukaan pääsee myös kaupan kankaita sillä kaikkia paitojamme en aio purkaa. Otin esille muutamia kankaita sommittelumielessä. Herkästi kokonaisuudesta näyttäisi tulevan liiankin harmoninen. Jokin harmonian lempeästi rikkova elementti täytyisi kangasläjään keksiä. No, tällä tahdilla kestää kuitenkin jokunenkin tovi ennenkuin pääsen tilkkuja tosissaan sommittelemaan.
Ensi viikkokaan ei helppo ole, joten jos minua ei täällä näy, olen joko hikisenä raatamassa töissä tai naama tyynyssä höpöttämässä unissani. Eräänä yönä olin todennut, että "minä tässä köllöttelen tyytyväisenä kuin ranskanpottu."!
But something cozy and relaxing hobby I started, very slowly and without big aims. I started to cut patches. Old shirts will someday have a new life as a quilt. Now shirt button heaps are appearing odd places all around our little apartment. Well, I'll collect them when I'm more efficient than now.
Kulunut viikko oli, uuh, uuvuttava, mehut vei aivan. Harmillisesti en ole juurikaan jaksanut blogimaailmassa virkistäytyä työpäivien jälkeen. Taitaa pohjalla olla jonkinlainen kevätväsymys, ja lisäksi tämän viikon pitkät, hektiset työpäivät, ahdistavan kipeät nivelet ja säätilan masentavuus painavat mielen matalaksi. Viikonloppu kului torkkuessa ja lukiessa. Onneksi kultainen kumppanini huolehti muonapuolesta, kerrassaan hyvin huolehtikin! Neiti poro otti mielellään osaa lepohetkiin kanssani, tuo ruskea luontokappale tuottaa kyllä suuresti hyvää mieltä pelkällä olemassaolollaan. Liikuttavan huolehtivainenkin hän on - kun valitan kipeitä varpaitani hän nuuskii ja lipaisee niitä hellästi.
Jotain itseäni ilahduttavaa sain kuitenkin aloitettua; purin vanhoja paitoja ja aloin leikata niistä tilkkuja. Sopivasti ajatustyötä vaatimatonta ja leppoisaa puuhaa uuvahtaneelle, kun vain muistaa ilman tavoitteellisuuden painetta leikellä. Paidan nappeja lojuu joka paikassa sievinä röykkiöina. Keräilen ne parempaan talteen, kunhan jaksan. Paitatilkuista syntyy toivon mukaan sinisävyinen tilkkutäkki, mukaan pääsee myös kaupan kankaita sillä kaikkia paitojamme en aio purkaa. Otin esille muutamia kankaita sommittelumielessä. Herkästi kokonaisuudesta näyttäisi tulevan liiankin harmoninen. Jokin harmonian lempeästi rikkova elementti täytyisi kangasläjään keksiä. No, tällä tahdilla kestää kuitenkin jokunenkin tovi ennenkuin pääsen tilkkuja tosissaan sommittelemaan.
Ensi viikkokaan ei helppo ole, joten jos minua ei täällä näy, olen joko hikisenä raatamassa töissä tai naama tyynyssä höpöttämässä unissani. Eräänä yönä olin todennut, että "minä tässä köllöttelen tyytyväisenä kuin ranskanpottu."!
03/02/2008
tumbling - poroneidin hauskin harrastus
Our cute little creature loves ice and snow, as a Lapponian Herder she is. Her expression of snowlove usually slows up our morning walks since she can't be without tumbling on icy earth all the time. When weather is frosty our doggy girl's legs directs up more than down, I feel. Here are a few tumbles from morning walk today. Tumbling downhill is particularly funn!
Meidän luontokappale rakastaa lunta ja jäätä, porokoira kun on. Viilentävän onnen huvittavin ilmentymä on ainainen piehtarointi jäätyneessä maassa. Tuo poroneidin hupipuuha suorastaan hidastaa lenkkeilyä pakkasaamuina, sillä maahan täytyy heittäytyä usein, hyvin usein. Välillä tuntuu, että meidän koiran jalat osoittavat lenkillä useammin kohti taivasta kuin maata. Alamäkeen piehtarointi on erityisen hauskaa puuhaa - mäenlaskua tahdittaa sätkivät jalat ja riehakas murina.
Meidän luontokappale rakastaa lunta ja jäätä, porokoira kun on. Viilentävän onnen huvittavin ilmentymä on ainainen piehtarointi jäätyneessä maassa. Tuo poroneidin hupipuuha suorastaan hidastaa lenkkeilyä pakkasaamuina, sillä maahan täytyy heittäytyä usein, hyvin usein. Välillä tuntuu, että meidän koiran jalat osoittavat lenkillä useammin kohti taivasta kuin maata. Alamäkeen piehtarointi on erityisen hauskaa puuhaa - mäenlaskua tahdittaa sätkivät jalat ja riehakas murina.
02/02/2008
book happiness - kirjahykertelyä
Again I got a lovely mail! Our postman is really a warmhearted man, or, I'm a real overspending woman! These three books delighted me so much that it would be a shame to not to glorify them.
My dear friend Maria reminded me of Joelle Hoverson's Last-minute Patchwork and Quilted Gifts. And it really was worth of ordering. I made immediately a little bird of it. And an elephant is my next project-to-do. Very sweet and usable book!
Seasons of Cannon Falls' Celebrating Home - Decorating for the Holidays and Seasons was an impulse buing. I had never heard about it but it seemed to be very much my style, as a keen party preparing person I am. The book is just lovely, maybe more an interior book than a party preparing book, however I'm very pleased with it. Especially the colourscheme and layout please me a lot.
The last but not least is not-so-new but very beautiful book, At Home with White by Atlanta Bartlett. It gives me inspiration to redecorate our home a little. I'm not an all-must-be-white-person, but the freshness and airy feeling is my aim when I decorate our little home. And now when spring is coming this homemaking feeling is intensifying in my mind :)
Enjoy your weekends, everyone!
Taas sain mukavaa ja odotettua postia. Mahdottomaksi törsärimaterialistiksi tunnen itseni, kun vain esittelen ostoksiani! Mutta mutta, nämä viime viikolla saamani kirjat ovat kerrassaan niin ihanat, että olisi surku olla hehkuttamatta. Kiitos, Maria, kun muistutit tuosta Last-Minute Patchwork+quilted gifts -kirjasta (Joelle Hoverson). Olin sitä jo aikaa sitten katsellutkin Akateemisessa, mutta mielessäni kirja oli painunut unholaan. Oiva ostos. Minäkin tein heti lintusen kokeeksi :) Ja tuollaisen elefantin haluan tehdä myös!
Celebrating Home - Decorating for the holidays and seasons (Seasons of Cannon Falls) oli heräteostos, sikä säkissä -tyyppinen. Kirja osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Minä olen juhlaihminen, ja aivan erityisesti juuri valmistelumielessä. Tarjoomusten ja somistusten suunnittelu on mielestäni erittäin mukavaa. Yksi anagrammi nimestäni onkin "antaa juhlat", toinen on "Tanja tuhlaa". Heh, aika osuvat. Ja mieheni mielestä varsinkin tuo Tanja tuhlaa, on toistelemisen arvoinen. Kirjasta vielä, että vaikka siinä onkin aika paljon sellaisia jenkkijuhlia, joita en vietä, se on kuitenkin tosi kiva visuaalisesti, oikeastaan minulle enemmänkin sisustuskirja.
Atlanta Bartlettin At Home with White ei toki ole mikään uutuus, mutta se on mielestäni "valkoista sisustustyyliä" esittelevistä kirjoista ihanin. Polly Wrefordin valokuvat ovat hurmaavan raikkaat. Vaikka en oman kotini ihan valkoinen halua olevankaan, on minusta inspiroivaa katsella kirjan kuvia. Ja täytyy myöntää, että muutamaa kalustetta olen katsellut tartu-pensseliin-mielellä. No, olen miettinyt maalaamista jo pidempäänkin, mutta kirja lisäsi motivaatiota.
Tänään meillä on pienet juhlat ystävyyden ja herkuttelun merkeissä. Huomenna loikeilenkin sängyssä lukien kirjoja. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
My dear friend Maria reminded me of Joelle Hoverson's Last-minute Patchwork and Quilted Gifts. And it really was worth of ordering. I made immediately a little bird of it. And an elephant is my next project-to-do. Very sweet and usable book!
Seasons of Cannon Falls' Celebrating Home - Decorating for the Holidays and Seasons was an impulse buing. I had never heard about it but it seemed to be very much my style, as a keen party preparing person I am. The book is just lovely, maybe more an interior book than a party preparing book, however I'm very pleased with it. Especially the colourscheme and layout please me a lot.
The last but not least is not-so-new but very beautiful book, At Home with White by Atlanta Bartlett. It gives me inspiration to redecorate our home a little. I'm not an all-must-be-white-person, but the freshness and airy feeling is my aim when I decorate our little home. And now when spring is coming this homemaking feeling is intensifying in my mind :)
Enjoy your weekends, everyone!
Taas sain mukavaa ja odotettua postia. Mahdottomaksi törsärimaterialistiksi tunnen itseni, kun vain esittelen ostoksiani! Mutta mutta, nämä viime viikolla saamani kirjat ovat kerrassaan niin ihanat, että olisi surku olla hehkuttamatta. Kiitos, Maria, kun muistutit tuosta Last-Minute Patchwork+quilted gifts -kirjasta (Joelle Hoverson). Olin sitä jo aikaa sitten katsellutkin Akateemisessa, mutta mielessäni kirja oli painunut unholaan. Oiva ostos. Minäkin tein heti lintusen kokeeksi :) Ja tuollaisen elefantin haluan tehdä myös!
Celebrating Home - Decorating for the holidays and seasons (Seasons of Cannon Falls) oli heräteostos, sikä säkissä -tyyppinen. Kirja osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Minä olen juhlaihminen, ja aivan erityisesti juuri valmistelumielessä. Tarjoomusten ja somistusten suunnittelu on mielestäni erittäin mukavaa. Yksi anagrammi nimestäni onkin "antaa juhlat", toinen on "Tanja tuhlaa". Heh, aika osuvat. Ja mieheni mielestä varsinkin tuo Tanja tuhlaa, on toistelemisen arvoinen. Kirjasta vielä, että vaikka siinä onkin aika paljon sellaisia jenkkijuhlia, joita en vietä, se on kuitenkin tosi kiva visuaalisesti, oikeastaan minulle enemmänkin sisustuskirja.
Atlanta Bartlettin At Home with White ei toki ole mikään uutuus, mutta se on mielestäni "valkoista sisustustyyliä" esittelevistä kirjoista ihanin. Polly Wrefordin valokuvat ovat hurmaavan raikkaat. Vaikka en oman kotini ihan valkoinen halua olevankaan, on minusta inspiroivaa katsella kirjan kuvia. Ja täytyy myöntää, että muutamaa kalustetta olen katsellut tartu-pensseliin-mielellä. No, olen miettinyt maalaamista jo pidempäänkin, mutta kirja lisäsi motivaatiota.
Tänään meillä on pienet juhlat ystävyyden ja herkuttelun merkeissä. Huomenna loikeilenkin sängyssä lukien kirjoja. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Subscribe to:
Posts (Atom)