I'd like to go to France again. But this summer, however, I won't go there, I don't even know when the next time comes. What an annoying fact. By books tried I to relieve my eternal France fever. And it worked somehow but also rubbed salt in the wound. You see, gorgeous pictures of the places where I would like to be right now. I finally got my own copies of
Pia Jane Bijkerk's
Paris Made by Hand and Sandy Price's and Emily Laxer's
The Flea Market of France. Great books, beautiful, indeed! Especially I admire Pia Jane Bijkerk's atmospheric photos. And I like the square shape of the books, so cute. Such qualified guides in every way.
By the way, for me, a combination of deep red and dreamy lilac brings to mind an evening in
Laon, France. Crushed rose petals on a side alley which looked grayish purple at twilight. The alley was full of those petals. I was just wondering has it been some happy family celebration in there or a jerk trying to apologize with huge rose posy (somehow I like this imagination more because it makes me hear funny, grouchy French). That colour combination is one of my favourites. Even if I'm not used to use it in my every day life. But it's always lovely to see this combination. In between voluptuous red and yearning lilac it's magical tremor.
Miss doggy is very contented that trips to France are not in consideration just now. But she is the only one in this household who thinks so.


Kuka minnekin haluaa. Minä tahtoisin Ranskaan. Tänä kesänä en kuitenkaan sinne mene, enkä edes tiedä milloin lähden seuraavan kerran. Se harmittaa. Kirjoista piti minun saamani matkakorviketta. Ja sainkin vähän - vähän kyllä puukon vääntöä haavaan sain myös. Uutuutena yöpöydälläni yhden idolini Pia Jane Bijkerkin Paris Made by Hand sekä Sandy Pricen ja Emily Laxerin The Flea Markets of France. Pikalukaisulta vaikuttaisivat oikein päteviltä oppailta. Kauniit kirjat. Tykkään neliömuodosta. Erityisen syvään huokailen Pia Jane Bijkerkin kuvien äärellä. Tunnelmat niissä menevät saumatta yksiin minun Ranskan mielikuvieni kanssa. Ravitsevia kuvia.
Muuten, minulle hailakan violetin ja mehevän punaisen väriyhdistelmästä tulee mieleen eräs ilta Laonissa, Ranskassa. Murentuneet ruusun terälehdet kivisellä sivukujalla, joka iltahämärissä näytti ihan harmaan violetilta. Tie oli punaisenaan noita ruusun terälehtiä. Mietin vain, oliko joku törppö saanut selkäänsä ostamallaan jättimäisellä hyvittelykimpulla (korvissani raikaa ihanan kiukkuinen ranska, mutta roiston kunniaksi täytyy sanoa, että ruusujen värisävy oli valittu hyvin - ei sellaisia ankean oranssin punaisia ruusuja vaan oikein hyvän, syvän punaisia) vai oliko ollut kyseessä jotain iloisempaa. Tuo väriyhdistelmä on yksi suosikeistani. Uhkean punaisen ja haikailevan lilan kohtaamispaikalla väreilee. En käytä noita värejä juuri missään, arjessani siis, mutta minusta on aina ilo nähdä/tehdä tuo väripari.
Koiratyttö on hyvin tyytyväinen, kun Ranskan matkoja ei ole suunnitelmissa. Olemme täysin eri linjoilla tässä asiassa. Se olisi vaan järkytynyt kapeista kujista, joilla kaikuu ja dramaattisista ruusuepisodeista. Minä sen sijaan... Taidan olla vähän tylsistynyt.