one working day left - yksi päivä töitä vielä

Just o-n-e. And then it's three sweety cutie weeks off, holidays, summer leave, vacation, laziness, freedom... whatever. Morning cappuccinos with no haste. Books. Home. Friends. A journey. JOY!

***

Yksi vain, ja sitten on loma. Loma. Mukava sana. Kolme viikkoa suloista lepoa ja mukavuutta. Aamukahvia vetelehtien. Kirjat. Kodin kohennusta. Ystäviä. Matka! Kaikki tuollainen saa minut niin iloiseksi.

wednesday it was

monday evening stroll

after work

girlie mood saturday morning

In betweet sweet beams of light, a girl who lives in a red-floored-home is thinking colours, as always, washing dishes, laundering, collecting pretty pictures in her scrap-book while going through piles and piles of mags and papers, lamp problems in her mind (but not seriously, just casually), listening Morrissey - oh, I think you should listen this too. Feeling productive and enthusiastic on the whole. And what's the best - without having hurry, no pressure. Drinking coffee and fondling a lovely, brown, little creature who is sitting next to her. And having a feeling it would be nice to post something airy, easy-going, neat coloured. Because it's like a girl mood saturday morning. Because the girl likes you all that much.

Well, of course you all know it's me. It's obvious. What a silly way to write! But that's because I have so good feeling after a very well slept night (ten restfull hours, yay!) that I nearly feel me different person. It's so easy to use to be tired all the time that when finally being "normal" it feels almost weird. 

Have a good saturday all!

a glass of syrah

melko epätasainen päivä

Haaveilin aamiaisella Farrow&Ball:n tapeteista. Tapettikiilu taasen johti haaveiluun intohimosta työtä kohtaan. Minulla on nähkäätte vähän intohimot kadoksissa, ja kaipaisin enemmän haastetta ja tekemisen riemua turhan tasaiseen elooni. Maanantain nillitys-lillitys oli osittain sitä, että murehdin omaa haaveilijan luonnettani. Murehdin - haaveilin - murehdin haaveilua - jatkoin haaveilua - murehdin... lopulta saavutin tahmean olon, joka ei ole täydellisesti helpottanut vieläkään. Miksi en osaa tietää, missä olen kyllin hyvä? Tai miksi en vaan ala tekemään sitä, mistä tykkään, murehtimatta liikaa, osaanko tehdä sitä täydellisen omaperäisesti? Tai miksi en vaan revi riemua siitä mitä on? Olen paatunut epärealisti ja pikkuisen arkakin, jossain määrin perfektionisti myös. Ja kun kykenen tekemään asian oikein monimutkaiseksi, alan murehtimaan suurten kysymysten lisäksi triviaaleja latteuksia, kuten taloudellista epävarmuutta, ja myös huolimaan sairaudestani. Sittenpä onkin kysymysten vyyhti jo niin sakea, että on mahdotonta päättää, mistä aloittaa. Kuulostaa dramaattiselta. Mutta ei se oikeastaan sitä ollut. Ennemminkin vain tuhahtelin itselleni, otin muutaman valokuvan, join kahvia, söin hilloleivän ja lähdin töihin.

Työmatkalla siirryinkin sujuvasti polkupyörähaaveiluun. Haaveilu on nimittäin ehdottomasti vahvuuteni. Tekisi mieli haaveilla uudesta polkupyörästä, nahkasatulastakin, mutta siihen en edes anna itselleni lupaa. Kombi Lux saa nyt kelvata. Ja kelpaakin se. Nättihän se on. Vähän rämä vaan, mutta ihan hyvin sillä pääsee. Harmittaa, kun ne riiviöt muinoin repi sen hyvän nahkasatulan rikki. Ja viime viikolla pyörän lukko oltiin revitty irti kiinnityksistään. Älytöntä hommaa. 

Töihin päästyäni olin aivan tyytyväinen. Ahkera. Kohtelias. Kekseliäs. Tykkäsinkin. Sain kiitosta ja hymyilin taas. Kunnes menin töiden jälkeen kauppaan sovittelemaan bikineitä. VIRHE!! Oi jestas. Äärimmäisen typerä virhe, jonka olisin voinut välttää tajuamalla aivan kerrassaan ilmeisen tosiasian etukäteen - minä en todellakaan voi olla bikineissä. En  edes sovituskopissa. Peilin edessä kehonkuvani muuttui rytinällä, eikä vähimmässäkään määrin suopeaan suuntaan. Äkkiä pois! Huh. Ja sitten pum. Pakomatkalla löysin juuri sellaisen mekon, jollaisesta olen haaveillut ihan koko kesän. -60%, täydellinen väri, muuntokuitutrikoota, hyvä.  Sovitin ja ihastelin - normaalioloissa olisin empimättä ostanutkin mekon, mutta nyt bikinikriisin romahduttamana en enää osannut arvioida näytänkö se päälläni tankilta vai kuvittelinko vain. Se on varmaa, että huomenna menen kauppaan uudestaan ja yritän arvioida tilanteen uudestaan. Bikinikaupan kierrän kaukaa. 

much better - on jo paljon parempi

Even though the world seems still to be rather gray.

Vaikka vieläkään eivät värit loista ihan kirkkaina.

blurry day - sumea olotila

Somehow all the things have felt difficult today, poor, irritating, blurry... Nothing special has even happaned. Nothing has happened. I've just been, I've been just tired. Depression day absolutely. Rainy day. Headache day. Lonely day. Rather ugly day. I hope that when I write that up here in my blog, I could send bad mood away. Since it's many hours left this day. And I'd like to feel me efficient and contented even a little.

I tried to photograph my latest finds from flea market: an old worn-out mirror (a new favourite of mine!) and a cute little pitcher. Unsightly photos. Sorry. But anyway, I'm glad about those finds.

This has been the only joy of mine today. Like Daniel Rossen always is.

****

Ärsyttävä päivä. Keskinkertaista typerämpi, enkä minä kyennyt tekemään tälle mitään. En kai yrittänyt tarpeeksi. Väsy.

Yritin kuvata eilisen kirpparipäivän saaliin, joka sinällään tekee minut iloiseksi, mutta kuvista tuli juuri niin surkeat kuin oli tämän päivän sumea tunnelmakin. Hiivatin matalapaine!

Tosin tämä on minua pikkuisen ilahduttanut. Niinkuin Daniel Rossen aina

weekendbluesbluesweekendweekendblues

Sweet Home Chicago

Kindhearted Woman Blues

Hellhound On My Trail

and

Trouble No More

please one more. waw-kay, all right

Yonder Comes the Blues

july mornings - heinäkuun aamuissa

oulu on kaupungin nimi

Tämä postaus sai aikaan hirmuisen Oulu-ikävän. Asuin kuusi vuotta Oulussa. Villiä nuoruutta, juupa juu. Oulu oli hyvä kaupunki viettää tuo elämänvaihe: opiskelua, paljon rokkia, ikuisia ystäviä, boheemielämää, ihania koteja (Kiila, Valkealinna, Toivoniemi, Nokelan kommuuni, oih), valoisia villejä kesäöitä, tunteen paloa paljon enemmän kuin nyt, perusteellista naiiviutta, tiukka tuuli Pikisaaren sillalla, pyöräilyä, purevaa pakkasta, rakkautta ja mustasukkaisuutta, elokuvia, kiinnostavia töitä, ahkeruutta ja intoa, myös loisimista ja lintsausta, liikaa kahvia, kaiken kaikkiaan ihanan epätasaista eloa, mitä kaikkea... paljon opin. Nyt elämä ei enää ole puoliksikaan niin jännää ja täynnä kaikkea pakahduttavaa, mutta en minä sellaista enää jaksaisikaan. Hyvällä muistelen, vaikka tarpeekseni sain. Noista vuosista on ihan törkeän (todellisuudessa tuo ilmaisu on minusta ihan juntti, mutta tähän se sopii kuin nenä päähän, sillä Oulu on aika juntti kaupunki, mutta siksi juuri niin hyvä) hyvät muistot. Sillä missään muualla ei syksy kiillä kauniimmin asfaltilla kuin Oulussa, viimassa. Missään muualla ei ole niin hyvää reggae-baaria kuin Oulussa, niin enkä missään muualla ole saanut niin paljon hauskoja tuttavia ihan vaan baarissa. Missään muualla ei asu yhtä kultaista ystävää, joka tykkää metsästä ja porokoirista. Missään muualla en ole rakastunut niin epätoivoisesti rokkitähteen. Ja jos en olisi asunut Oulussa minulla ei olisi suloista kummityttöäni. Missään muualla en ole tutustunut taiteilijaan, joka järjestää itsensä edelleenkin mitä käsittämättömimpiin sotkuihin, "seikkailuihin", kuten hän itse positiivisesti sanoo. Missään muualla en ole tavannut niin ihanaa tyttöä, joka halusi pelastaa sudet. Minä en olisi tämä ilman Oulua.

Minulla ei ole montaa kuvaa tuolta ajalta. Olin silloin ihan liian rauhaton valokuvaamaan. Mutta tuossa ylhäällä muutama. Kotien kulmilta. Tuohon vihreään Kiilaan olisin tahtonut jäädä asumaan, toripolliisin kottiin, se oli tosiaan toripolliisin entinen koti. Tuosta pihasta lähti maailman pinkeimmin pakattu muuttoauto Helsinkiin - alakylälle - hetkinen, kai kahdeksan vuotta sitten eräänä kirpakkana syyskuun aamuna. Onneksi. Ja tuon nuoruuskuvan minusta on ottanut Maria.

Olen yksin talossa, täällä kotonani. Tekee mieli kuunnella nyt  yksi biisi,  joka tuo Oulun ihan lähelle.

Varmaa hapuilua

jokainenhan joskus sekoilee

joka ainoa tuntee sen tunteen

kun hommat leviää käsiin

ja kun hakee kotia ajatuksilleen

eksyy vääriin kerroksiin

suu suoltaa mitä sattuu

niin että mieli ihmettelee 

missä on se punainen lanka

mihin se taas pakenee

juuri kun luulit sen tavoittaneesi

vyyhti vain sakenee

varmaa on vain epävarma

mustavalkea on harmaa

kun piti sanoa näin 

sanat pyörivät nurin päin

silloin kyllä on ei ja ei on ehdoton ehkä

joka jäsen lamaantuu 

kun pitäisi toimia ja tehdä

ja toimii ylikierroksilla

kun piti ottaa rennosti

siinä järjen valo loistaa

ainoastaan poissaolollaan

varmaa on vain epävarma

mustavalkea on harmaa

kun piti toimia näin

käy juuri toisinpäin

se on varmaa hapuilua

jämerää sekoilua

joka hetki jotain uutta

levottomuutta herättävää

varmuutta

jokainen liike etenee

vastoin tarkoitustaan

kun sekoittaa pakan

samalla sekoittaa oman pään

ja taikatempulla vain itsensä

onnistuu hämäämään

yllättäen takaansa löytää 

sen minkä eteensä jättää

ja tutuinkin tavara

on siellä ja täällä

käsinkosketeltavan etäällä

se on varmaa hapuilua

vakuuttavaa harhailua

päämäärätietoista tiedottomuutta

levottomuutta herättävää varmuutta.

Radiopuhelimet on yksi, joka sen teki. Oulun.

phew

*A lot of tasks at hand. Even a rush.
*Sleep dept. Moonstruckness.
*Headache, it's the fifth day already. Sniffle is becoming.
*The dog has a new habit to lick a radiator.
*Amidst all the haste I forgot my mother's birthday. Mini-crisis.
*Flea market sunday - I was selling and earning travel cash for my upcoming holiday. It's Spain in my mind. A dress I've made was bought to an interior magazine's photo shoot. What a pride and a joy!
*Foolishly set words. Bad mood. Unreasonableness. But then, reconciliation, good. Time to take a look in the mirror. My dear, lovely friend.
*Home. Not cleaned. Unorganized.
*And evening beer with the remnants of veggie fajitas, yummy.
*Good night.



*Paljon hommaa. Jopa kiirettä.
*Univelkaa, eikä uni meinaa tulla. Kuuhulluutta.
*Päänsärkyä. Jo viidettä päivää. Alkava nuha.
*Koira on keksinyt uutuuden - se tykkää nuolla lämpöpatteria. Onkohan sillä joku puutos? Älyttömän näköistä hommaa joka tapauksessa.
*Kirpparisunnuntai Hietsussa - matkakassan kerrytystä elokuun lomailua varten ja pari päivänpiristystä. Terveiset vihreiden ämpäreiden ostajalle :) Ja yksi tekemäni mekko meni lehtikuvauksiin!
*Typerästi aseteltuja sanoja, kohtuuttomuutta. Murhemieltä. Peiliinkatsomisen paikka. Sovinto - hyvä. Rakas ystävä.
*Äidin syntymäpäivän unohtaminen. Minikriisi.
*Joku tollo oli rikkonut lukon minun polkupyörästäni.
*Aika paha siivo.
*Iltaolut kasvisfajitasten rippeiden kanssa. Hyvää.
*Rauhoittumista illan valossa ja raikkaassa ilmassa.
*Hyvää yötä.