28/04/2009

cappuccino bliss

During yesterday I wouldn't have written such a glad post at all as I'm writing today. Well, it's my day-off now and it started in the very best way, when nice, interesting, inspiring and lovely writer of Sanctuary was visiting here in my red-floored-home in the noon-time. It was so very nice to chatter this and that at big cups of cappuccinos and croissants, take a little walk too. She brought me a wonderful hydrangea posy, in my fave colour. Muah!

Now I'm so energetic and inspired that I want to start to sew something. I've been waiting that inspiration for a long time. See, this lovely lady isn't just sharing inspiration in her fabulous blog but also in real life too. Thanks R!





Eilinen oli sellainen päivä, josta hyväntuulista postia ei olisi saanut tekemälläkään. Mutta tänään on taas toisin, hmm, innokasta mieltä on riittänyt aamusta alkaen. Vapaapäivällä tietysti on tekemistä asian kanssa. Mutta suurin ilon aihe oli aamupäiväkahvittelu Sanctuaryn inspiroivan kirjoittajan kanssa. Mukanaan ihanaihanaihana sininen hortensiakimppu ja ruusunterälehtiteetä hän tuli kyläilemään. Kuinka piristävää seuraa! 

Nyt olen niin innoissani, että aion ottaa ompelukoneen esiin. Se onkin lymynnyt laatikossaan vähän liian pitkään. Pitäkää peukkuja, että into ei lopahda alkumetreillä! Tahtoisin nimittäin niin kovasti olla taas aikaansaava ja tehdä kaikkea kaunista, hyödyllistäkin. Laskosverhosta pitäisi aloittaa, mutta houkuttelevampia suunnitelmia muhii mielessäni...

26/04/2009

What a relaxing day! Sunday filled with light and warmt, rest and good mood. The spring is suddenly here in its perfectness and beauty, flickering sun and the first feeling of the heat on the skin, and blackbirds singing so glad while nest-building. I woke up quite early and after a little breakfast we went to the forest with my dear little doggy girl to enjoy the lovely smell of spring forest, earth. And to be amazed by all the tiny greens which are growing up from the earth. I like this season so much!

Couple of hours later me and my friends had a super brunch. Oh, what a luxury it was! Not only all the treats we had - bread with mozzarella, tomatoes and basil, eggs, bacon, sausages, fruit salad with rasberries, mudcake... but also that fun, lazy atmosphere made our sunday brunch so delightful. And coffee which tasted like Spanish - at least my guests thought so :) . I don't know because I've never been in Spain. But it was good!  Somehow I felt like being abroad anyways. A little daydream, like an instantaneous escape. Actually I think it was all those springly voices that caused the "abroad" feeling, neighbours laughs and chatting, garden works etc. After the long, silent winter this kind of jolly voices feel so "new" again. It's the same feeling every year - but it always feels somehow new, happily.

And in passing, nearly unnoticed, I've also done some domesticities - cleaning a little and washing the laundry. Simply lovely sunday!





Oikea rentoilupäivä tämä sunnuntai. Lämpöä ja valoa yhtäkkiä ihan ylenpalttisesti, kevään hajut nenässäni. Oli niin tunnelmallista herätä mustarastaiden villiin lauluun aamulla. Nousinkin melko aikaisin - päivää on tuntunut siis riittäävän. Pikkuaamiaisen jälkeen metsälenkki poroneidin kanssa aamuauringossa, sellaisessa vähän autereisessa. Varsinkin kallioilla aamuaurinko ihan väreili, ja lämmittikin niin. Monikaan ei ollut vielä liikkeellä, kuten tavallisesti lämpiminä sunnuntaina. Rauha teki tosi hyvää.

Vähän myöhemmin herkkubrunssi ystävien kesken. Mitä ylellisyyttä! Oli ihan "matkalla" olo, kun avoimista ikkunoista kuului naapureiden ääniä kadulta ja pihatouhuista, ja auringon lämpö kuumotti iholle jo ihan kesän tunteen. Kahvikin maistui kuulemma espanjalaiselta. Vieraiden mielestä siis. Enpä tiedä, kun en ole Espanjassa ollut. Mutta hyvää se oli kyllä.

Siinä sivussa, kuin huomaamatta, tuli myös siivottua ja pyykättyä. Ihan loistosunnuntai! 

red ones

 A new quilt and a punch of lilacs of Incas. Red lovelies to cheer up my cozy nooks.



 

Uusi täkki ja inkaliljakimppu. Punaiset suloisuudet.

21/04/2009

wednesday - oh no, it is just tuesday!

What a day. This was one of those days over which I could've willingly leap. At least I felt so during my working day, because I'm not in good condition yet, not at all. But happily, when I got back home, I  was able to relax. With a little help of a new album, lovelylovely Anna Järvinen, and with a chocolate nougat egg. But the best part of my day arrived here at 6.30 p.m. One of my best friends came to visit. Having a big cup of tea while having a meaningful conversation with a dear friend is a real luxury. Well, she just left, and I'm so much happier now. Only my little four-legged friend is discontented since she likes her so much too.




Keskiviikko (kääk, siis tiistai, kuten minulle juuri äskettäin mitä kohteliaimmin huomautettiin! Saanen puolustautua väsymyksellä ja puolikuntoisuudella :)), jonka yli olisin voinut kernaasti loikata - päivällä ainakin tuntui siltä. Kotiin tultuani onnistuin kuitenkin jotenkuten rentoutumaan. Toinen uusi levy ilonani (voi jestas, tuo on hyvä!), sekä Mignon-muna kaapin kätköistä, auringonpaistekin auttoi. Mutta suurin ilon aihe saapui puoli seitsemän aikaan - yksi parhaimmista ystävistäni! Todellista onnea on juoda teetä arki-iltana hyvän ihmisen kanssa, ja rupatella. Äskettäin hän lähti, ja minä jäin paljon paremmalla mielellä loikomaan sohvalle, mutta poroneiti ulvahti hätääntyneesti ja näytti perin tyytymätöntä kuonoa. Hän nähkäätte pitää tuosta tytöstä ihan hulluna.

17/04/2009

vihertää





Pääsiäinen oli ihan mahtava! 

Tein paluun arkeen lempeämmäksi hankkimalla Lisa Ekdahlin uusimman ja nauttimalla uutuusherkkuani; kreikkalaista jogurttia, viikunahilloa, mantelijauhetta, pähkinöitä ja vehnäleseitä. Jei ja nam! 


Mukavalta tuntuu myös, kun kevät ihan kohisee. Aamulla töihin mennessä kurkkaan yhteen kallion koloon matkan varrella - illan tullen kotiin palatessa kurkkaan sinne taas. Ja aina päivän aikana kolo on vihertynyt huomattavasti.

10/04/2009

easter post::red and yellow

Reading Tricia Guild's Flowers book, well mostly just enjoy James Merrell's stunning photos, and also playing with flowers. Who knows which is the name of those yellow, funny balloon flowers? I  like them so much! 

I wish you bloomy, wonderful and relaxing Easter time with these colourful pictures! And if this post feels too sweet, take a look on the lower post, it's calmer and more ethereal than this one :) I made two Easter posts because I'm so glad now! Which post pleases you more, hot one or cool one?






Lueskelen Tricia Guildin Flowers kirjaa, tai no pikemminkin ihailen James Merrellin upeita kukkavalokuvia. Ja leikin kukilla. Tällä kertaa kukkakaupassa maltoin mieleni, enkä päästänyt mielitekojani aivan valloilleen - ostin suunnitelmani mukaisesti vain ihan muutaman kukkasen. Tietääkö joku, mikä on tuon keltaisen pallokukan nimi? Floristikaan ei muistanut, ja itse en edes tiedä. Tosi söpöjä ne kuitenkin ovat!

Näiden värikkäiden kuvien kera toivotan kaikille iloista ja rentoa pääsiäistä, kukkaista! Ja jos nämä kuvat tuntuvat liian makeilta, alempana on viileämpi ja eteerisempi pääsiäisposti. Yhden sijaan kaksi - pääsiäisilon kunniaksi! Kummasta värimaailmasta tykkäät enemmän?

easter post::blue and green



08/04/2009

sofa

A new, well old, bold yellow sofa is here! I couldn't help showing it to you even if I've plans to make a loose cover onto it. But actually I like it somehow, with the red floor, they are quite terrific combination in my calm and otherwise not-so-bold-coloured home.

But until I find a fabric for the loose cover I thought to make an eiderdown out of this vintagey, rosy fabric. Isn't it nice? But for the loose cover I'm fancying about mole gray velvet. I think it would be nice with the sofa's dark brown wooden pieces.

And look, how nicely the sofa and my fabric fit with Liivia's cards!





En malttanut olla vilauttamatta uutta keltaista sohvaani. Se on minusta ihanan mummomainen! Väri tuntuu aika hurjalta, varsinkin noiden ruskeiden puuosien kanssa. Mutta ei ihan pahalta kuitenkaan - loppujen lopuksi se on aika hilpeä punaisen lattian kanssa. Mutta silti kangaslaatikoilla on tänään käynyt vilinä. Löysin tuollaisen romanttisenlaisen kukkaihanuuden. Siitä teen täkin sohvan päälle. Ja kunhan löydän sopivaa verhoilukangasta teen hupun sohvaan. Haaveilen sellaisesta myyränharmaasta sametista. 

Jo aikaisemmin ihastelin sitä, kuinka
Liivian lähettämät kortit sopivat tähän kotiin jotenkin kauhean hauskasti. Katsokaa nyt taas, nehän on kuin tehty tuon sohvan ja mun kankaiden kaveriksi!

pessimist - optimist

My sick leave is extending :(  Feeling rather poor and frustrated for that, but on the other hand I'm quite optimistic too. Since today I got cortisone injections and met a very good doctor (finally) who really listened me, made her work carefully, her talkings made sense and she even showed empathy for me. It's uncommon in these hasty times.

Well, browsing catalogues doesn't end. I'm fancying new pyjamas - those are needed in these days!

And ( I always would like to tell something positive in my posts, and this is it now) laying on a new (old, of course) sofa! I got it yesterday. It's cute. It's yellow, help! And I'll show it to you some day :) 




Sairasloma vain jatkuu. Kurja olo ja mieli, turhautunut. Mutta tänään sain kortisonipistoksia ja lääkärin, joka kerrankin kuunteli herkällä korvalla, oli tarpeellisessa määrin huolissaan, puhui erittäin järkeviä ja ymmärsi "yskän". Harvassa ovat sellaiset, tai ainakaan minun kohdalleni ei usein ole sattunut. Useinmiten on "liukuhihnalla" olo. Voi kun tuollaisissa tärkeissä töissä ei aina olisi kiire ja resurssipula!

No joo, selailenpa katalogeja, uusista pyjamista haaveillen, niitähän tässä tarvitaan.

Ja köllöttelen uudessa (vanhassa, tietenkin) sohvassa, jonka sain eilen. Haluttaa myös vähän hehkuttaa, eikä vain marista. Tää sohva on nätti! Mutta apua, keltainen! Näette sitten joskus :)

04/04/2009

yippee! - jihuu!

Today it finally happens - Mulatu Astatke's gig. I'm so very excited! Oh, and it's also many other interesting artists in the Jazz Heat Bongo Beat event here in Helsinki tonight, not only superb Astatke. It's fine to see Nicola Conte too! Yippeeyippee!

But hey, you who are not coming to enjoy Ethiopian jazz genius' music and others, go to see and have fun with Lebanese music video: Do you love me? Enjoy your weekend! 





Tänään se sitten on, se Mulatu Astatken konsertti. Olen ihan hurjan innoissani! Siellä on myös paljon muutakin kiinnostavaa. Itse odotan Astatken lisäksi eniten Nicola Conten kokemista. Jihujihujihuu! 

Mutta hei, löysin jotain todella hauskaa ja ihanaa. Ken ei lähde Jazz Heat Bongo Beat -klubille, ilakoitkoot libanonilaisen biitin tahtiin:
Do you love me?

03/04/2009

toivoton vetelehtijä




Lämmin paistepäivä. Uusia kevätvaatteita haluttaisi. Vaan kun ei huvita mennä kauppoihin.

Tuo verho on muuten vaatehuoneen oviverho. Sain sen vasta nyt valmiiksi. Se on roikkunut puolitekoisena ja silittämättömänä siinä jo pari kuukautta. Mä olen ihan toivoton vetelehtijä.


p.s. tänään näin kevään ensimmäisen nokkosperhosen liihottelun!

02/04/2009

some random stories - jotain höpinöitä

- This letter-thing started last autumn in Italy, you remember? It was then, and it still is, a current topic to me to learn about refusal, to learn to say NO, when needed. I've always been blaimed for being far too kind. And I've been protesting the whole idea because I respect kind people and really want to be kind one. But after several times of disappointments and many wise words of my mother and the closest ones I started to understand it's a big difference between kindness and kindness. I started to see that I really need to learn to become brave enough to say NO, when my feelings say so. Anyways, in Italy, when we had a lovely opportunity to try make raku works, I wanted to make those "refusal letters". EI means no in Finnish. And I made also NO letters. In addition I also decorated the letters that I would accept this refusal-thing more easily :) Because of the letters or something, I've managed to refuse already many times from things that aren't intersting me or felt somehow not-to-me-please.

-  I'm tempted to make plans for Easter treats. Yesterday I found some perfect organic garlics from a grocery store near to mine. But in the photo there is just some old, grumpy ones. They aren't good enough for the cooking but pretty enough to play a photo models :)

- During my breakfast my thoughts wandered in old lands of Indians. I turned a plate upside down and started to think what is Davenport and found this.

- After waking-up my feet felt like killing me, dammit. 

Heh, what a silly collection of my everyday notes, real chit-chat. But that's really what I've been thinking today.






- Kirjainhommani sai alkunsa Italiassa viime syksynä. Muistatteko vielä? Silloin, ja vieläkin, ajankohtaisena asiana mielessäni oli kieltämisen/kieltäytymisen opetettelu. Liian kiltti - siinä hokema, jota olen saanut kuulla kyllästymiseen asti. Alkuun vastustelin koko ajatusta, ja puolustauduin monin tavoin, koska halusin (ja haluan vieläkin) olla kiltti. Kiltteys on minusta arvokas asia! Mutta tuo ilmaisu liian kiltti, hmm, siinä on kyllä ikävä kaiku. En minä tietenkään sellainen halua olla. Siksipä muovailin savesta itselleni rohkaisuksi E I:n. Koristelinkin kirjaimet vielä, jotta ajatus olisi helpompi ottaa vastaan, omaksua. Savikirjainten ansiota tai ei, olen jo muutamaan otteeseen reilusti onnistunut kieltäytymään asioista, joihin en oikeasti halua. 

- Pääsiäisruoka-asiat ovat jo pikkuisen mielen päällä. Löysin eilen kaupasta italialaisia luomuvalkosipuleita, herkullisen oloisia. Valokuvaan pääsivät kuitenkin vanhat kurpat, joissa on, ah, niin kaunis väri. Mutta jotka eivät enää kelpaa muuhun kuin valokuvamalleiksi.

- Davenport. Aamiaisella mietin, mikä se on, paitsi ilmeisesti posliinitehdas jossain. Se on myös
kaupunki Yhdysvalloissa, Iowan osavaltiossa, perustettu entiselle intiaanien asuttamalle alueelle. Ylösalaisin käännetty lautanen voi hyvinkin saada kuvitelmat laukkaamaan, varsinkin kun löysi tämän

- Herätessä jalkani aristivat pahasti. Kävin verikokeissa, jossa labran täti oli sotkemaisillaan veripullojen tunnistetarrat. Odotin rauhassa, kiireinen kun en ollut, kun hän nyhti liimaamiaan tarralappuja lasiputkiloista, selvästi vähän tukalana. Kenenköhän tulokset minä mahdan saada huomenna?

Sellaisia mietteitä tälle päivälle. Mitä-sattuu-juttujani, sinne tänne suuntaavia arkisen elämäni havaintoja ja haahuiluja