28/02/2011
♥ ♥ ♥
Vieraita pohjoisesta, jee! Pikku O ei olekaan ihan niin pikku enää, vaikka aika pikku onkin. Hän on aivan mahtavan suloinen! Kuvia ei tietenkään ole, kun aika menee viihtyessä. Täällä tarvittaisiin lisää vanhoja tuoleja. Ottaisin tuollaisia, joita näkyy toisen ystävän Kööpenhaminan tuliaislehden oikeassa alareunassa. Kiitosmielellä ja kortisonia nivelissä.
25/02/2011
ajassa
Olen kuunnellut koko aamun kevätmusiikkia, joka saa minut muistamaan, miltä tuntui, kun en ollut oikein oma itseni. Eipä onneksi kirpaise enää, mutta silti kaiuttimista soljuu huoneeseen vähän jotain erilaista tunnelmaa. Etäännyttävää sanoisin. Ja ikkunastakin vetää. No siinä sitten tiskasin.
Huomenna toivon olevani sen verran pirteä, että jaksan mennä levykauppaan lunastamaan varaukseni. Eilen raahauduin apteekkiin ja ostin D-vitamiinia ja lääkkeitä. Illalla suljin silmäni onnellisena löydettyäni asennon, jossa saatoin hengittää nenän kautta. Kuuntelin ihanaa ääntä, luvussa Paavo Rintalan Leningradin kohtalosinfonia. Sekin tuntuu nyt erilaiselta kuin edellisellä kerralla.
Posti toi uusimman Toastin. Minäkin haluaisin olla osallisena tekemässä jotain samalla tavalla ajatonta. Leikittelen ajatuksella: graafinen suunnittelu vai valokuvaus?
23/02/2011
° ° °
Päiväohjelmassa alkavan flunssan nitistystä auringon lämmittämässä pedissä kuumilla juomilla, Joosebluesilla, ruotsalaisilla popihanuuksilla (minusta ne kuuluvat kevääseen yhtä kiinteästi kuin sipulikukkakimputkin) ja kuvalehdillä. Iltanumerona teatteria.
Eilen illalla kuuntelin Amerikan ääntä. Kerrassaan miellyttävästi ja virkistävällä näkökulmalla toimitettua laatuohjelmaa. Kuunnelkaa! Lähetykset tulevat radiosta virkeään aikaan, mutta Yle Areena toimii minulle, sillä tykkään kuunnella tämän tyyppiset ohjelmat pimeässä, vähän väsyneenä, päivän hommelit toimiteltuani.
21/02/2011
19/02/2011
tunnelmat – moods
Kaavin kaappienkätköistä tarpeet aivan hyvään aamupalaan. Hieno mies kipaisi aurinkopakkaseen ja haki lähikaupasta mehun (eilen taas ajattelin, että juon aivan liikaa tuoremehua) ja punasen maidon.
Pistin soittimeen Desmond Dekkerin, veivasin ja jollotin mukana. Tamppasin espressoa mutteripannuun, paistoin kananmunia ajatellen italialaisen mamman tapaa. Kahdet villasukat jalassa, säärystimet, mekon päällä villaliivi ja -takki, minulla siis.
Itkusta ja vähäunisuudesta punottavin silmin hetkuin aamupalatuolillani ja lappasin naamariini curry-kananmunaleipää, mango-vadelma-smoothieta ja paksua kahvia. Oli jo hyvä mieli. Juteltiin kepeitä, muisteltiin, pelleiltiin ja hyräiltiin.
Yöllä puoli neljän aikaan vastasin puhelimeen, puhuin – no enimmäkseen kuuntelin – neljäkymmentä minuuttia ja puhelun loputtua tärisin vähän sekavana. Nyt päiväsaikaan asiat jälleen kerran tuntuvat asettuvan aloilleen. On se muuten outo homma, miten asian tunnelma voi olla niin eri yöllä ja päivällä. Toivottavasti myös luurin toisessa päässä!
18/02/2011
kipakkaa pakkasta - freeze
Sisälläkin kämmekkäät kädessä, ja koska en ole tottunut käyttämään sellaisia kotioloissa, olen meinannut kastella ne jo moneen otteeseen, ajatuksissani alkanut käsienpesulle.
Unessani poljin kesämekossa vaalean kuivaa hiekkatietä polkupyörällä, puukko kädessäni. Hypättyäni pyörän selästä päädyin neuvottelijaksi äidin ja tyttären riitatilanteeseen, pyykkäämään nyrkkipyykkiä, esilaulajaksi urheiluhallin penkkirivin alle, laittelemaan siskonpetiä ja kuvataidekriitikoksi.
17/02/2011
tulleet kotiin
Olen häilynyt kahden vaiheilla siinä, onko Joose Keskitalo hyvä vai vähän väkinäinen. Sain asiaan selvyyden toissa iltana Tavastialla, jossa oli muutenkin todella mukavaa. Ilta oli Rock-Suomen, Jätkäjätkät soitti ja sitten oli näitä vierailevia artisteja (Anneli Sari oli ihanalla tavalla hämmentävä, mahtava jopa). Joose Keskitalokin esiintyi ja nyt tiedän, että hyvä se on, asiaa ei tarvitse enää empiä. Joskus artistin näkeminen auttaa. Kittana nailonpuku ja tahallisen huolimattomasti solmittu solmio on kuumana kesäpäivänä saa minut ajattelemaan, että tyyliseikoilla on silloin kiusallisen keskeinen merkitys. Vapautunut, jopa unohtunut habitus on minusta aina parempi kuin peilaileva hahmo. Joosessa tärkeämpää oli sitten kuitenkin musiikki. Muuten tämä viikko on ollut Bob Dylania tavallista enemmän täynnä. Ja minä olen nauttinut olostani miehen parhaassa huomassa.
14/02/2011
11/02/2011
symmetric day – symmetrinen päivä
Sellainen tunnelma, että tästä perjantaista saattaa kehkeytyä aika hyvä päivä. Myös sellainen tuntuma, että minä olen jotenkin aika jähmääntynyt lähmääntynyt jauhamaan näitä ainaisia kuulumisiani. Asiapuolelle pitäisi jotain muuta keksiä! Jotain muita tarinoita. Vai kysymysmerkilläkö se piti laittaa? No joka tapauksessa, siistissä kodissa on mukava aloittaa päivän hömpötykset. Kahviin en ole kyllästymässä. Ja eilen meinasi iskea verkkoviestintäkriisi.
****
Waking up, pulling espresso and having a feeling that this friday might end up to be a very good day.
10/02/2011
sellasta seiskaa
Reissun jälkeen tuntui parhaalta syödä simppeliä aamiaista taas yhdessä miehen kanssa, olla lähekkäin ja jutella. Muuten olen lähinnä vain nukkunut. Matkalaukkuni on edelleen purkamatta, tavoilleni uskollisena annan sen lojua tuossa ainakin huomiseen, kunnes se todella alkaa ärsyttää minua. Nelijalkaysätäväni, Zappa-neiti ihana, kaivoi sieltä jo oman rottansa. Olen aivan poikki, tämä juuttaan nivelsairaus väsyttää. Tapasin kuitenkin vihdoin hyvän lääkärin ja sain muutaman asian ehkäpä parempaan hoitoon. Niin, että paremmalla mielellä, mutta kovasti silti uinuvainen. Asiat tapahtuvat nyt hyvin hitaasti.
09/02/2011
i visited in haapavesi - käväsin haapaveellä
Zappa oli tietenkin mukana. Mukana oli myös hyvä mieli, ja tulin sen kanssa takaisinkin, väsyneenä tosin.
02/02/2011
dimensions
Labile is the word of the day. My feet and my moods :( Happily my love is so sweet!
***
Horjuvia ulottuvuuksia, jalat ja mieliala. Onneksi on tämä ihana rakkaus!
Subscribe to:
Posts (Atom)